Julkaisut ja raportit rationaalisesta lääkehoidosta

Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman loppuraportti

Raportti linjaa järkevän lääkehoidon tavoitteita vuoteen 2022 asti. Tavoitteet on määritelty sekä kansalliselle tasolle, että myös palveluiden järjestäjille, palveluiden tuottajille, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja lääkkeiden käyttäjille seuraavasti:

• lääkehoitoa ja lääkehuoltoa johdetaan tiedolla kansallisesti, alueellisesti ja palveluyksiköissä
• palveluiden järjestäjät vastaavat lääkehoidon ja lääkehuollon kokonaisuudesta
• lääkehoidon kokonaisuus on hallittua
• sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toteuttavat rationaalista lääkehoitoa
• lääkkeiden käyttäjät käyttävät lääkkeitä järkevästi ja yhdessä sovitun mukaisesti.
   
• Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman loppuraportti (Valtioneuvoston julkaisuarkisto)
• Rational Pharmacotherapy Action Plan. Final report (Valtioneuvoston julkaisuarkisto)
• Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman loppuraportissa käytetyt määritelmät

Tutkimustieto hyötykäyttöön – rationaalisen lääkehoidon tutkimusstrategia 2018–2022

Rationaalisen lääkehoidon tutkimusstrategian tavoitteena on edistää monitieteistä tutkimusta ja lisätä tutkimustiedon hyötykäyttöä rationaalisen lääkehoidon toimeenpanossa.

Strategia kuvaa laajasti tutkimustarpeita lääkehuollon rakenteiden ja toimintaedellytysten, lääkitysturvallisuuden varmistavan lääkehoitoprosessin sekä lääkkeiden käytön, lääkehoidon vaikuttavuuden ja taloudellisuuden näkökulmista. Lisäksi tutkimusstrategiassa kuvataan tutkimuksen nykytilaa ja esitetään useita keinoja tutkimusedellytysten parantamiseksi.

• Tutkimustieto hyötykäyttöön – rationaalisen lääkehoidon tutkimusstrategia 2018–2022 (Valtioneuvoston julkaisuarkisto)
• Research for Evidence-Informed Decision-Making: Research Strategy for Rational Pharmacotherapy 2018-2022 (Valtioneuvoston julkaisuarkisto)

Rationaalinen lääkkeen määrääminen, toimittaminen ja käyttö nykyisissä ja tulevissa sote-rakenteissa

Raportti käsittelee sitä taustatyötä, jota tehtiin toimeenpanon tueksi lääkkeiden määräämistä, toimittamista ja käyttöä tarkastelevassa työryhmässä.

Raportissa esitellään perusteluineen ne kehittämiskohteet, jotka alatyöryhmä tunnisti keskeisimmiksi tavoiteltaessa lääkehoitojen järkevöittämistä maassamme. Niitä ovat lääkekustannusten hillintä, ajantasaisen lääkitystiedon saatavuuden lisääminen, lääkehoitojen kokonaisuuden hallinnan edistäminen, lääkehoitopäätösten ohjaus ja tukeminen sekä kansalaisten yhdenvertaisuuden lisääminen tulevissa sote-rakenteissa.

Raportissa esitellään myös ne lääkehoitokäytäntöjen järkevöittämiseen tähtäävät toimenpiteet, joita työryhmä toteutti jo toimeenpano-ohjelman suunnittelukauden aikana.

• Rationaalinen lääkkeen määrääminen, toimittaminen ja käyttö nykyisissä ja tulevissa SOTE-rakenteissa (Valtioneuvoston julkaisuarkisto)

Lääkehuolto sote-toimintaympäristössä – työryhmän raportti

Raportissa linjataan lääkehuollon toimintaa ja tehtäviä uudessa sote -toimintaympäristössä. Lääkehuollon tehtävänä on jatkossakin varmistaa, että lääkkeitä käyttävät saavat tarvitsevansa lääkehoidon.

Työryhmän ehdotusten mukaan lääkehuollon toimintaa koordinoivat toimijat olisi perustettava kansalliselle, alueelliselle ja maakuntien tasoille ja niiden tehtävät olisi määriteltävä lakisääteisesti.

Lääkehoitojen laatua, tarvetta, tavoitteita ja tuloksia olisi seurattava säännöllisesti. Seurantaa varten olisi kehitettävä tarvittavat mittarit ja rakenteet ja näistä olisi myös raportoitava säännöllisesti. Lääkitysturvallisuustyötä osana potilasturvallisuutta tulisi koordinoida kansallisesti.

• Lääkehuolto SOTE-toimintaympäristössä - Työryhmän raportti (Valtioneuvoston julkaisuarkisto)

Rationaalisen lääkehoidon tiedonhallinnan kehittäminen – työryhmän raportti

Raportissa tarkastellaan tiedonhallintatarpeita yksilötason ja järjestäjän tason näkökulmista.

Kansallisen ajantasaisen lääkityslistan kehittämishanke, lääkkeiden käyttäjien mahdollisuus kirjata Omakantaan omia lääkitystietoja ja asioida digitaalisella hoitopolulla tuovat uusia toimintatapoja hallita ja varmistaa oman lääkehoidon turvallisuus ja tarkoituksenmukaisuus.

Järjestäjän tason tarkastelussa raportissa kuvataan selvitystä ja tarvetta tuottaa lääkehoidon ja lääkehuollon tunnuslukuja ohjauksen ja valvonnan tarpeisiin sekä esimerkiksi uusien lääkkeiden vaikuttavuuden arvioimiseksi.

• Rationaalisen lääkehoidon tiedonhallinnan kehittäminen – Työryhmän raportti (Valtioneuvoston julkaisuarkisto)

Kansallinen lääkekehityskeskus – Lääkeinnovaatiot-työryhmän raportti

Suomessa tehdään korkeatasoista terveysalan perus- ja kliinistä tutkimusta. Tämän tutkimuksen tasoon ja määrään nähden suomalaisesta tutkimusympäristöstä syntyy kansainvälisesti vertaillen hyvin harvoin elinkelpoisia lääkekehityshankkeita.

Lääkekehityksen alkuvaihe vaatii erityisosaamista, jotta uutta vaikutuskohtaa koskevasta havainnosta päästäisiin lääkeaihioon. Useissa maissa toimivan mallin mukaisesti Suomeen ehdotetaan perustettavaksi kansallinen lääkekehityskeskus, joka palvelisi yhtäläisesti kaikkia tutkijoita esimerkiksi yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja sairaaloissa.

• Kansallinen lääkekehityskeskus - Lääkeinnovaatiot-työryhmän raportti (Valtioneuvoston julkaisuarkisto)
• Lisätietoja lääkekehityskeskuksen valmistelusta: Lääkekehityskeskus edistää kilpailukykyistä lääkekehitystä

Kirsti Torniainen, esiselvitys: Sairaala-apteekkitoiminta nykyisissä ja tulevissa sote-rakenteissa

Juha Sipilän hallituksen suunnittelema sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusuudistus sekä valinnanvapauden laajentaminen palvelujärjestelmässä vaikuttaisivat lääkehuollon toimintaan. Selvityshenkilö arvioi, että rakenteellisten uudistusten myötä osa nykyisistä sairaala-apteekkien ja lääkekeskusten toimiluvista voitaisiin lakkauttaa.

Selvityshenkilö esitti vahvempaa koordinaatiota lääkehuollon tehtävissä siten, että tulevilla yhteistoiminta-alueilla olisi vastuu julkisen sektorin lääkehuollon alueellisesta yhteensovittamisesta. Tämä tarkoittaisi vastuuta hankintoihin, lääke- ja potilasturvallisuuteen sekä varautumis- ja valmiusasioihin liittyvistä strategisista tehtävistä sekä koordinaatiota lääkehuollon tietojärjestelmien kehittämisessä. Lääkevalmistuksesta selvityshenkilö esitti erillisen selvityksen tekemistä.

• Esiselvitys: Sairaala-apteekkitoiminta sote-rakenteissa (Valtioneuvoston julkaisuarkisto)

Miten lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi tulisi järjestää Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa?

Osana Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelmaa selvitettiin sairaaloissa käytettävien lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointia. Selvityksen mukaan lääkehoitojen arvioinnin on entistä paremmin tuettava päätöksentekoa, hankintamenettelyjä ja lääkkeen hinnan määräytymistä. Lisäksi olisi koottava säännönmukaisesti tietoa arvioitujen lääkkeiden kulutuksesta, vaikutuksista, käytön kohdentumisesta, hoitoprosessista ja kustannuksista.

Selvityksessä esitetään, että lääkehoitoja koskevien arviointiraporttien tuottamisesta vastaisi yksi kansallinen arviointiyksikkö ja yhteistyötä kliinisten asiantuntijoiden (esim. osaamiskeskukset, asiantuntija- ja hoitosuositusryhmät) kanssa lisätään.

• Miten lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi tulisi järjestää Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa? : Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano -ohjelman asiantuntijaryhmän selvitys (Valtioneuvoston julkaisuarkisto)

Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma: linjauksia vuoteen 2022

Tässä dokumentissa linjataan rationaalisen eli vaikuttavan, turvallisen, laadukkaan, taloudellisen ja yhdenvertaisen lääkehoidon kansalliset periaatteet vuosille 2018–2022. Tavoitteena on, että jokaisella suomalaisella, asuinpaikasta ja asemasta riippumatta, on oikeus yhdenvertaiseen, ajantasaiseen tietoon perustuvaan lääkehoitoon.

• Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma: linjauksia vuoteen 2022 
• Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma: Suunnitelma biosimilaarien hallitulle käyttöönotolle
• Kansallinen lääkekehityskeskus, esiselvitys, Erkki Palva (Valtioneuvoston julkaisuarkisto)
• Selvitys Ruotsin lääketyöryhmien toiminnasta ja niiden toiminnan vaikuttavuudesta sekä ehdotukset Suomen sote-järjestämisvastuussa olevien alueiden lääketyöryhmien toteuttamisesta, Kirsi Kvarnström
• Ehdotuksia lääkehoidon kokonaisuuden hallintaan ja optimointiin, Hanna Kortejärvi ja Ilkka Kunnamo
• Selvitys keinoista lääkkeenmääräämisen järkevöittämiseksi viidessä esimerkkimaassa, Katimari Kiviluoto