Päivystys- ja sairaalaverkon sekä sairaaloiden leikkaustoiminnan uudistaminen
Hallitus antoi päivystys- ja sairaalaverkon sekä sairaaloiden leikkaustoiminnan uudistamista koskevan esityksen eduskunnalle lokakuussa 2024.
Esityksen (HE 149/2024 vp) käsittelyä voi seurata eduskunnan verkkosivuilla:
Pääosa sairaalaverkkoa koskevista linjauksista tehtiin kevään 2024 kehysriihessä
Suurin osa päivystys- ja sairaalaverkkoa koskevista linjauksista tehtiin kevään 2024 kehysriihessä.
Esitystä kuitenkin muokattiin vielä lausuntopalautteen perusteella. Esityksen mukaan:
- Jokaisella hyvinvointialueella säilyy yksi yliopistollinen sairaala tai keskussairaala, jossa on monierikoisalainen ympärivuorokautinen päivystys ja jossa voidaan siten hoitaa synnytyksiä sekä tehdä kattavasti leikkaustoimintaa.
- Monierikoisalaita ympärivuorokautista päivystystä ei voisi jatkossa järjestää Kemissä, Savonlinnassa, Oulaisissa ja Salossa sijaitsevissa sairaaloissa. Myöskään Pirkanmaan hyvinvointialue ei voisi käynnistää uudelleen Valkeakosken sairaalaan ympärivuorokautista tällaista päivystystä.
- Kemissä ja Savonlinnassa on mahdollista ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen vaihtoehtona ylläpitää rajattua erikoissairaanhoidon päivystystä. Näin tuetaan näiden sairaaloiden erikoissairaanhoidon vuodeosastoja ja alueiden hoitoketjuja. Sen sijaan Oulaisissa, Salossa ja Valkeakoskella sijaitsevissa sairaaloissa ei voi olla tällaistakaan ympärivuorokautista päivystystä.
- HUS-yhtymä voi itse päättää sairaaloidensa päivystystoimintojen järjestelyistä.
- Ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä saa ylläpitää Ivalossa, Kemissä, Kuusamossa, Kouvolassa, Pietarsaaressa, Raaseporissa ja Savonlinnassa. Kouvola lisättiin lakiin lausuntopalautteen perusteella.
- Lainsäädännössä luovutaan käsitteestä akuuttilääketieteen päivystys. Erityisesti Kouvolan Ratamokeskuksen päivystyksen nykyiseen toimintamalliin olisi tämän vuoksi tehtävä joitakin muutoksia.
- Paikkakuntia, joissa on tällä hetkellä voimassa ministeriön myöntämä poikkeuslupa ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen ylläpitoon, mutta joissa ei jatkossa voisi ylläpitää tällaista päivystystä, ovat Iisalmi, Jämsä, Raahe ja Varkaus.
- Hyvinvointialueet voivat vapaasti järjestää iltaisin- ja viikonloppuisin kiirevastaanottoa, minkä toivotaan alueilla yleistyvän ja helpottavan sairaalapäivystysten ruuhkia. Sääntelyä täsmennettäisiin siten, että korostettaisiin väestön palvelutarpeen merkitystä arvioidessa tällaisen kiirevastaanottotoiminnan ylläpidon tarvetta.
Eräiden päiväkirurgisten ja lyhytjälkihoitoisten leikkausten toteuttamista mahdollistetaan tietyissä sairaaloissa, vaikka niissä ei olisi jatkossa monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä. Tämä koskee myös polven ja lonkan ensitekonivelleikkauksia. Näitä sairaaloita ovat Kemissä, Savonlinnassa, Oulaisissa, Salossa ja Valkeakoskella olevat sairaalat ja HUS:n sairaalat. Näistä leikkauksista ja myös muista, tietyistä kevyemmistä toimenpiteistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Päiväkirurgisia ja lyhytjälkihoitoisia leikkauksia, tiettyjä muita kevyempiä toimenpiteitä sekä polven ja lonkan päiväkirurgisia ensitekonivelleikkauksia voi hankkia myös yksityiseltä palveluntuottajalta. Nyt voimassa oleva lainsäädäntö ei ole mahdollistanut näiden leikkausten ja toimenpiteiden hankintaa.
Ns. raskasta kirurgiaa saa hankkia vain sellaiselta yksityiseltä palveluntuottajalta, jonka sairaala on julkisen yliopistollisen sairaalan tai keskussairaalan välittömässä läheisyydessä ja jolla on kyseiseen sairaalaan erottamaton toiminnallinen yhteys.
Muutosten voimaantulo ja taloudelliset vaikutukset
Päiväkirurgian mahdollistuminen nimetyissä sairaaloissa sekä hankintamahdollisuus tulisivat esityksen mukaan voimaan 1.1.2025. Voimaantulo riippuu kuitenkin eduskunnan käsittelyn aikataulusta. Päivystyksiä koskevat muutokset tulisivat voimaan 1.10.2025 alkaen.
Lakimuutosten arvioidaan vahvistavan valtiontaloutta 6,2 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 26,5 miljoonaa euroa vuosittain 2026 lähtien.
Taustalla toimintaympäristön ja sote-rakenteen muutokset
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen (sote-uudistus) jälkeen on käynnistynyt sote-palveluiden sisällön uudistaminen. Hallitusohjelman mukaisesti osana sitä arvioidaan myös päivystyksen ja erikoissairaanhoidon työnjakoa valtakunnallisesta näkökulmasta.
Valmiuden ja varautumisen näkökulmasta on sairaaloiden ja päivystysyksiköiden toimittava kansallisena kokonaisuutena.
Ammattitaitoisen henkilöstön ja osaamisen saatavuus on huonontunut merkittävästi lähes kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja ammattiryhmissä, minkä vuoksi päivystys- ja sairaalaverkossa tarvitaan rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia.
Henkilöstön saatavuutta ja riittävyyttä varmistamaan on käynnistetty sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia, joita toteutetaan Hyvän työn ohjelmassa.
Hyvinvointialueiden toimintaa haastaa myös julkisen talouden vaikea tilanne. . Erikoissairaanhoidon kustannuksiin menee yli kolmasosa hyvinvointialueiden rahoituksesta.
Yhdenvertainen, kansallisesti tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas päivystys- ja sairaalaverkko voidaan luoda vain uudistamalla lainsäädäntöä siten, että se vastaa muuttuneita rakenteita ja toimintaympäristöä sekä varmistaa osaavan henkilöstön saatavuuden. Alueellinen päätöksenteko asiasta on osoittautunut vaikeaksi.
