Tartuntatautien torjunta
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa tartuntatautien torjunnan yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta.
Tartuntatautien torjunnan tavoitteena on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy. Torjuntatyötä tehdään osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Tartuntatautien torjunnasta on säädetty tartuntatautilaissa ja sitä tarkentavissa asetuksissa.
- Tartuntatautilaki 1227/2016 (Finlex)
- Tartuntatautiasetus 146/2017 (Finlex)
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista 149/2017 (Finlex)
Tutustu usein esitettyihin kysymyksiin ja vastauksiina uudesta tartuntatautilaista:
Rokotukset ja seksuaaliterveyden edistäminen ovat tärkeä osa tartuntatautien torjuntaa.
Viranomaisten vastuut tartuntatautien torjunnassa
Tartuntatautien torjunnan asiantuntijaelimenä toimii STM:n tartuntatautien neuvottelukunta. Se seuraa tartuntatautitilanteen yleistä kehitystä ja tukee tartuntatautien vastustamistyötä.
Tartuntatautien vastustamistyön asiantuntijalaitos on Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL). Se tutkii tartuntatauteja ja niiden aiheuttajia, seuraa tartuntatautien esiintyvyyttä ja torjuntaa, ohjeistaa ammattikuntaa sekä selvittää epidemioita yhteistyössä sairaanhoitopiirien ja kuntien kanssa.
Alueellisesti tartuntatautien torjunnan ohjauksesta ja valvonnasta vastaavat aluehallintovirastot. Sairaanhoitopiirit ovat omilla alueillaan tartuntatautien vastustamistyön asiantuntijoita. Tartuntatauteja koskevaa neuvontaa saa omalta terveysasemalta.
STM tekee tartuntatauteihin liittyvää yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa, esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö (zoonoosit, ruokamyrkytysepidemiat ja mikrobilääkkeiden vastustuskyky), työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö (kansainväliset sopimukset) sekä sisäministeriö (rajat ylittävät terveysuhat ja maahanmuutto).
Tietoa zoonooseista, mikrobilääkeresistenssistä ja ruokamyrkytyksistä saa THL:n ja Ruokaviraston välisestä yhteistyöelimestä, Zoonoosikeskuksesta.
Varautumissuunnitelmat tartuntatauteihin
Tartuntatauteihin liittyvä varautuminen edellyttää laaja-alaista poikkihallinnollista yhteistyötä.
- Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017–2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:4)
- National action plan on antimicrobial resistance 2017–2021( Publications of the Ministry of Social Affairs and Health 2017:12)
- Kansallinen pandemian varautumissuunnitelma
- Kansallinen polion torjumisenvarautumissuunnitelma
Tartuntatauteihin liittyvä kansainvälinen sääntely
Tartuntatautien leviämisen estäminen edellyttää sujuvaa kansainvälistä yhteistyötä.
Maailman terveysjärjestön (WHO) Kansainvälinen terveyssäännöstö (IHR) torjuu globaaleja terveysuhkia. Suomi on hyväksynyt terveyssäännöstön vuonna 2005.
Euroopan alueella tartuntatautien seurantaa ja torjuntaa koordinoivat sekä Maailman terveysjärjestön WHO EURO että EU-komission alainen Euroopan tautien ehkäisy- ja torjuntakeskus (ECDC).