Työterveyshuolto
Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen ehkäisevä työterveyshuolto.
Työnantaja voi järjestää työterveyshuoltopalvelut itse tai hankkia ne hyvinvointialueelta, yksityiseltä lääkäriasemalta tai muulta palveluntuottajalta.
Sairaanhoidon järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. Yrittäjän ja muun omaa työtä tekevän on mahdollista järjestää työterveyshuoltopalvelut itselleen.
Hyvinvointialueen on järjestettävä työterveyshuollon palvelut tarjolle sen alueella toimivien yritysten työntekijöille, yrittäjille tai muille omaa työtä tekeville.
Työterveyshuollon tavoitteena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää
- työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa
- työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä
- työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta
- työyhteisön toimintaa
STM vastaa työterveyshuollon lainsäädännöstä
Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa, johtaa ja kehittää työterveyshuollon lainsäädäntöä.
Työterveyshuollosta säädetään työterveyshuolto-, työturvallisuus-, terveydenhuolto- ja sairausvakuutuslaissa.
- Työterveyshuoltolaki 1383/2001
- Työturvallisuuslaki 738/2002
- Terveydenhuoltolaki 1326/2010
- Sairausvakuutuslaki 1224/2004
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 8§ ja 10 § (612/2021)
Työterveyshuollon etäpalvelut
Työterveyshuollossa voidaan antaa palveluja myös digitaalisesti. Näitä työterveyshuollon ehkäiseviä etäpalveluja voidaan hyödyntää silloin, kun työterveyshuollon ammattilainen ja työterveyshuollon asiakas ovat eri paikassa.
Työterveyshuollon neuvottelukunta on hyväksynyt ohjeen siitä, miten ja millä kriteereillä ehkäiseviä etäpalveluja työterveyshuollossa voidaan antaa.
KELA muuttaa toimintakäytäntöään työpaikkaselvitysten korvaamiseen vuoden 2025 alusta lähtien. STM:n ohje ehkäisevän työterveyshuollon etäpalveluista ja niiden kriteereistä on päivitetty 20.12.2024 työpaikkaselvityksen osalta.
- Ohje ehkäisevän työterveyshuollon etäpalveluista ja niiden kriteereistä (pdf)
- Ohje työpaikkaselvityksen toteuttamisesta etänä (pdf)
- Työpaikkaselvityksen voi tehdä myös etänä (Kela)
Työterveyshuollossa toimivat terveydenhuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat
Työterveyshuollossa päätoimisesti toimivan laillistetun lääkärin on oltava työterveyshuollon erikoislääkäri. Päätoimiseksi katsotaan henkilö, joka työskentelee työterveyshuollon tehtävissä keskimäärin 20 tuntia tai enemmän viikossa.
Työterveyshuollossa osa-aikaisesti toimivalla laillistetulla lääkärillä on oltava vähintään viidentoista opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän siirtyy työterveyshuollon tehtäviin.
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri voi toimia päätoimisesti työterveyshuollon erikoislääkärin johdon ja valvonnan alaisena.
Työterveyshuollossa toimivalla laillistetulla terveydenhoitajalla on oltava terveydenhoitajan pätevyys ja lisäksi vähintään viidentoista opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän siirtyy työterveyshuollon tehtäviin.
Työterveyshuollossa toimivalla laillistetulla fysioterapeutilla on oltava fysioterapeutin pätevyys ja lisäksi vähintään viidentoista opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän siirtyy työterveyshuollon tehtäviin.
Työterveyshuollon asiantuntijalla on riittävät tiedot työterveyshuollosta, jos hänellä on:
- laillistetun psykologin pätevyyden lisäksi vähintään viidentoista opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän aloittaa asiantuntijatoiminnan; tai
- työhygienian, sosiaalialan, ergonomian, teknisen, maatalouden, työnäkemisen, ravitsemuksen, puheterapian, tai liikunnan alan soveltuva korkeakoulu-, tai muun vastaavan alan aikaisemman ammatillisen tutkinnon lisäksi vähintään kahden opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus.
Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen käytettävästä määrärahasta säädetään laissa työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta.
Muuta edellä mainittua työterveyshuollon pätevöitymiskoulutusta tuottavat ammattikorkeakoulut ja Työterveyslaitos.
Pätevöittävän koulutuksen tulee täyttää hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamisen edellyttämät osaamisvaatimukset.
Kansaneläkelaitos korvaa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia työnantajille. Kela korvaa myös yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannuksia.
Viranomaisten tehtävät ja vastuut työterveyshuollossa
Työterveyslaitos on työterveys- ja työsuojelualan tutkimus- ja asiantuntijalaitos.
Sosiaali- ja terveysministeriö, aluehallintovirastot (AVI) ja työsuojeluviranomaiset valvovat työterveyshuollon lainsäädännön toimeenpanoa.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) valvoo työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja toimintayksiköiden toimintaa sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa.
STM kehittää työterveyshuoltoa valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.
Keskeisiä säädöksiä työterveyshuollosta
Työterveyshuoltolakia on täsmennetty asetuksilla.