Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaali- ja terveyspolitiikasta ja valmistelee niitä koskevaa lainsäädäntöä.

Sosiaalityötä voidaan toteuttaa itsenäisenä sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna, osana muita palveluja, kuten sosiaalista kuntoutusta, tai muuta toimintaa. Kyse on sosiaalisia ongelmia ehkäisevästä, vähentävästä tai poistavasta asiantuntijatyöstä, jota tehdään yksilöiden, perheiden, yhteisöjen ja rakenteiden tasolla.

Sosiaalipalveluna annettavasta sosiaalityöstä säädetään sosiaalihuoltolaissa.

• Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (Finlex)

Sosiaalityöllä varmistetaan apu vaikeimmassa asemassa oleville

Sosiaalityön perustana ovat ihmisoikeudet ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Vahvalla sosiaalityöllä voidaan varmistaa se, että myös kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset saavat tarvitsemansa avun ja tuen.

Sosiaalityöstä hyötyvillä asiakkailla on usein erityisesti työllistymiseen, kouluttautumiseen, toimeentuloon, kuntoutumiseen ja muuhun hyvinvoinnin ja osallistumisen edistämiseen liittyviä tarpeita. Sosiaalityölle on ominaista laajamittainen verkostotyöskentely muiden toimijoiden kanssa.

Perhekohtaisessa sosiaalityössä erityinen huomio on kiinnitettävä lasten sosiaalisen turvallisuuden varmistamiseen ja vanhemmuuden tukemiseen. Yhteistyö muun muassa varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa on tällöin tärkeää.

Yhteisöjen kanssa tehtävä sosiaalityöllä edistetään yhteisöjen sosiaalista eheyttä ja hyvinvointia sekä hyviä väestösuhteita. Hyvinvointialueen järjestämää yhteisösosiaalityötä toteutetaan yhteistyössä alueen asukkaiden, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. 

Rakenteellisella sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittämistä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Rakenteellinen sosiaalityö kuuluu hyvinvointialueen lakisääteisiin sosiaalihuollon tehtäviin.

Sosiaaliohjaus on henkilökohtaista neuvontaa

Sosiaaliohjauksen merkitys on kasvanut palvelujärjestelmien laajetessa ja eriytyessä. Palveluja hakevat henkilöt tarvitsevat yhä useammin henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa käytettävissä olevista palveluista sekä niiden saamisen ehdoista. Lisäksi he tarvitsevat tukea palvelujen ja etuuksien hakemisessa ja käyttämisessä.

Monet tarvitsevat ohjausta ja tukea myös arkielämän sujumiseksi. Joskus avun tarpeessa oleva asiakas on haettava kotoaan ja saatettava tarvittavien palvelujen ja toimintojen piiriin. Esimerkiksi koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneet nuoret ja mielenterveyskuntoutujat saattavat tarvita pitkäjänteistä ohjausta päästäkseen elämässä eteenpäin. Keskeistä työssä on asiakkaan joustava kohtaaminen, tuki ja motivointi itsenäiseen suoriutumiseen.