Työterveyshuolto edistää työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä

Työterveyshuolto on työantajan järjestettäväksi säädettyä toimintaa, joka tähtää työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistoimin työn ja työympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyyn, työntekijöiden terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämiseen työuran eri vaiheissa sekä työyhteisön toiminnan edistämiseen. 

Mitkä ovat työnantajan vastuut työterveyshuollon järjestämisessä?     

Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Yrittäjille työterveyshuollon järjestäminen on vapaaehtoista.   

Työnantaja voi järjestää työterveyshuoltopalvelut tuottamalla ne itse tai yhdessä muiden työnantajien kanssa tai hankkimalla ne hyvinvointialueelta, yksityiseltä lääkäriasemalta tai muulta työterveyshuollon palveluntuottajalta. 

Työnantaja voi järjestää halutessaan osana työterveyshuoltoa myös sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltopalvelua, mutta se ei ole pakollista. 

Mitkä ovat hyvinvointialueiden vastuut työterveyshuollon järjestämisessä? 

Hyvinvointialueilla on työterveyshuollon järjestämisen osalta kaksi velvoitetta. Hyvinvointialueen on järjestettävä työterveyshuoltopalvelut omalle henkilöstölleen kuten muidenkin työnantajien. Lisäksi Hyvinvointialueen on varmistuttava siitä, että sen alueella on työterveyshuoltolain 12 § mukaisia ehkäiseviä palveluita tarjolla yritysten työntekijöille, yrittäjille ja muille omaa työtä tekeville.  

Mikäli hyvinvointialue ei tuota itse työterveyshuoltopalveluita, niin sen organisaatiossa on oltava työterveyshuoltolaissa määritellyistä työterveyshuollon ammattihenkilöistä minimissään työterveyshuollon erikoislääkäri ja työterveyshoitaja. 

Mitä tavoitteita työterveyshuollolla on? 

Työterveyshuollon tavoitteena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää: 

• työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa 
• työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä 
• työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta 
• työyhteisön toimintaa 

Työnantaja voi saada korvausta työterveyshuollon järjestämisestä 

Työnantaja voi saada työterveyshuollon kustannuksista korvausta KELAlta ehkäisevästä työterveyshuollosta (12§) ja yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta, jonka työnantaja hankkii samalta työterveyshuollon palveluntuottajalta kuin ehkäisevän työterveyshuollon palvelut. 

Korvaus pohjautuu aina ajan tasalla oleviin työterveyshuoltosopimukseen, työpaikkaselvityksen ja toimintasuunnitelmaan.  

• Työterveyshuolto (Kela)

Missä työterveyshuollosta säädetään? 

Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa, johtaa ja kehittää työterveyshuollon lainsäädäntöä.

Työterveyshuollosta säädetään työterveyshuolto-, työturvallisuus-, terveydenhuolto- ja sairausvakuutuslaissa.

• Työterveyshuoltolaki 1383/2001 (Finlex)
• Työturvallisuuslaki 738/2002 (Finlex)
• Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (Finlex)
• Sairausvakuutuslaki 1224/2004 (Finlex)

Työterveyshuoltolakia täsmennetään asetuksilla.  

• Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 708/2013 (Finlex)
• Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä 1485/2001 (Finlex)

Mitä työterveyshuollon etäpalveluista ohjeistetaan? 

Työterveyshuollossa voidaan antaa palveluja myös digitaalisesti. Näitä työterveyshuollon ehkäiseviä etäpalveluja voidaan hyödyntää silloin, kun työterveyshuollon ammattilainen ja työterveyshuollon asiakas ovat eri paikassa. 

Työterveyshuollon neuvottelukunta on hyväksynyt ohjeen siitä, miten ja millä kriteereillä ehkäiseviä etäpalveluja työterveyshuollossa voidaan antaa. 

KELA on muuttanut toimintakäytäntöään työpaikkaselvitysten korvaamiseen vuoden 2025 alusta lähtien. STM:n ohje ehkäisevän työterveyshuollon etäpalveluista ja niiden kriteereistä on päivitetty 20.12.2024 työpaikkaselvityksen osalta. 

• Ohje ehkäisevän työterveyshuollon etäpalveluista ja niiden kriteereistä
• Ohje työpaikkaselvityksen toteuttamisesta etänä
• Työpaikkaselvityksen voi tehdä myös etänä (Kela)

Mitä vaatimuksia työterveyshuollossa toimivalle lääkärille on? 

Työterveyshuollossa päätoimisesti toimivan laillistetun lääkärin on oltava työterveyshuollon erikoislääkäri. Päätoimiseksi katsotaan henkilö, joka työskentelee työterveyshuollon tehtävissä keskimäärin 20 tuntia tai enemmän viikossa.

Työterveyshuollossa osa-aikaisesti toimivalla laillistetulla lääkärillä on oltava vähintään viidentoista opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän siirtyy työterveyshuollon tehtäviin.

Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri voi toimia päätoimisesti työterveyshuollon erikoislääkärin johdon ja valvonnan alaisena.

Mitä vaatimuksia työterveyshuollossa toimivalle muulle ammattilaiselle ja asiantuntijalle on? 

Työterveyshuollossa toimivalla laillistetulla terveydenhoitajalla on oltava terveydenhoitajan pätevyys ja lisäksi vähintään viidentoista opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän siirtyy työterveyshuollon tehtäviin.

Työterveyshuollossa toimivalla laillistetulla fysioterapeutilla on oltava fysioterapeutin pätevyys ja lisäksi vähintään viidentoista opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän siirtyy työterveyshuollon tehtäviin. 

Työterveyshuollon asiantuntijalla on riittävät tiedot työterveyshuollosta, jos hänellä on:

1. laillistetun psykologin pätevyyden lisäksi vähintään viidentoista opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän aloittaa asiantuntijatoiminnan; tai
2. työhygienian, sosiaalialan, ergonomian, teknisen, maatalouden, työnäkemisen, ravitsemuksen, puheterapian, tai liikunnan alan soveltuva korkeakoulu-, tai muun vastaavan alan aikaisemman ammatillisen tutkinnon lisäksi vähintään kahden opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus.

Mitä ammattilaisten koulutuksesta säädetään? 

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen käytettävästä määrärahasta säädetään laissa työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta.

• Laki työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 1198/2013 (Finlex)

Muuta edellä mainittua työterveyshuollon pätevöitymiskoulutusta tuottavat ammattikorkeakoulut ja Työterveyslaitos.

Pätevöittävän koulutuksen tulee täyttää hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamisen edellyttämät osaamisvaatimukset.

• Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 708/2013 (Finlex)

Viranomaisten tehtävät ja vastuut työterveyshuollossa

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee työterveyshuoltoa koskevaa lainsäädäntöä ja antaa informaatio-ohjausta.

STM kehittää työterveyshuoltoa valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.

• Valtioneuvoston periaatepäätös. Työterveys 2025 – yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä (STM:n julkaisuja 2017: 1)

Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueet valvovat työterveyshuollon järjestämistä työpaikolla.

• Työsuojelu (AVI)

Työterveyslaitos on työterveys- ja työsuojelualan tutkimus- ja asiantuntijalaitos.

• Työterveyshuolto (Työterveyslaitos)

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) valvoo työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja toimintayksiköiden toimintaa sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa.

• Terveydenhuolto (Valvira)

Valvira lopettaa toimintansa 1.1.2026, josta lähtien sen tehtäviä hoitaa Lupa- ja valvontavirasto (LVV). 

• Työterveyshuollon laatu (Työterveyslaitos)