- Hyvinvoinnin edistäminen
- Sosiaali- ja terveyspalvelut
- Lainsäädäntö
- Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut
- Sosiaalipalvelut
- Sosiaalityö
- Sosiaalipäivystys
- Kotihoito ja kotipalvelut
- Laitoshoito
- Asumispalvelut ja asunnon muutostyöt
- Perhehoito
- Omaishoito
- Lasten hoitaminen
- Lastensuojelu
- Adoptio
- Kasvatus- ja perheneuvonta, perheasioiden sovittelu
- Huoltajuus, elatus, isyyden tunnustaminen
- Päihdepalvelut
- Vammaispalvelut ja tukitoimet
- Terveyspalvelut
- Kuntoutus
- Lääkehoito
- Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut
- Asiakkaan ja potilaan oikeudet
- Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö
- Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
- Iäkkäiden palvelut
- Turvapaikanhakijoiden palvelut
- Sote-tiedonhallinta
- Toimeentulo
- Vakuutusasiat
- Työelämä
- Tasa-arvo
- EU ja kansainväliset asiat
- Rahoitus ja avustukset
Epäkohdat, kaltoinkohtelu ja väkivalta lastensuojelun sijaishuollossa
Lastensuojelun laitosten ja sijaisperheiden tehtävänä on mahdollistaa sijoitetulle lapselle turvallinen lapsuus. Joskus tehtävä ei toteudu ja lapsi kokee sijaishuollossa epäkohtia, kaltoinkohtelua ja jopa väkivaltaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt huostaanotettujen lasten kokemista epäkohdista, kaltoinkohtelusta ja väkivallasta selvityksen (2014-2016). Kilpailutuksen perusteella tekijäksi valikoitui Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos.
Selvityksen näkökulma oli kokemuspohjainen ja se toteutettiin pääosin haastatteluina.
Ajallisesti selvitys kattaa jakson vuodesta 1937 vuoteen 1983 eli ensimmäisen lastensuojelulain aikaisen sijaishuollon. Vuonna 1984 voimaan tullut lastensuojelulaki muutti lastensuojelun toimintaperiaatteita merkittävästi. Siksi tarkastelua ei ulotettu toisen lain tai sen jälkeisen lastensuojelun aikaan. Selvitys kohdistui niin laitoksiin kuin perheisiin sijoitettujen lasten kokemuksiin.
Selvitystyön tavoitteet olivat
- tuottaa tietoa sijaishuollossa koetuista epäkohdista, kaltoinkohtelusta ja väkivallasta ja niiden luonteesta sekä niiden ilmitulon ja niihin puuttumisen mekanismeista.
- tuoda näkyviin sijoitettujen lasten sijaishuollossa kokemien epäkohtien, kaltoinkohtelun ja väkivallan hyväksymättömyys.
- luoda rakenteita ja käytäntöjä, jotka estävät epäkohtien, väkivallan ja kaltoinkohtelun tapahtumista nykyisessä (ja tulevassa) sijaishuollossa.
Taustatietoja
- Vuonna 1937 oli huostaanotettuna 32 352 lasta. Vuonna 1983 vastaava luku oli 8 537.
- Ensimmäinen lastensuojelulaki tuli voimaan 1936. Sitä kutsuttiin usein huostaanottolaiksi, sillä huostaanotto oli käytetyin toimenpide.
- Avohuollollisten toimenpiteiden rooli (esim. neuvonta, ohjaus, varoitus, valvonta) kasvoi 70-luvulla ja vahvistui entisestään 80-luvulla.
- Ruumiillinen kuritus kiellettiin lastensuojelulaitoksissa, ennen kuin se kiellettiin osana perheiden kasvatusta. Kielto toteutettiin portaittain: esimerkiksi joidenkin kuntien lastensuojelulaitoksissa ruumiillinen kuritus kiellettiin 1950-luvun alussa. Viimeisenä se kiellettiin maamme koulukodeissa vuonna 1965.
- Vastaavanlaisia selvityksiä on tehty muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Tanskassa, Irlannissa, Walesissa, Skotlannissa, Hollannissa, Australiassa ja Kanadassa. Selvitysten taustalla on havaintoja siitä, että sijaishuolto ei ole kyennyt tarjoamaan sijoitetuille lapsille lapsuutta ilman epäkohtia, kaltoinkohtelua ja väkivaltaa.
Anteeksipyyntö lapsen oikeuksien päivänä
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula esitti 20. marraskuuta valtiollisen anteeksipyynnön lastensuojelun sijaishuollossa kaltoin kohdelluille. Anteeksipyyntö esitettiin lapsen oikeuksien päivänä Helsingissä.
- Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan puhe 20.11.2016 (pdf)
- Historian professori Pirjo Markkolan puhe 20.11.2016 (pdf)
- Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtajan Maria Kaisa Aulan puhe 20.11.2016 (pdf)
- Kokemusasiantuntijoiden viestit tilaisuudessa 20.11.2016 (pdf)
- Video: Valtiollinen anteeksipyyntö lastensuojelun sijaishuollossa kaltoin kohdelluille 20.11.2016