Kenellä on vastuu lapsen elatuksesta?
Sosiaaliturvaa uudistettaessa lasten kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat elatukseen ja huolenpitoon liittyvät kysymykset. Miten vastuu näihin lapsin perustarpeisiin vastaamisesta jakautuu oikeudenmukaisella tavalla? Entä miten lapsen perhe määritellään ja otetaan huomioon etuuksien määrittelyssä? Vaikka sosiaaliturvaa halutaan uudistaa pääsääntöisesti yksilölliseksi, alaikäisten osalta turvan lähtökohta on vanhemmille kuuluva elatusvelvollisuus. Sosiaaliturvajärjestelmän yhtenä tärkeänä tehtävänä onkin myös tukea vanhemman työssäkäyntiä.
Kehittyvät lääkehoidot ja arviointitoiminnan tulevaisuus
.jpg/48480fef-6703-2c4c-4155-47c61fab1948?version=1.0&t=1669628807880&width=1200)
Lääkehuoltoa uudistetaan osana pääministeri Marinin hallitusohjelmaa. Lääkeasioiden uudistuksen yhtenä osakokonaisuutena on lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittäminen. Tässä työssä tavoitteena on lääkkeiden järkevä käyttö ja kustannusten hallinta. Näiden toteutuminen edellyttää toimenpiteitä useilla eri tasoilla. Tarkoituksena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista ja alueellista ohjausjärjestelmää sekä lisätä lääkehoidon rahoituksen kannustavuutta ja läpinäkyvyyttä. Osana ohjauskokonaisuutta tarkastellaan lääkehoitojen arviointitoiminnan uudistamistarpeita muuttuvassa toimintaympäristössä.
STM:n, THL:n ja Kelan kolumni
Lakimuutokset luovat paremman pohjan sote-tietojen ja Kanta-palvelujen hyödyntämiselle
Sosiaali- ja terveydenhuollon murros tuo alan tietojärjestelmien kehittämiseen sekä mahdollisuuksia että haasteita. Lisäksi on hyödynnettävä teknologiset harppaukset ja huolehdittava tietoturvasta.
Digitalisaatiosta apua sosiaaliturvan yksinkertaistamiseen
.png/ed9c7f45-8711-df72-ad8e-bf2fae0f6281?version=1.0&t=1645105131490&width=1200)
Sosiaaliturvan digitalisaatio edellyttää sekä rakenteellista uudistamista, että kansallista strategiaa ja sen toimeenpanoon sitoutumista. Parhaimmillaan digitalisaation avulla tuodaan helpotusta yhteen sosiaaliturvauudistuksen kiperimmistä kysymyksistä: miten suomalaista sosiaaliturvaa voidaan yksinkertaistaa?
Kohti tulevaisuuden lastensuojelua
Lastensuojelun ja sitä koskevan lainsäädäntöuudistuksen visio- ja skenaariotyö käynnistettiin toukokuussa. Tähtäimessä on hallitusohjelmakirjaus ja lainvalmistelu tulevalla hallituskaudella. Osallistu nyt yhteisiin pohdintoihin Otakantaa.fi –palvelussa.
Työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy rakentaa kestävää hyvinvointia
Työkyvyn ongelmat sairauden, vamman tai muusta syystä alentuneen työkyvyn vuoksi koskettavat laajaa joukkoa suomalaisia. Tukemalla työkykyä, vahvistamalla osatyökykyisten työelämäosallisuutta ja ehkäisemällä työkyvyttömyyttä vahvistamme samalla työllisyyttä, taloutta ja hyvinvointia. Kunnianhimoisten työllisyystavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten osallistumista työmarkkinoille edistetään.
Katse tulevaisuuteen kehittämistyöhön panostamalla
Suomen kestävän kasvun ohjelman toteutus sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä etenee. Hyvinvointialueiden hankkeissa tehtävä kehittämistyö on tärkeä osa uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja rakentaa osaltaan hyvinvointipalveluiden tulevaisuutta. Kansalliset kehittämisprojektit ovat työn tukena.
Hoidon jatkuvuus on suuri mahdollisuus
Jos meillä olisi käytössä hoito, joka tutkitusti vähentää kuolleisuutta, parantaa suurten kansansairauksien hoitotuloksia, potilasturvallisuutta ja potilastyytyväisyyttä ja auttaa kustannusten hallinnassa, olisiko meillä varaa olla käyttämättä tuota hoitoa?
Neuvolan seuraavat sata vuotta käynnistyvät hyvinvointialueilla
Satavuotisjuhliaan viettävä neuvola on valmis uusiin haasteisiin ja kehittymään. Nykypäivän neuvoloissa tuetaan mielenterveyttä ja terveitä elämäntapoja ja toivotetaan tervetulleiksi kaikki vanhemmat.
Täytyykö sosiaaliturvan saamiselle olla jokin syy? - Tulevaisuuden sosiaaliturvan periaatteet päätetään syksyllä
Sosiaaliturvakomitea työstää syksyn aikana välimietintöä, jossa päätetään, millaista sosiaaliturvan pitkän aikavälin rakenteellista ja toiminnallista uudistusta komitea valmistelee toisella kaudellaan. Syksyn aikana onkin linjattava, millaiselle etuuksien rakenteelle ja niiden saamisen periaatteille tulevaisuuden sosiaaliturvaa rakennetaan. Komitean toimeksiannossa uudistukselle asetetut tavoitteet antavat suuntaa keskeisten valintojen tekemiseen niin rakenteen kuin yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien osalta.
YEL-uudistuksen tarkoituksena on yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen
Kesäkuussa eduskunnalle annettu hallituksen esitys laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta eli niin sanottu YEL-uudistus on herättänyt julkisuudessa paljon keskustelua. Uudistuksen taustalla on vuonna 2017 sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistetty työryhmätyö yrittäjän eläkevakuutuksen kehittämiseksi sekä nykyisen hallituksen hallitusohjelmakirjaus, jossa päätettiin selvittää keinoja yrittäjän eläke- ja muun sosiaaliturvan parantamiseksi. Lakiesityksen tarvetta on lisännyt Finanssivalvonnan viime vuonna esittämät puutteet yrittäjien työtulojen vahvistamisessa.
Korona tappaa edelleen
Yhteiskunnassa on levinnyt laajasti näkemys, että korona olisi ohi ja olisimme siirtyneet jo epidemian jälkeiseen aikaan. Kansainvälinen kehitys ei tue tällaista näkemystä.
Sosiaaliturvan uudistamisen kaikissa vaihtoehdoissa on hyviä ja huonoja puolia
.jpg/c0c2da5e-8972-20a0-3cbd-9589afd7d4f9?version=1.0&t=1655373895044&width=1200)
Miksi haluamme uudistaa sosiaaliturvaa? Mitä vikaa nykyisessä järjestelmässä on? Näihin kysymyksiin sosiaaliturvakomitea on pyrkinyt vastaamaan koko kuluvan kauden ajan. On helppoa keksiä kaikenlaista uutta ja mukavaa, mutta olemassa olevien rakenteiden ja toimintojen uudistaminen on vaikeampaa, koska kaikissa vaihtoehdoissa on sekä hyviä että huonoja puolia. Siksi riittävän yksimielisyyden löytäminen siitä, mikä on ratkaisua vaativa ongelma, puhumattakaan ratkaisuista, on hidasta ja vaikeaa.
Satavuotiaan neuvolan tulevaisuus hyvinvointialueilla
Neuvolatoiminta täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Se sai alkunsa Helsingissä, Lastenlinnan halkoliiteriin remontoidussa huoneessa muun muassa arkkiatri, lastentautien professori Arvo Ylpön ja ylisairaanhoitaja, vapaaherratar Sophie Mannerheimin perustamana.
Perhevapaat tasan – jakaminen ratkaistaan perheissä, laissa ja työpaikoilla
Elokuussa voimaantulevan perhevapaauudistuksen tavoitteena on edistää hoivavastuun ja perhevapaiden tasa-arvoista jakautumista. Vapaiden jakamiseen pyritään kiintiöimällä vanhempainvapaat puoliksi. Lähtökohta on hyvä, sillä nykyisin vapaat jakautuvat huomattavan epätasaisesti ja hoivavastuuta kantavat pääosin naiset. Tällä on vaikutuksia työelämän hankalimpiin tasa-arvokysymyksiin, kuten naisten palkkoihin, urakehitykseen, eläkkeisiin ja työelämäsyrjintään. Perhevapaauudistus antaa mahdollisuuksia työelämän tasa-arvon lisäämiseen ja sukupuolten palkkaerojen pienentämiseen. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää isoja muutoksia myös työpaikoilla.
Avohuollon apteekit tulevaisuudessa – lääkelogistiikasta kohti rationaalista lääkehoitoa
Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaista lääkeasioiden uudistuksen valmistelua on aloitettu tällä hallituskaudella. Apteekkitalouden ja lääkkeiden vähittäisjakelun kokonaisuuden suunnittelu aloitettiin helmikuussa 2021, jolloin lääkeasioiden uudistuksen koordinaatioryhmän nimeämä apteekkijaos aloitti valmistelutyönsä.
Mielen hyvinvointiin panostamalla parempi työelämä
Työn psykososiaalisella kuormituksella on jo pitkään tunnistettu olevan keskeinen merkitys terveyteen. Henkisen työkuormituksen hallinta on osa työpaikkojen lakisääteisiä tehtäviä. Työympäristön riskien arvioinnin perusteella suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet, toteutetaan ne ja seurataan toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Perhevapaauudistus vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta
Nykyiset perhevapaat ja hoivavastuut jakautuvat epätasaisesti sukupuolen mukaan. Naiset ovat päävastuussa lasten hoivasta ja pitävät suurimman osan perhevapaista. Miesten osuus vapaiden käytöstä on pieni. Erityisesti pitkät ja toistuvat poissaolot työelämästä vaikuttavat haitallisesti varsinkin naisten työuriin ja ylläpitävät sukupuolten palkkaeroja.
Sosiaaliturvaa tarvitaan ekologisesti kestävään hyvinvointiin siirryttäessä
Ilmastonmuutos, biodiversiteetin väheneminen ja luonnonvarojen liikakäyttö muodostavat kestävyyskriisin, joka uhkaa ihmiskunnan hyvinvointia. Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan ja riippumattomuuteen fossiilisista polttoaineista on saanut viime päivinä aivan uudenlaista merkitystä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Istanbulin sopimus velvoittaa toimimaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi
Elämme epävarmoja aikoja maailmaa ravistelevien kriisien keskellä. Jo muutaman vuoden olemme pakon edessä etsineet uusia toimintatapoja terveyttä uhkaavan globaalin koronapandemian keskellä. Usein kriisitilanteissa, erityisesti aseellisissa konflikteissa, on ollut nähtävissä, että naisiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen väkivalta lisääntyvät. Pandemian aikana kasvua on meillä Suomessa tapahtunut ainakin yhteydenotoissa auttaviin puhelimiin ja chat-palveluihin. Tarkempia tietoja pandemian ja koronarajoitusten vaikutuksista naisiin kohdistuvaan ja lähisuhdeväkivaltaan tarvitaan jatkossa tilanteen arvioimiseksi.
— 20 Merkintöjä per sivu