Mielen hyvinvointiin panostamalla parempi työelämä
Työn psykososiaalisella kuormituksella on jo pitkään tunnistettu olevan keskeinen merkitys terveyteen. Henkisen työkuormituksen hallinta on osa työpaikkojen lakisääteisiä tehtäviä. Työympäristön riskien arvioinnin perusteella suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet, toteutetaan ne ja seurataan toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Perhevapaauudistus vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta
Nykyiset perhevapaat ja hoivavastuut jakautuvat epätasaisesti sukupuolen mukaan. Naiset ovat päävastuussa lasten hoivasta ja pitävät suurimman osan perhevapaista. Miesten osuus vapaiden käytöstä on pieni. Erityisesti pitkät ja toistuvat poissaolot työelämästä vaikuttavat haitallisesti varsinkin naisten työuriin ja ylläpitävät sukupuolten palkkaeroja.
Sosiaaliturvaa tarvitaan ekologisesti kestävään hyvinvointiin siirryttäessä
Ilmastonmuutos, biodiversiteetin väheneminen ja luonnonvarojen liikakäyttö muodostavat kestävyyskriisin, joka uhkaa ihmiskunnan hyvinvointia. Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan ja riippumattomuuteen fossiilisista polttoaineista on saanut viime päivinä aivan uudenlaista merkitystä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Istanbulin sopimus velvoittaa toimimaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi
Elämme epävarmoja aikoja maailmaa ravistelevien kriisien keskellä. Jo muutaman vuoden olemme pakon edessä etsineet uusia toimintatapoja terveyttä uhkaavan globaalin koronapandemian keskellä. Usein kriisitilanteissa, erityisesti aseellisissa konflikteissa, on ollut nähtävissä, että naisiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen väkivalta lisääntyvät. Pandemian aikana kasvua on meillä Suomessa tapahtunut ainakin yhteydenotoissa auttaviin puhelimiin ja chat-palveluihin. Tarkempia tietoja pandemian ja koronarajoitusten vaikutuksista naisiin kohdistuvaan ja lähisuhdeväkivaltaan tarvitaan jatkossa tilanteen arvioimiseksi.
Ministeri Sarkkinen:
Tästäkin selvitään
Juuri kun koronakriisin yhteiskunnallisesti akuutein vaihe on alkanut väistyä, sukeltaa Eurooppa sotilaalliseen kriisiin. Venäjän täysin tuomittava hyökkäys Ukrainaan järkyttää meitä kaikkia syvästi.
Lääkehoitoon parempaa tiedonhallintaa ja digitaalisia ratkaisuja
Lääkehuollon kokonaisuutta uudistetaan osana pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaa. Lääkehoidon tiedonhallinnan jaos edistää näitä tavoitteita tiedonhallinnan ja digitaalisten välineiden ja palveluiden kehittämisen alueilla.
Kilpailua ja yhteistyötä tasa-arvon eteen
Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE julkaisi tasa-arvoindeksin lokakuun 2021 lopussa, nyt kuudennen kerran. Indeksi mittaa sukupuolten tasa-arvoa koskevia muutoksia EU-jäsenmaissa ja EU-tasolla vuodesta 2010 lähtien. Kilpailua parhaista sijoituksista käydään tietysti jäsenmaiden välillä.
Yhteinen työkalu tarpeen kestävän kehityksen edistämiseksi
Tavoite taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästä kehityksestä on yhteinen, mutta siinä eteneminen on ollut tarpeeseen nähden liian hidasta. Yksittäisten tavoitteiden näkökulmasta valmistellut ehdotukset uhkaavat jäädä tehottomiksi ja kohtaannoltaan vinoiksi. Ilman yhteisvaikutusten tunnistamista ja riittäviä kompensoivia toimenpiteitä ehdotukset jäävät usein toteuttamiskelvottomiksi. Siksi eri hallinnonalojen toimenpiteiden yhteensovittamiseksi tarvitaan yhteistä hyvinvointitalouden tarkastelukehikkoa varmistamaan kokonaisuuden tasapainoisuus ja hyväksyttävyys.
Lisää huomiota nuorten mielenterveyden tukemiseen
Ahdistus- ja masennusoireet ovat korkeakouluopiskelijoilla yleisempiä kuin koko muulla aikuisväestöllä. Joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistus- ja masennusoireista. Nämä erittäin huolestuttavat tiedot käyvät ilmi THL:n ja Kelan toteuttamasta korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT).
Nuorten ääntä tarvitaan sosiaaliturvauudistuksessa
Jotta sosiaaliturvauudistuksen kaltainen mittava yhteiskunnallinen uudistus on poliittisesti mahdollinen ja laajasti hyväksytty, sen on hyödynnettävä niiden näkemyksiä, joiden elämän aikana uudistus erityisesti vaikuttaa.
Raportit sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksista, valinnoista ja perusperiaatteista ovat valmistuneet
Sosiaaliturvan nykyisten ongelmien sekä valintojen ja perusperiaatteiden kuvaaminen on ollut sosiaaliturvakomitean työn ensimmäinen vaihe. Komitean jaostot ovat koonneet työn tulokset viiteen raporttiin, jotka julkaistaan nyt valmiina versioina.
Pohjoismaisella yhteistyöllä on merkitystä HLBTI-ihmisten oikeuksien turvaamiseksi myös maailmanlaajuisesti
Tiistaina 30.11.2021 sosiaali- ja terveysministeriö ja oikeusministeriö järjestivät yhteistyössä HLBTI-ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta käsittelevän seminaarin osana Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuskauden ohjelmaa.
Tutkittua tietoa korona-ajan sosiaaliturvasta uudistuksen tueksi
Sosiaaliturvakomitea aloitti työnsä keskellä koronakriisiä. Jo silloin ymmärrettiin, että pandemialla on lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sosiaaliturvaan ja sen uudistamiseen.
Kehittyneen hyvinvointivaltion ongelmat ja vaihtoehtoiset sosiaaliturvamallit
Sosiaaliturvakomitea on määritellyt sosiaaliturvan nykyjärjestelmän keskeiset ongelmat ja ne on konkretisoitu viiteen raporttiin. Komitea on pääsemässä yhteiseen näkemykseen siitä, mitkä raporttien kuvaamista ongelmista siirretään jaostoille jatkovalmisteluun.
Ministerit Sarkkinen, Kiuru ja Blomqvist:
1,3 miljoonaa tapaa olla isä
Suomessa on yli miljoona isää. Tähän joukkoon mahtuu monia tarinoita ja kokemuksia siitä, mitä isyys on ja miten isän rooli on muuttunut vuosikymmenten varrella.
Työttömien monialaisista palveluista pitää huolehtia rakenteellisten uudistusten valmistelussa
Valtaosalla työttömistä on vastassaan monimutkaisia ja toisiinsa kytköksissä olevia työllistymisen esteitä, yksi tai useampia. OECD:n tutkimusraportin mukaan (2020) Suomessa näitä ovat erityisesti työkykyyn, kannustimiin ja työn hakuun liittyvät esteet. Erityisen vaikeaksi tilanteen kokevat ne ihmiset, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti työttöminä vuoden tai pidempään.
Paras työelämä tehdään yhdessä
Haluamme Suomen pysyvän hyvinvointivaltiona samalla kun väestömme ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Sen turvaamiseksi tarvitsemme kestävää rahoituspohjaa, korkeaa työllisyyttä, työurien pidentymistä ja parempaa tuottavuutta.
Mielenterveys rakentuu arjessa – jokainen päivä on mielenterveyspäivä
Hyvän mielenterveyden merkitys on korostunut korona-aikana. Olemme joutuneet mukautumaan uusiin tilanteisiin ja selviytymään välillä pitkiäkin aikoja ilman työyhteisön tai koulukavereiden tarjoamaa sosiaalista tukea. Eri-ikäisiin läheisiinkin on voinut joutua pitämään etäisyyttä.
Lasten ja nuorten mielenterveys on meidän kaikkien mielenterveyttä
Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10.10. Ensimmäistä kertaa päivää juhlistettiin vuonna 1992. Tuolloin päivän päätapahtuma oli kahden tunnin suora satelliittilähetys televisiostudioilta Floridan Tallahasseesta. Ohjelmassa esiintyivät maailman mielenterveysjärjestö World Federation for Mental Healthin johtokunnan jäsenet, ja lisäksi mukaan otettiin puhelinyhteydellä osallistujia ympäri maailman.
Etätyösuosituksen päättyminen ei tarkoita paluuta vanhaan
.jpg/6cde9b4e-d648-8e66-5b0d-e522ce040b1a?version=1.0&t=1633073103256&width=1200)
Valtakunnallinen etätyösuositus päättyy lokakuun puolivälissä, jolloin rokotuskattavuuden arvellaan olevan lähellä valtioneuvoston asettamaa tavoitetta. Paluu työpaikoille voidaan aloittaa jo aiemmin, jos se on riskien arvioinnin ja alueellisen epidemiatilanteen perusteella mahdollista. Tämä mahdollistaa siirtymisen etä- ja läsnätyön yhdistämiseen terveysturvallisesti.
— 20 Merkintöjä per sivu