Usein kysyttyä hallituksen esityksestä liikennevakuutuslain muuttamiseksi

Esityksellä pannaan täytäntöön moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamista koskevan direktiivin uudet säännökset. Muutoksia on tehty myös kansallisista tarpeista johtuen.

Ajoneuvon määritelmän muuttuessa vakuutettavaksi tulevat yli 25 kg painavat tai yli 25 kilometriä tunnissa liikkuvat ajoneuvot. Ajoneuvon määritelmä ei ole riippuvainen käyttövoimasta. 

Moottoriurheilun osalta kilpailuun tai lajiharjoitteluun osallistuneelle kuljettajalla itselleen aiheutuneita vahinkoja ei korvattaisi ajoneuvon vakuutuksesta. 

Suomessa asuvan vahinkoa kärsineen korvausvaatimuksen esittämistä helpotettaisiin siten, että hän voisi esittää korvausvaatimuksen Liikennevakuutuskeskukselle, jos korvausvastuussa oleva vakuutusyhtiö on maksukyvytön.

Liikennevakuutusdirektiiviin perustuva 25 km/h tai 25 kg painorajoitus ajoneuvon vakuuttamisvelvollisuudelle nähtiin puutteellisena, sillä nähtiin mahdollisena, että vuokrausta harjoittavat toimijat olisivat keventäneet lautojen painoa alle vakuuttamisvelvollisuuden rajan (25 kg). Tällä olisi voinut olla haitallisia seurauksia vuokrattavien sähköpotkulautojen turvaominaisuuksiin ja niiden kehittämiseen. Painosta riippumattomalla vakuuttamisvelvollisuudella haluttiin varmistaa, että paino ei enää olisi määrittävä tekijä vakuuttamisvelvollisuudelle. 

Lisäksi haluttiin varmistaa kilpailuneutraali vakuuttaminen, jolloin eri painoiset vuokrattavat sähköpotkulaudat ovat samassa asemassa. 

Tutkimusten ja tilastojen mukaan eniten vahinkoja tapahtuu vuokrattaville sähköpotkulaudoille, jolloin niiden vakuuttaminen nähtiin perusteltuna.

Tutkimusten ja tilastojen mukaan vahinkoja sattuu enemmän vuokrattavilla sähköpotkulaudoilla, kuin yksityisten kuljettajien laudoilla. Yksityisillä laudoilla ajaessa käytetään pääosin myös enemmän turvavälineitä, kuten kypärää.

Muutoksella haluttiin samalla kuitenkin varmistaa, että elinkeinona sähköpotkulautojen vuokraaminen ei olisi kannattamatonta ja että uusi liikkumismuoto jatkaisi kehittymistään. 

Koska sähköpotkulautojen säätely liikenne- ja viestintäministeriön alalla on vielä kesken, säätely on otettava huomioon monelta eri taholta. 

Vain kulkuneuvot, jotka täyttävät ajoneuvon määritelmän ja joita ei ole erikseen vapautettu vakuuttamisvelvollisuudesta on vakuutettava. Esimerkiksi jos kuluttajan omistama sähköpotkulauta painaa alle 25 kg ja kulkee alle 25 kilometriä tunnissa ei se ole vakuutettava.

Lain valmistelussa on haluttu varmistaa, että vakuuttamisvelvollisuus ei koske sähköavusteista polkupyörää.

Sähköavusteisella polkupyörällä tarkoitetaan pyörää, joka on varustettu yhteenlasketulta jatkuvalta nimellisteholtaan enintään 250 watin tehoisella sähkömoottorilla ja jonka sähkömoottori toimii vain poljettaessa sekä kytkeytyy pois toiminnasta viimeistään nopeuden saavuttaessa 25 kilometriä tunnissa. Sähkömoottorit voivat kuitenkin toimia polkematta, jos pyörän nopeus on enintään kuusi kilometriä tunnissa.

Tilanteessa, jossa liikennevakuutuslain nojalla vahinkoa kärsineellä ei ole oikeutta muihin kuin sairaanhoitokustannuksiin, on hänellä kuitenkin oikeus muiden lakien mukaisiin etuuksiin, mm. Kelan etuudet, työkyvyttömyyseläke.

Kolmannen osapuolen vakuutusturvan laajuus on sama riippumatta siitä, mitkä liikennevakuutuslain mukaiset ajoneuvot ovat olleet osallisena onnettomuudessa.

Muutoksen myötä ajoneuvon liikennevakuutus kattaisi poikkeuksetta kilpailuja seuraamaan tulleille katsojille mahdollisesti aiheutuneet vahingot. Vahinko saattaa aiheutua esimerkiksi silloin, kun kilpailuihin osallistunut ajoneuvo suistuu radalta ja ajautuu yleisön joukkoon. 

Vaikka onkin perusteltua kattaa pakollisella liikennevakuutuksella itse kilpailuun osallistumattomien henkilöiden vakuutusturva, kilpailuun osallistuvien henkilöiden ja ajoneuvon osalta tilanne on eri. Ehdotetun uuden pykälän mukaan liikennevahinkoa ei korvattaisi ajoneuvon liikennevakuutuksesta, kun vahinko on aiheutunut ajoneuvon kuljettajalle itselleen.

Voimassa olevassa liikennevakuutuslaissa ei säädetä erikseen perävaunujen tai ajoneuvoyhdistelmien aiheuttamista vahingoista, vaan vastuunjako perustuu korvaus- ja oikeuskäytäntöön. Ehdotetussa pykälässä täsmennettäisiin vastuun jakautumista ajoneuvoyhdistelmien aiheuttamista vahingoista sekä pantaisiin täytäntöön direktiivin 15 a artikla.

Ajoneuvoyhdistelmien aiheuttamien vahinkojen korvaamista koskevat säännökset nostetaan lain tasolle ja niiden tarkentaminen parantaa vahinkoa kärsineiden asemaa tilanteessa, jossa vahingon aiheuttanut ajoneuvoyhdistelmän osa jää tuntemattomaksi, mutta toinen ajoneuvoyhdistelmän osa voidaan tunnistaa. Tällaiset tilanteet ovat harvinaisia, joten vaikutukset jäänevät vähäisiksi.
Ehdotetun pykälän mukaan, jos liikennevahingon on aiheuttanut ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu yhdestä tai useammasta perävaunusta ja niitä vetävästä ajoneuvosta, vahingosta vastaisi pääsääntöisesti vetoajoneuvon vakuuttanut vakuutusyhtiö. Poikkeuksena tähän on tilanne, jossa ajoneuvoyhdistelmän aiheuttama vahinko johtuu perävaunun puutteellisesta kunnosta, jolloin vahingosta vastaa perävaunun vakuuttanut vakuutusyhtiö. Ehdotus vastaisi tältä osin nykyistä korvauskäytäntöä.

Tilanteessa, jossa vetoajoneuvoa ei voida tunnistaa, ajoneuvoyhdistelmän aiheuttamasta vahingosta vastaa perävaunun vakuuttanut vakuutusyhtiö tai perävaunut vakuuttaneet vakuutusyhtiöt yhteisvastuullisesti. Kyseessä olisi muutos nykylainsäädäntöön. Muutoksella halutaan välttää tilanteita, joissa vahinko jää korvaamatta, koska vetoajoneuvoa ei voida yksilöidä, mutta vahinko ei johdu perävaunun puutteellisesta kunnosta tai ole muutoin perävaunun tuottama, jolloin vahinkoa ei nykyisen korvauskäytännön mukaan välttämättä korvata perävaunun liikennevakuutuksesta. Usein vetoajoneuvon ja perävaunun on vakuuttanut sama taho, joten tällaisessa tilanteessa on perusteltua, että vahingosta vastaa perävaunun vakuuttanut vakuutusyhtiö.

Ehdotetussa 3 momentissa säädetään 38 §:ssä säädetyn enimmäismäärän ylittymisestä tilanteessa, jossa liikennevahingon on aiheuttanut ajoneuvoyhdistelmä. Tällöin enimmäismäärän ylimenevä osa voidaan korvata ajoneuvoyhdistelmän toisen osan vakuutuksesta. Tällaisessa tapauksessa on perusteltua käyttää myös ajoneuvoyhdistelmän toisen osan vakuutusta, jotta vahinkoa kärsinyt saa korvauksen aiheutuneesta esinevahingosta täyden korvauksen periaatteen mukaisesti.