Päihde- ja riippuvuustyön palvelut
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa päihde- ja riippuvuustyön valtakunnallisesta suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta.
Päihde- ja riippuvuustyön tavoitteena on vähentää ja poistaa päihteisiin ja riippuvuuskäyttäytymiseen liittyviä terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä.
Päihde- ja riippuvuustyöhön kuuluvat
- ehkäisevä päihdetyö,
- vastaaminen päihteiden ongelmakäytöstä tai muusta riippuvuuskäyttäytymisestä aiheutuvaan sosiaalihuollon tuen tarpeeseen sekä
- terveydenhuollon päihde- ja riippuvuustyö
Sosiaalihuollossa tehtävästä päihdetyöstä ja päihteidenkäyttäjille kohdennetuista sosiaalipalveluista säädetään sosiaalihuoltolaissa. Päihdetyöhön liittyvää sääntelyä on myös muissa laeissa.
- Sosiaalihuoltolaki 1301/2014
- Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 523/2015
- Lastensuojelulaki 417/2007
Hyvinvointialueet vastaavat päihde- ja riippuvuustyön järjestämisestä
Sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuustyöllä tarkoitetaan hyvinvointialueen toteuttamia sosiaalipalveluja ja muuta yksilöön ja yhteisöihin kohdentuvaa toimintaa, jolla
- vähennetään ja poistetaan päihteisiin ja riippuvuuskäyttäytymiseen liittyviä, hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä,
- vastataan päihteiden ongelmakäytöstä tai muusta riippuvuuskäyttäytymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen sekä
- tuetaan päihteettömyyttä ja riippuvuuskäyttäytymisestä irrottautumista.
Sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuustyöhön kuuluvat
- ohjaus ja neuvonta
- sosiaalihuoltolain mukaiset tuen tarpeeseen vastaavat sosiaalipalvelut joko yleisinä sosiaalipalveluina tai päihde- ja riippuvuustyön erityisinä palveluina
Palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun ja tuen tarpeen perusteella. Raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut. Lapsen oikeudesta saada välttämättömät sosiaalipalvelut säädetään sosiaalihuoltolaissa.
Sosiaalihuollossa tehtävä päihde- ja riippuvuustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sekä hyvinvointialueella ja kunnissa tehtävän ehkäisevän päihdetyön kanssa.
Päihde- ja riippuvuushoito kuuluu terveydenhuollon vastuulle. Siitä säädetään terveydenhuoltolaissa.
Päihde- ja riippuvuustyön erityiset palvelut sosiaalihuollossa
Sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuustyön erityisillä palveluilla tarkoitetaan päihteiden ongelmakäytöstä tai muusta riippuvuuskäyttäytymisestä johtuvaan tuen tarpeeseen kohdennettuja palveluja. Sellaisina on järjestettävä ainakin sosiaalityötä, sosiaaliohjausta, sosiaalista kuntoutusta ja asumispalveluja. Palveluja on järjestettävä tarpeen mukaan avo- tai laitosmuotoisena.
Lisäksi päihdetyön kohdennettuna palveluna on järjestettävä päiväkeskuspalvelua, jossa perustarpeisiin vastaamisen lisäksi tarjotaan sosiaaliohjausta. Palvelua tulee järjestää myös päihtyneille ja siinä on oikeus asioida nimettömänä.
Sosiaalihuollossa tehtävät päihde- ja riippuvuustyön erityiset palvelut täydentävät muita päihteettömyyttä tukevia tai päihteiden ongelmakäytön vuoksi tarvittavia sosiaalipalveluja. Päihde- ja riippuvuustyön erityisiä palveluja tulee sovittaa yhteen terveydenhuollon järjestämän päihde- ja riippuvuushoidon kanssa.
Palveluihin voi hakeutua oma-aloitteisesti ottamalla yhteyttä paikalliseen sosiaalitoimistoon, sosiaali- ja terveyskeskukseen tai päihdepalveluja tarjoavaan yksikköön. Laitoshoitoon ja kuntoutukseen tarvitaan useimmiten terveydenhuollon lähete. Sosiaalihuolto järjestää esimerkiksi perhekuntoutusta ja yhteisökuntoutusta.
Päihdekuntoutujat ja läheiset saavat vertaistukea järjestöiltä ja yhdistyksiltä
Monet järjestöt ja yhdistykset antavat tukea päihdekuntoutujille ja heidän läheisilleen.
Vertaistukea päihdekuntoutujille antavat muun muassa AA-ryhmät, A-killat ja NA-ryhmät. Läheisten alkoholinkäytöstä kärsiviä tukevat muun muassa Al-Anon ja Alateen.
Muut viranomaiset päihde- ja riippuvuustyössä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii ja kehittää päihde- ja riippuvuustyötä.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja aluehallintovirastot valvovat palveluita.
Päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittäminen kokonaisuutena
Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut mielenterveysstrategian alkuvuonna 2020. Vuoteen 2030 saakka ulottuvan strategian tavoitteena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus. Strategia ohjaa myös päihde- ja riippuvuuspalveluja. Vuonna 2021 julkaistu päihde- ja riippuvuusstrategia koskee palvelujen lisäksi päihde- ja riippuvuustyötä.