Työsuojelu ja harmaan talouden torjunta

Harmaalla taloudella tarkoitetaan yritys- ja elinkeinotoimintaa, josta johtuvia lakisääteisiä velvoitteita toiminnanharjoittaja jättää hoitamatta. Lakisääteisiä velvoitteita ovat esimerkiksi verojen ja eläke, -tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen maksaminen.

Hallitus pyrkii määrätietoisilla toimenpiteillä vähentämään harmaata taloutta ja talousrikollisuutta.

Valtioneuvoston periaatepäätös kansalliseksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi vuosille 2016–2020 hyväksyttiin 28.4.2016.

• Valtioneuvoston periaatepäätös kansalliseksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi 2016–2020

Strategian toteuttamiseksi on hyväksytty 7.6.2016 toimenpideohjelma, joka sisältää konkreettiset toimenpiteet ja niiden tavoitteet, vastuutahot, aikataulut sekä keinot toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi.

Toimenpideohjelmassa on 20 hanketta, jotka on jaoteltu strategian kärkihankkeiden mukaisesti. Ohjelmaan on valittu kansallisen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian tavoitteiden kannalta keskeisimmät toimenpiteet.

• Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelma vuosille 2016–2020

Työsuojeluviranomaiset valvovat työelämän sääntöjä

Työsuojeluviranomaiset osallistuvat harmaan talouden torjuntaan valvomalla, että työnantajat

• käyttävät vain sellaista työvoimaa, jolla on työnteko-oikeus Suomessa (ulkomaalaislainsäädännön valvontatehtävät)
• noudattavat työsuhteissa lainsäädännön minimiehtoja (työsopimuslainsäädäntö, lähettyjä työntekijöitä koskevat säännökset ja yleissitovat työehtosopimukset)
• käyttävät vuokratyössä ja alihankinnassa vain sellaisia yhteistyökumppaneita, jotka ovat huolehtineet yhteiskuntavelvoitteistaan (tilaajavastuulain valvonta) ja 
• huolehtivat, että rakennustyömaalla työskentelevillä työntekijöillä on kuvallinen tunnistekortti, jossa on veronumero.

Lue lisää harmaan talouden torjunnasta:

• Harmaa talous (tyosuojelu.fi)