Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteet ja niiden määrittely – Kymmenen ajankohtaista kysymystä
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteita koskeva hallituksen esitysluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella.
Suomenkielisen luonnoksen lausuntoaika päättyy 11.12. ja ruotsinkielisen 23.12.2025.
Lausuntopyynnön löydät täältä:
Olemme koonneet tälle sivulle periaatteita koskevia useimmin esitettyjä kysymyksiä.
1. Mikä on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoima?
Palveluvalikoimalla viitataan julkisesti rahoitettuihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja niissä käytettävien toimenpiteiden, menetelmien ja työmuotojen muodostamaan kokonaisuuteen.
Palveluvalikoima tarkoittaa esimerkiksi hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja silloinkin, kun ne järjestetään ostopalveluna hankkimalla palvelu yksityiseltä palveluntuottajalta. Palveluvalikoima viittaa myös yksityiseen sairaanhoitoon, johon saa Kelasta sairausvakuutuskorvauksen.
2. Mitä ehdotetut palveluvalikoiman periaatteet ovat?
Lausuntokierrokselle lähetetyt periaate-ehdotukset ovat sekä sosiaali- että terveydenhuollossa tarve, turvallisuus, vaikuttavuus, kustannusvaikuttavuus sekä läpileikkaavina yhdenvertaisuus ja ihmisarvon loukkaamattomuus.
Palveluvalikoimaan kuulumista tai siitä pois rajaamista koskeva päätöksenteko perustuisi aina kokonaisharkintaan.
3. Mitä palveluvalikoiman periaatteet tarkoittavat käytännössä?
Nyt käynnissä olevassa säädösvalmistelussa tunnistetaan ja laaditaan periaatteet, joiden perusteella palvelujen ja menetelmien kuulumisesta palveluvalikoimaan tai niiden rajaamisesta sen ulkopuolelle olisi jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollossa päätettävä.
Vastaavasti palveluvalikoiman periaatteiden avulla voitaisiin ohjata jatkossa sosiaalihuollon palvelujen sisältöä, toimintatapoja ja menetelmiä.
4. Keitä periaatteet koskevat ja keiden on ajateltu hyödyntävän ja soveltavan periaatteita?
Periaatteet toimisivat perustana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimaan kuulumista koskevalle päätöksenteolle ja priorisoinnin kehittämiselle.
Periaatteita sovellettaisiin kansallisen tason päätöksenteossa ja ohjauksessa, esimerkiksi terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston Palkon suosituksissa.
Lisäksi periaatteita sovellettaisiin hyvinvointialueiden päätöksenteossa, sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöohjauksessa ja toiminnassa sekä välillisesti myös asiakas- ja potilastyössä.
5. Periaatteet tarkoittavat siis kriteerejä palveluille?
Kyllä, periaatteet ovat kriteerejä, joiden perusteella palveluita tai menetelmiä valitaan. Palvelut ovat kansalaisille tarjottavia toimenpiteitä ja tuen muotoja.
6. Miksi palveluvalikoiman periaatteista pitää säätää lailla?
Tavoitteena on varmistaa, että rajalliset resurssit käytetään mahdollisimman vaikuttavasti ja oikeudenmukaisesti ja että sosiaali- ja terveydenhuolto voi niiden avulla tuottaa koko väestön näkökulmasta parhaan mahdollisen terveyshyödyn ja hyvinvoinnin.
Laissa säädetyt periaatteet lisäävät kansalaisten luottamusta järjestelmään, kun päätökset ja linjaukset ovat läpinäkyviä ja perustuvat tiedossa oleviin yhteisiin periaatteisiin.
7. Onko kyse palvelujen priorisoinnista eli laittamisesta tärkeysjärjestykseen?
Periaatteiden säätämisellä ohjataan palvelujärjestelmän toimintaa ja priorisointia. Priorisointi liittyy resurssien oikeudenmukaiseen jakoon.
Linjauksissa ja päätöksissä tulisi huomioida koko väestön mahdollisuudet saavuttaa käytettävissä olevien resurssien avulla paras mahdollinen terveys- ja hyvinvointihyöty. Päätöksiä ei pitäisi ohjata vain yksittäisen asiakkaan tai potilaan tai asiakas- ja potilasryhmän saama hyöty.
Priorisointi on eettisesti haastavaa, koska se sisältää päätöksentekoa ihmisten hyvinvointiin ja oikeuksiin liittyvissä asioissa.
8. Ketkä voivat osallistua valmisteluun?
Valmisteluun ovat voineet osallistua kansalaiset, sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjät, asiantuntijat ja ammattilaiset esimerkiksi kyselyjen, kuulemisten ja työpajojen kautta.
Näkemyksiä on kerätty ja kerätään yhä eri tahoilta, koska aihe on tärkeä ja vaikea. Lisäksi periaatteille toivotaan laajaa yhteiskunnallista hyväksyntää.
Nyt käynnissä olevalla lausuntokierroksella kuka tahansa voi ottaa kantaa periaatteita koskevaan luonnokseen.
9. Miten kyselyt ja palautteet otetaan huomioon valmistelussa?
Kyselyt ja kuulemiset ovat olleet yksi keino kerätä kansalaisten ja ammattilaisten näkemyksiä periaatteista ja priorisoinnista.
Palveluvalikoimaa määrittävistä periaatteista ja niiden taustalla olevista arvoista toivotaan laajaa eri tahojen käymää yhteiskunnallista keskustelua. Eri tahoilta saatu palaute arvioidaan ja otetaan huomioon osana valmistelun kokonaisuutta.
10. Miten valmistelu tästä etenee?
Hallituksen suomenkielinen esitysluonnos on lausunnolla 30.10. - 11.12.2025, ja ruotsinkielinen 11.11. - 23.12.2025. Lausuntokierros on kaikille avoin, ja lausuntopalaute otetaan huomioon jatkovalmistelussa.
Lausuntotiivistelmä julkaistaan tammikuun lopulla ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2026.
Tavoitteena on, että palveluvalikoiman periaatteita koskeva sääntely tulisi voimaan vuoden 2027 alussa.
