Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteet ja niiden määrittely – Kymmenen ajankohtaista kysymystä 

1. Mikä on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoima? 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimalla tarkoitetaan julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, hoitoja ja menetelmiä.

Terveydenhuoltolaissa on säädetty yleisellä tasolla terveydenhuollon palveluvalikoimasta. Terveydenhuollossa palveluvalikoimaan kuuluvat esimerkiksi erilaiset hoidot ja menetelmät.

Sosiaalihuoltolaissa on lueteltu hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvat sosiaalipalvelut ja tehtävät sekä tuen tarpeet, joihin vastaamiseksi sosiaalipalveluja on järjestettävä. Sosiaalihuoltolain mukaiseen palveluvalikoimaan sisältyvistä, eri palvelujen toimintatavoista ja menetelmistä ei kuitenkaan ole täsmällistä sääntelyä.

2. Mitä palveluvalikoiman periaatteet tarkoittavat käytännössä? 

Palveluvalikoiman periaatteet tarkoittavat niitä kriteerejä tai ehtoja, jotka ohjaavat palvelujärjestelmän toimintaa ja jotka auttavat arvioimaan, onko tietyn palvelun tai menetelmän sisältyminen julkiseen palveluvalikoimaan perusteltua. 

Nyt käynnissä olevassa säädösvalmistelussa tunnistetaan ja laaditaan periaatteet, joiden perusteella palvelujen ja menetelmien kuulumisesta palveluvalikoimaan tai niiden rajaamisesta sen ulkopuolelle olisi jatkossa terveydenhuollossa päätettävä. Vastaavasti palveluvalikoiman periaatteiden avulla voitaisiin ohjata jatkossa sosiaalihuollon palvelujen  sisältöä, toimintatapoja ja menetelmiä. 

3. Miksi palveluvalikoiman periaatteista pitää säätää lailla? 

Periaatteiden säätämisellä laissa halutaan varmistaa, että julkisin varoin rahoitetut palvelut tuottavat mahdollisimman suuren hyödyn väestölle ja tärkeimmät palvelut toteutetaan eri alueilla yhdenvertaisesti.

Laissa säädetyt periaatteet lisäävät kansalaisten luottamusta järjestelmään, kun päätökset ja linjaukset ovat läpinäkyviä ja perustuvat tiedossa oleviin yhteisiin periaatteisiin.   

4. Periaatteet tarkoittavat siis eri asiaa kuin palvelut? 

Kyllä, periaatteet ovat kriteerejä, joiden perusteella palveluita tai menetelmiä valitaan. Palvelut ovat kansalaisille tarjottavia toimenpiteitä ja tuen muotoja.  

5. Onko kyse palvelujen priorisoinnista eli laittamisesta tärkeysjärjestykseen? 

Periaatteiden säätämisellä on tarkoitus ohjata priorisointia ja palvelujärjestelmän toimintaa. Tavoitteena on varmistaa, että rajalliset resurssit käytetään mahdollisimman vaikuttavasti ja oikeudenmukaisesti ja että sosiaali- ja terveydenhuolto voi niiden avulla tuottaa koko väestön näkökulmasta parhaan mahdollisen terveyshyödyn ja hyvinvoinnin.

Terveydenhuollossa priorisointi tarkoittaa valitsemista palvelujen, hoitojen ja menetelmien välillä , jotta saavutetaan paras mahdollinen terveyshyöty koko väestölle. Sosiaalihuollossa priorisointi tarkoittaa menetelmien sekä työ- ja toimintatapojen valintaa siten, että parhaalla mahdollisella tavalla vastataan asiakkaan tarpeeseen. 

Priorisointi on eettisesti haastavaa, koska se sisältää päätöksentekoa ihmisten hyvinvointiin ja oikeuksiin liittyvissä asioissa.  

Priorisoinnin tarkoituksena ei ole säästää, vaan huolehtia siitä, että tehdyt ratkaisut tuottavat kustannusvaikuttavasti terveyttä ja hyvinvointia, ovat oikeudenmukaisia niin yksilö- kuin väestötasolla, eivätkä lisää väestö-, asiakas- tai potilasryhmien välistä eriarvoisuutta. 

6. Ketkä voivat osallistua valmisteluun? 

Valmisteluun erilaisten työpajojen ja kyselyjen kautta voivat osallistua sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjät, asiantuntijat ja ammattilaiset. 

Näkemyksiä kerätään laajasti eri tahoilta, koska aihe on tärkeä ja vaikea ja periaatteiden täytyy olla yleisesti hyväksyttäviä.

7. Kansalaisilla oli mahdollisuus jättää näkemyksensä periaatteiden määrittelyyn yli kuuden viikon ajan vuoden 2025 alussa. Monilta saattoi kysely mennä ohi – tuleeko uusi tilaisuus? 

Uutta kansalaiskyselyä ei ole suunnitteilla.  

8. Moni vastaaja koki kysymykset vaikeiksi. Oliko kritiikki aiheellista? 

Kritiikki on ymmärrettävää, sillä aihe on vaikea myös ammattilaisille, asiantuntijoille ja päättäjille.

Jotkin kysymyksistä olivat monimutkaisia ja vastausvaihtoehdot vaikeita. Toisaalta jotkut palautteen antajat kokivat, että monikerroksellisia asioita on kyselyssä yksinkertaistettu tai kapeutettu liikaa.  

Vastaajat ovat voineet myös ymmärtää kysymykset hyvin eri tavoin.

9. Miten kansalaiskyselyn vastaukset otetaan huomioon valmistelussa? 

Kysely oli keino kerätä kansalaisten näkemyksiä aiheesta, josta on toivottu laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Kyselyn herättämä keskustelu ja kyselyn tulokset kertovat niistä arvoista, joita kansalaiset liittävät palvelujärjestelmäämme ja palvelujen priorisointiin. 

Palveluvalikoiman periaatteita ei määritellä kansalaiskyselyn eikä minkään muunkaan yksittäisen kyselyn perusteella.

10. Miten valmistelu tästä etenee? 

Lainvalmistelu etenee vaiheittain, ja seuraavaksi kuulemme  sote-ammattilaisten ja sidosryhmien näkemyksiä.

Hallituksen esityksestä on kaikille avoin lausuntokierros syksyllä 2025, ja lausuntopalaute otetaan huomioon jatkovalmistelussa.

Tavoitteena on, että palveluvalikoiman periaatteita koskeva sääntely tulisi voimaan vuoden 2027 alussa.