Ilona Autti-Rämö
Lisääkö uusien terveydenhuollon menetelmien käyttöönotto epätasa-arvoa?
Terveydenhuollon resurssien kohdentamisen yhtenä perusperiaatteena on sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen. Kevään 2018 Terveysfoorumin mukaan tässä ei ole vielä onnistuttu. Mitä pitäisi tehdä, jotta tavoite toteutuisi?
Ministeri Annika Saarikko:
Ikäihmisten pitää syödä hyvin
Sipilän hallituksen erityinen painopiste on ollut tukea ikäihmisten kotona asumista. Olemme linjanneet, että ikäihmisellä on oikeus asua omassa kodissaan silloinkin, kun hänellä on sairauksia tai hän ei suoriudu päivittäisistä askareista yhtä hyvin kuin ennen. Tämä edellyttää hyvää kotihoitoa.
Paula Pyhälä-Liljeström:
Julkinen terveydenhuolto aloitti valmentautumaan Keski-Suomen liigaan – tavoitteena sarjamestaruus
Positiivinen asiakaskokemus, asiakaslähtöinen palvelu, korkea asiantuntemus – niillä pärjätään. Tulevaan otteluun voidaan valmistautua rauhallisin mielin, jos jäljellä oleva aika käytetään harjoitteluun ja pelitaktiikan viimeistelyyn.
Risto Raivio, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä:
Kerro minulle jotain hyvää – positiivisia yllätyksiä valinnanvapauskokeilusta
Valinnanvapauden ydin on asiakkaan palvelujen parantaminen. Julkisuudessa valinnanvapaus on kuitenkin muodostunut pitkittyneen kiistelyn aiheeksi ja kiistojen tuoksinassa on saattanut unohtua myös se kaikkein tärkein: sote-palvelut ja valinnanvapaus ovat asiakasta varten.
Ministeri Annika Saarikko:
Yksinasumisen yleistyminen on osa suurta yhteiskunnallista muutosta
Sipilän hallituksen ohjelman kirjaus yksinelävien yhteiskunnallisen aseman selvittämisestä on ollut minulle tärkeä. Vaikka Suomi syystä nyt kohisee lapsiperhearjesta ja syntyvyysluvuista, ilahdun että voimme perehtyä syvemmin myös yksineläjien teemaan.
Ministeri Annika Saarikko:
Lastensuojelulain muutokset tuovat selkeyttä rajoitustoimien käyttöön ja lisäävät lasten kuulemista
Kasvaakseen vahvaksi aikuiseksi lapsi tarvitsee rakkautta, rajoja ja huolenpitoa. Kun lapsi ei syystä tai toisesta voi asua vanhempiensa kanssa, hänen oikeutensa saada turvaa ja hyvää kohtelua korostuu. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on aina viimeisin keino varmistaa lapsen huolenpito ja turvallinen kasvuympäristö.
Ministeri Mattila:
Varmempaa työttömyysturvaa yrittäjän perheenjäsenille
Yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvaan on liittynyt yksi huolenaihe ylitse muiden. Se on noussut esiin monissa keskusteluissa ja yhteydenotoissa. Ja kieltämättä se on varmasti puhututtanut monissa yrittäjäperheissä, sillä monelle asia on tullut vastaan täysin yllätyksenä.
Vaasan henkilökohtaisen budjetin kokeilu
Henkilökohtaisen budjetin kokeilu edellyttää uudenlaista ajattelua
Mitä tapahtuu, kun ikäihmisille ei valitakaan palveluja ennalta kaikkein tutuimmista palveluista, vaan palvelut räätälöidään entistä tarkemmin asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti. ”Aikaisemmin mahdottomilta tuntuneet palvelut voivatkin olla mahdollisia!”, kuvailee palveluohjaaja Ann-Christine Järf-Rex Vaasan henkilökohtaisen budjetin kokeilua.
Miina-Maria Kivelä:
Valinnanvapauskokeilu kannustaa terveysasemia kehittämään omaa toimintaansa
Valinnanvapauskokeilun myötä asiakaslähtöisyys on otettu suurennuslasin alle Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksessa (Jyte). Vuonna 2017 alkanut valinnanvapauskokeilu on haastanut Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja kehittämään omia toimintatapojaan.
Ministeri Mattila:
Sovitellun työttömyysturvan maksuviive historiaan
Hallitus päätti viime kevään kehysriihessä niin sanotusta työllisyyspaketista eli joukosta toimia työllisyyden edistämiseksi. Yksi tähän pakettiin sisältynyt hanke oli kehittää työttömyysturvan sääntöjä niin, että työttömyysetuuden sovittelua koskevat säännökset eivät olisi enää esteenä työn vastaanottamiselle. Tähän liittyvä hallituksen esitys on annettu tänään.
Kirsi-Marja Lehtelä
Mikä meitä yhdistää? – Pohjola keskustelee taas!
Pohjoismaiden neuvoston 70. istunto alkaa tällä viikolla Oslossa ja asialistalla on mm. kulttuuria, ympäristöä, kestävää kehitystä, kansainvälistä yhteistyötä ja monia muita aiheita, jotka liittyvät hyvinvointivaltioidemme nykyhaasteisiin.
Ministeri Annika Saarikko:
Valinnanvapauden palvelusetelikokeiluista saadaan arvokasta tietoa jatkokehittämiseen
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa yksi iso muutos suomalaisten kannalta on valinnan mahdollisuuksien lisääntyminen. Kokemusten kartuttamiseksi yhtä valinnanvapauden välinettä – palveluseteliä – on testattu kymmenessä maakunnassa keväästä 2017 lähtien. Kokeilualueiden asukkailla on ollut mahdollisuus testata valinnanvapautta itse.
Mia Käyhkö:
Palvelusetelillä toteutettavan henkilökohtaisen budjetoinnin kokemuksia Uudenmaan alueellisessa valinnanvapauskokeilussa
Henkilökohtaisen budjetin kokeilu on osa muutosta, jossa asiakkaan yksilölliset tarpeet nostetaan yhä suurempaan rooliin palveluohjausprosessissa. Kokeilussa on noussut esiin, että muutos vaatii uudenlaista ajattelutapaa sekä asiakkailta että palveluohjauksesta vastaavilta työntekijöiltä.
Ministeri Annika Saarikko:
Välttämätön toimeentulo on kaikkien perusoikeus
Perustoimeentulotuen siirtäminen Kelaan on aiheuttanut huolta siitä, saavatko haavoittuvimmassa asemassa olevat kansalaiset kaiken tarvitsemansa tuen. Perustuslaki turvaa jokaiselle oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Käytännössä vastuu kaikkein heikoimmassa tilanteessa olevien ihmisten huolenpidosta kuuluu viranomaisille eli Kelalle ja kunnille. Vastuu perustuu lainsäädäntöön.
Päivi Sillanaukee:
Sukupuolen variaatioiden hoidolle tehdään yhtenäiset suositukset
Sukupuolen variaatioiden hoidolle toivotaan yhtenäisiä linjauksia. Suomen laki turvaa lääketieteellisen hoidon transsukupuolisuuden perusteella. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole selvää, ketkä ovat oikeutettuja sukupuolen variaatioiden hoitoon ja mitkä hoidot kuuluvat julkisesti rahoitettuun terveydenhoitoon.
Kirsi Varhila:
Asiakasseteli lisäisi yhdenvertaisuutta – huoli asiakkaiden valikoinnista on ylimitoitettu
Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakassetelit on suunniteltu osaksi tulevaa sote-mallia ja valinnanvapautta. Ne vahvistaisivat asiakkaiden mahdollisuutta vaikuttaa omiin palveluihinsa ja olisivat monessa mielessä nykyisiä palveluseteleitä asiakaslähtöisempi väline. Huoli siitä, että palvelujen tuottajat alkaisivat valikoida asiakassetelin saaneita asiakkaita, on ylimitoitettu.
Raija Volk:
Ruotsin sote-malli ei ratkaissut kaikkia pulmia – mitä voimme tehdä Suomessa paremmin?
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat nousseet Ruotsissa vilkkaan keskustelun kohteeksi valtiopäivävaalien kynnyksellä. Ruotsin mallia on tarkasteltu huolellisesti myös Suomessa ja naapurimme valinnanvapauskokemukset on hyödynnetty sote-valmistelussa. Suomeen halutaan rakentaa yhtenäinen järjestelmä, jossa vertailutietoa käytetään tehokkaasti ja jossa maakunnat ja valtio muodostavat tiiviin kumppanuuden.
Lasse Ilkka:
Ensihoitopalvelua saadaan erityisesti ydintaajamissa yhdenvertaisesti
Kaupunkikeskustoissa ensihoitopalvelu saadaan paikalle nopeasti ja valtakunnallisesti varsin yhdenvertaisesti. Keskimääräisiä tavoittamisaikoja kuvaavat mediaaniluvut ovat hyvin yhtenäisiä. 90 prosentin tavoittamisajoissa on eroja, mutta valtakunnallinen kokonaisuus näyttäytyy yhdenvertaisena. Kaupunkikeskustojen ulkopuolella tavoittamisajoissa on odotetusti vaihtelua, koska toiminta-alueetkin ovat erilaisia. Ensihoitopalvelun tavoittamisajoista on saatu nyt ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti yhdenmukaista tietoa, kun kaikkien sairaanhoitopiirien ensihoidon palvelutasopäätökset liittyvät aikatiedot on analysoitu.
Hanne-Maria Leppäranta:
Kysely: Henkilökohtaista budjettia käytettäisiin avustaja-, kuljetus- ja siivouspalveluihin
Tampereen valinnanvapauskokeilussa kysyttiin pirkanmaalaisten ikäihmisten, vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden kiinnostusta käyttää henkilökohtaista budjettia. Yli puolet vastanneista oli kiinnostunut kokeilemaan henkilökohtaista budjettia avustaja-, kuljetus- ja siivouspalveluihin. Suurinta kiinnostus oli vammaispalvelujen asiakkaiden parissa.
Asumisperusteinen sosiaaliturva: neljän kuukauden sääntö
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan muutoksia asumisperusteiseen etuuslainsäädäntöön. Uudistuksessa ehdotetaan useita selkeytyksiä lainsäädäntöön, jossa säädetään maahan ja maasta muuttavien Suomen kansalaisten ja ulkomaalaisten sosiaaliturvan määräytymisestä.
Marita Korhonen:
Sosiaaliohjaus täydentää asiakkaan kokonaisvaltaisen huomioimisen sote-keskuksissa
Jyväskylän valinnanvapauskokeilussa on tarjottu sosiaaliohjausta osana sote-keskusten vastaanottopalveluita. Uudenlaista toimintatapaa on kokeiltu vuoden ajan julkisilla terveysasemilla ja kokeiluun kuuluvilla yksityisten palveluntuottajien terveysasemilla.
Sinikka Salo ja Hannele Ilomäki:
Maakunta- ja sote-uudistus on toteutettava yhdenvertaisesti – Pohjois-Savo näyttää esimerkkiä
Kielelliset oikeudet ovat olennainen osa maakunta- ja sote-uudistusta. Viittomakieli on usean tuhannen ihmisen arjen kommunikointitapa. Onkin tärkeää, että kuurot viittomakieliset saavat riittävästi tietoa uudistuksesta.
Ministeri Saarikko:
Nauttiminen sallittu – kun säännöt ovat yhdenvertaiset ja verot maksetaan
Uusi alkoholilaki tuli voimaan alkuvuodesta. Eduskunta edellytti joulukuussa 2017 laista äänestäessään, että hallitus selkiyttää vielä erikseen alkoholijuomien etämyyntiä koskevia säännöksiä. Tilanne on ollut liian pitkään epäselvä.
Väestön ikääntyminen ja maahanmuuttajien työllistymisvaikeudet yhdistävät Pohjoismaita
Syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy Pohjoismaissa. Erityisen voimakasta tämä kehitys on Suomessa. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa arvioiden mukaan väestö ei kasva vuoteen 2080 mennessä. Samaan aikaan vastasyntyneiden elinajanodote on kasvanut Suomessa Pohjoismaista eniten.
Ministeri Saarikko:
Järjestöjen menestys uudessa sotessa vaatii yhteistyötä ja toimintaympäristön ymmärrystä
Sain tänään vastaanottaa selvityshenkilö Tuija Braxin selvityksen koskien järjestöjen roolia sote-muutoksessa. Braxin ansiokas työ hahmottaa ja jäsentelee, mitä eri toimijoiden tulee jatkossa ottaa huomioon, jotta järjestöjen työ voi uudessa järjestelmässä jatkua häiriöttä osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.
Ministeri Saarikko:
Asiakassuunnitelma on palvelujen suunnittelun työväline
Asiakassuunnitelman on tarkoitus olla maakunnan ja palveluntuottajien työkalu asiakkaan palvelujen suunnittelussa ja yhteensovittamisessa. Hallitus selkiyttää asiakassuunnitelmaa koskevaa valinnanvapauslain pykälää eduskunnalle annetuissa muutosehdotuksissa. Suunnitelma ei nykyisin eikä jatkossakaan tarkoita asiakkaan juridista oikeutta palveluihin. Näistä oikeuksista säädetään muissa laeissa.
Päivi Sillanaukee:
Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja terveelliseen elämään
Lapsen oikeus elää väkivallatonta lapsuutta turvataan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. YK:n jäsenvaltiot ovat myös sitoutuneet lopettamaan kaiken lapsiin kohdistuvan väkivallan vuoteen 2030 mennessä osana kestävä kehityksen agendaa.
Liisa-Maria Voipio-Pulkki:
Genomikeskus – puuttuva palanen
Modernin lääketieteen suuret keksinnöt ovat korkeintaan sata vuotta vanhoja, esimerkiksi kirurgiset tekniikat, antibiootit, seulontamenetelmät ja jopa kipulääkkeet. Vielä on kuitenkin monia oireita ja sairauksia, joiden syntyjä syviä emme tunne. Tarve parantaa diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta on yhä olemassa. Tarvitsemme yksinkertaisesti uutta tietoa.
Terveysturvallisuus on Suomenkin etu
Terveysuhat ja niihin liittyvät päätökset eri maissa vaikuttavat Suomeen yhä enemmän. Siksi on tärkeää olla mukana valmistelemassa kansainvälisiä sopimuksia ja suosituksia, mutta myös tukemassa maita, jotka tarvitsevat osaamista ja apua terveysjärjestelmänsä, varautumisensa ja valmiutensa rakentamisessa.
Ministeri Mattila
Läpinäkyvyys lisää ymmärrystä vakuutuslääkereiden työstä
Vakuutus- ja työeläkelaitoksissa sekä Kelassa tehdään vuosittain satojatuhansia lääketieteellisiä ratkaisuja. Ne koskevat työ- ja toimintakykyä sekä erilaisia hoito- tai kuntoutustoimenpiteitä. Valtaosa ratkaisuista on asiakkaan hakemuksen mukaisia, mutta osassa on päädytty osittain tai kokonaan hylkäämään hakemus.
Liisa Hakala:
Työelämä muuttuu - mitä työelämävalmiuksia tarvitsemme?
Työn sisällöt muuttuvat, samoin kuin työn tekemisen tavat ja paikat. Vanhoja ammatteja katoaa ja uusia syntyy. Myös perinteinen työnantaja-työntekijä -suhde on muutoksessa. Monet työtehtävät muuttuvat itsenäisemmiksi. Alustatalouden ja jakamistalouden myötä ei aina ole selvää, mitkä ovat eri osapuolten vastuut ja oikeudet. Myös perinteisissä töissä tapahtuu muutoksia.
Marja Penttilä ja Anna Kärkkäinen:
Voiko sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio toteutua ilman yhteistä potilas- ja asiakasrekisteriä?
Asiakas tulee terveysaseman vastaanotolle ja tarvitsee lääkäriltä apua vatsakipuihinsa. Samalla selviää, että muitakin vaivoja olisi, mutta ne vaatisivat enemmän sosiaalihuollon osaamista. Toimiiko yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tässä tilanteessa? Liikkuuko asiakastieto riittävästi eri yksiköiden välillä?
Työtapaturmat voidaan estää
Työturvallisuus on ollut alkuvuonna säännöllisesti uutisissa, koska viime viikkoina on valitettavasti sattunut useita kuolemaan johtaneita työtapaturmia. Työtapaturmien ehkäisyä pidetään keskeisenä työsuojelun ilmentymänä. Organisaatiot kuvaavatkin turvallisuustasoaan usein tapaturmataajuuden avulla – mitä pienempi tapaturmataajuus, sitä parempi turvallisuustaso.
Vakuutuslääkärijärjestelmää kehitetään
Sosiaali- ja terveysministeriö on perustamassa neuvottelukuntaa, joka ryhtyy kehittämään vakuutuslääkärijärjestelmää. Kansalaisten heikko luottamus vakuutuslääkärijärjestelmään on ollut jälleen otsikoissa. Myös eduskunnan käsiteltäväksi on tulossa vakuutuslääkäreitä koskeva kansalaisaloite.
Kansalaisaloite työttömyysturvan aktiivimallin kumoamiseksi nyt eduskunnan käsissä
Työttömyysturvan niin kutsuttu aktiivimalli tuli voimaan tämän vuoden alussa. Malli on herättänyt laajaa julkista keskustelua ja ehkä voisin sanoa niin, että mallin ansiosta työttömyydestä on puhuttu enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämä on hyvä, sillä keskustelu on nostanut päivänvaloon niin ihmisten erilaiset elämäntilanteet kuin koko työttömyysturvajärjestelmän moninaisuuden.
Osallistavan sosiaaliturvan kokeilu käynnistyi
Keskustelu osallistavasta sosiaaliturvasta on käynyt vilkkaana jo vuosia. Siinä on ollut useita erilaisia tulokulmia, mutta yhteistä kaikille niille on ollut huoli pitkäaikaistyöttömistä, työelämästä kokonaan syrjään jääneistä työikäisistä ja heistä, jotka ovat jääneet jopa vuosiksi viimesijaisen toimeentulotuen varaan.
Ministeri Saarikko:
Opiskeluterveydenhuolto laajenee
Sipilän hallitus on päättänyt laajentaa nykyisin yliopisto-opiskelijoille tarkoitetut Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tuottamat opiskeluterveydenhuollon palvelut myös ammattikorkeakouluopiskelijoille vuodesta 2020 alkaen. Asiasta päätettiin joulukuussa 2016 muiden sote-linjausten yhteydessä. Korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu on ollut vuosia esillä ja opiskelijajärjestöjen pitkään toivoma asia.
Kanta-palvelut ja yksityisyyden suoja
Viime päivien aikana mediassa on käyty keskustelua yksityiselämän suojasta Kanta-palveluissa. Onko Kanta-palveluiden kehittämisessä ja käytössä varmasti varmistettu, että arkaluonteiset tiedot pysyvät suojassa? Miten terveydenhuollossa on huolehdittava tietosuojasta ja tietoturvasta?
Ett livslångt band formas i stunder i vardagen
Spädbarnstiden och småbarnsåren är fyllda med nya lärdomar, glädje, förvirring, trötthet och kärlek. Familjeledigheter är en pappas rätt och möjlighet att dela vardagen med sitt barn. Det är av betydelse hur ledigheterna används: en man växer in i sin roll som pappa i växelverkan med sitt barn.