Ravitsemusterveyden edistäminen

Ravitsemusterveys tarkoittaa hyvinvoinnin edistämistä ja sairauksien ehkäisyä terveellisen ruokavalion ja ravitsemustottumusten avulla eri väestöryhmissä.    

Ravitsemusterveyttä edistetään tukemalla yksilöiden valintoja sekä rakentamalla ympäristöjä, joissa terveellinen ruoka on helposti saavutettavaa ja houkuttelevaa. 

Ravitsemusterveys vaikuttaa esimerkiksi työ- ja toimintakykyyn, jaksamiseen ja mielialaan, lasten kasvuun ja kehitykseen sekä kansansairauksiin, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja lihavuuden ehkäisyyn. 

Ravitsemuspolitiikka ravitsemusterveyden edistämisen tukena 

Ravitsemuspolitiikka ohjaa ravitsemusterveyden edistämistä Suomessa. Sen tavoitteena on edistää hyvinvointia ja terveyttä tukevia ruokailutottumuksia, vahvistaa väestön terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää sairauksien aiheuttamaa taakkaa. 

Tavoitteena on myös varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus terveyttä edistäviin ruokavalintoihin sosioekonomisesta asemasta riippumatta.  

Tavoitteisiin pyritään yhteiskunnallisilla toimilla, jotka: 

• luovat terveyttä tukevia ja siihen kannustavia ympäristöjä 
• parantavat eri väestöryhmien mahdollisuuksia tehdä hyvinvointia edistäviä valintoja 
• tuottavat tietoa päätöksenteon ja toiminnan suunnittelun tueksi 

Ravitsemus- ja ruokailusuositukset Suomessa 

Ravitsemus- ja ruokailusuositukset tarjoavat tutkittuun tietoon perustuvaa ohjausta terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion koostamiseen. Ne tukevat eri väestöryhmien terveyttä ja ohjaavat myös ammattilaisten työtä.  

Suosituksia hyödynnetään esimerkiksi 

• sosiaali- ja terveydenhuollossa 
• ruokapalveluiden suunnittelussa 
• varhaiskasvatuksessa ja kouluissa 
• elintarvikkeiden kehittämisessä 

Kansalliset ravitsemussuositukset 

Kansallisten ravitsemussuositusten tavoitteena on edistää väestön terveyttä, ehkäistä ravitsemukseen liittyviä ongelmia ja vähentää ruoankäytön ja -tuotannon ympäristövaikutuksia. Suositukset perustuvat ajantasaiseen tutkimustietoon ja luovat perustan terveellisille, tasapainoisille ja ympäristön kannalta kestäville ruokavalinnoille. 

Vuoden 2024 suomalaiset ravitsemussuositukset perustuvat pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin (NNR 2023).

Ravitsemussuositukset sisältävät energian ja ravintoaineiden saantisuositukset, esimerkit suositeltavista ruokavalinnoista sekä ohjeet suositusten toimeenpanoon eri toimintaympäristöissä.

• Kestävää terveyttä ruoasta - Suomalaiset ravitsemussuositukset 2024   
• Nordic Nutrition Recommendations (NNR) 2023 

Ruoka- ja ruokailusuositukset eri väestöryhmille 

Eri kohderyhmille suunnatut ruoka‑ ja ruokailusuositukset tukevat terveyttä ja hyvinvointia elämän eri vaiheissa.  

Suosituksia on laadittu muun muassa 

• lapsiperheille: Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 2019  
• varhaiskasvatukseen: Terveyttä ja iloa ruoasta - varhaiskasvatuksen ruokailusuositus  2018  
• kouluihin: Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus (2017)   
• oppilaitoksiin: Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ruoasta - Ruokailusuositus ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin 2019 
• opiskelijoille: Hyvinvointia ja opiskelukykyä - korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus 2021 
• työikäisille:  Työaikainen ruokailusuositus 
• ikääntyneille: Vireyttä seniorivuosiin - ikääntyneiden ruokasuositus (2020)  

Ravitsemuspolitiikkaa toteutetaan usean ministeriön yhteistyönä 

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) toteuttaa ravitsemuspolitiikkaa osana terveyspolitiikkaa ja linjaa ravitsemussuositusten toimeenpanoa osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta. Pääpaino on hyvinvoinnin ja terveyden tukemisessa ravitsemuksen keinoin.  

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) vastaa elintarvikelainsäädännöstä ja kansallisesta ruokastrategiasta sekä asettaa valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN), joka laatii ravitsemussuositukset ja antaa ohjeita väestön terveyttä edistävästä ravitsemuksesta. MMM:n rooli ulottuu ruokajärjestelmän toimivuuteen ja ruokaturvaan.  

Valtiovarainministeriö (VM) vastaa veropolitiikan ja verolainsäädännön valmistelusta.  

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) erityinen vastuu ravitsemuspolitiikassa liittyy kasvatuksen, koulutuksen ja kouluruokailun kautta toteutettavaan ravitsemusosaamisen ja ruokakasvatuksen edistämiseen. OKM vastaa siitä, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus oppia terveelliseen ruokavalioon liittyvät tiedot ja taidot koulutuksen ja kasvatuksen kautta. 

Asiantuntijat ja toimijat ravitsemusterveyden edistämisessä 

Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN)

Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) on maa- ja metsätalousministeriön (MMM) alainen asiantuntijaelin, jonka puheenjohtajuus vaihtuu STM:n ja MMM:n hallinnonalojen välillä kolmen vuoden välein. 

Valtion ravitsemusneuvottelukunta 

• toimii väestön ravitsemuksen edistämisen asiantuntijaelimenä 
• laatii kansalliset ravitsemussuositukset 
• tekee esityksiä ja aloitteita ravitsemuksen ja ruokajärjestelmän parantamiseksi 
• antaa lausuntoja ravitsemukseen liittyvissä kysymyksissä 
• seuraa ja arvioi toimenpiteiden vaikutuksia ravitsemukseen, terveyteen ja ruokajärjestelmään 

Neuvottelukunta on seurannut suomalaisten ravitsemus- ja terveydentilaa sekä antanut ravitsemukseen liittyviä suosituksia jo vuodesta 1954 lähtien.

• Valtion ravitsemusneuvottelukunta VRN (Ruokavirasto) 

Ruokavirasto

Ruokavirasto vastaa elintarvikkeiden turvallisuudesta ja laadun valvonnasta. Ruokaviraston Ravitsemuksella hyvinvointia -sivusto tarjoaa tukea paikallistason toimintaan.

• Ruokavirasto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on itsenäinen valtion asiantuntija- ja tutkimuslaitos, joka edistää ihmisen hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. THL tutkii mm. ravinnon ja terveyden välisiä yhteyksiä eri väestöryhmissä.  

THL ylläpitää kansallista elintarvikkeiden koostumustietopankkia Fineliä.

• Fineli, elintarvikkeiden kansallinen koostumustietokanta  

Kunnat ja hyvinvointialueet

Kunnat ja hyvinvointialueet vastaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä alueellaan. Työ perustuu lakiin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja sisältää asukkaiden hyvinvoinnin seurannan, tavoitteiden asettamisen sekä yhteistyön eri toimijoiden kanssa. Ravitsemusterveys on keskeinen osa tätä kokonaisuutta.

Kunnat järjestävät terveellisiä elinympäristöjä ja palveluja sekä ohjaavat ravitsemusta esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja ruokapalveluissa.

Hyvinvointialueet vastaavat ravitsemuksesta sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuten sairaaloissa ja kotihoidossa, sekä toteuttavat ravitsemusohjausta ja -terapiaa ja ehkäisevät elintapasairauksia.

Ravitsemusterveyttä edistetään myös ohjelmien, hankkeiden sekä viestinnän ja kampanjoiden avulla.

Järjestöt

Järjestöt edistävät ravitsemusterveyttä tarjoamalla tietoa ja ohjausta ravitsemuksesta, toteuttamalla hankkeita ja kampanjoita sekä vaikuttamalla päätöksentekoon esimerkiksi suositusten kautta.

Kansainvälinen yhteistyö ravitsemusterveydessä

Suomi edistää ravitsemusterveyttä yhteistyössä Euroopan unionin sekä kansainvälisten järjestöjen, kuten WHO:n ja FAO:n, kanssa.

Teemat ovat esillä myös pohjoismaisessa yhteistyössä Pohjoismaisen ministerineuvoston asiantuntijatyössä.

Ravitsemusterveyden edistäminen osana pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa 

Terveydeksi-ohjelma  

Kansallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman tavoitteena on vähentää keskeisiä kansansairauksia ja niiden riskitekijöitä. 

Ohjelmassa muun muassa kehitetään elintapaohjausta ja toteutetaan toimenpiteitä lihavuuden stigman vähentämiseksi. Lisäksi ohjelmaan kuuluvissa hankkeissa kehitetään kouluruokailua sekä työikäisten julkisia joukkoruokailu- ja ravintolapalveluja. 

• Terveydeksi – kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma

Suomi Liikkeelle -ohjelma 

Suomi Liikkeelle -ohjelman tavoitteena on lisätä fyysistä aktiivisuutta kaikissa ikäryhmissä ja kääntää liikkumisen määrä kasvuun koko väestössä. Ohjelmassa edistetään myös ravitsemusta osana hyvinvoinnin kokonaisuutta.

• Suomi liikkeelle -ohjelma

Osana Suomi liikkeelle -ohjelmaa toteutetaan "Liikunta ja ravitsemus hyvinvointialueilla ja yhdyspinnoilla" -toimenpide. Sen tavoitteena on 

• vahvistaa hyvinvointialueiden toimivia yhteistyörakenteita ja toimintakäytäntöjä, 
• parantaa ammattilaisten osaamista perus- ja täydennyskoulutuksen avulla, 
• tukea näyttöön perustuvien suositusten ja toimintamallien käyttöönottoa, sekä 
• seurata liikunnan ja ravitsemusterveyden edistämisen toteutumista ja vaikuttavuutta, elintapaohjausta ja liikuntaneuvontaa, joissa hyvinvointia tukevan ravitsemuksen edistäminen nähdään keskeisenä osa-alueena.