Tartuntatautien torjunta

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa tartuntatautien torjunnan yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta.

Tartuntatautien torjunnan tavoitteena on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy. Torjuntatyötä tehdään osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Tartuntatautien torjunnasta on säädetty tartuntatautilaissa ja sitä tarkentavissa asetuksissa.

• Tartuntatautilaki 1227/2016 (Finlex)
• Tartuntatautiasetus 146/2017 (Finlex)
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista 149/2017 (Finlex)

Tutustu usein esitettyihin kysymyksiin ja vastauksiin tartuntatautilaista:

• Kysymyksiä ja vastauksia uudesta tartuntatautilaista

Rokotukset ja seksuaaliterveyden edistäminen ovat tärkeä osa tartuntatautien torjuntaa.

• Rokotukset
• Seksuaaliterveyden edistäminen

Viranomaisten vastuut tartuntatautien torjunnassa

Valtioneuvoston asettama tartuntatautien neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Se seuraa tartuntatautitilanteen yleistä kehitystä ja tukee ministeriön työtä tartuntatautien torjunnassa.

• Tartuntatautien valvonnan määräraha

Tartuntatautien vastustamistyön asiantuntijalaitos on Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL). Se tutkii tartuntatauteja ja niiden aiheuttajia, seuraa tartuntatautien esiintyvyyttä ja torjuntaa, ohjeistaa ammattikuntaa sekä selvittää epidemioita yhteistyössä sairaanhoitopiirien ja kuntien kanssa.

• Infektiotaudit (THL)

Alueellisesti tartuntatautien torjunnan ohjauksesta ja valvonnasta vastaavat aluehallintovirastot. Sairaanhoitopiirit ovat omilla alueillaan tartuntatautien vastustamistyön asiantuntijoita. Tartuntatauteja koskevaa neuvontaa saa omalta terveysasemalta.

STM tekee tartuntatauteihin liittyvää yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa, esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön (zoonoosit, ruokamyrkytysepidemiat ja mikrobilääkkeiden vastustuskyky), työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön (työntekoon liittyvien tartuntatautien torjunta, kansainväliset sopimukset) sekä sisäministeriö (rajat ylittävät terveysuhat ja maahanmuutto) ja ulkoministeriön kanssa (kansainväliset terveysuhat).

Varautumissuunnitelmat tartuntatauteihin

Tartuntatauteihin liittyvä varautuminen edellyttää laaja-alaista poikkihallinnollista yhteistyötä.

• Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017–2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:4)
• National action plan on antimicrobial resistance 2017–2021( Publications of the Ministry of Social Affairs and Health 2017:12)
• Kansallinen pandemian varautumissuunnitelma 

Tartuntatauteihin liittyvä kansainvälinen sääntely

Tartuntatautien leviämisen estäminen edellyttää sujuvaa kansainvälistä yhteistyötä.

Maailman terveysjärjestön (WHO) Kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) tarkoitus on torjua maailmanlaajuisia terveysuhkia toteamalla ne mahdollisimman nopeasti kaikkialla maailmassa. Suomi allekirjoitti terveyssäännöstön vuonna 2005 ja se tuli lakina voimaan 2007.

Euroopan alueella tartuntatautien seurantaa ja torjuntaa koordinoivat sekä Maailman terveysjärjestön WHO EURO, EU:n komission terveyspääosasto (DG Sante) sekä komission alainen Euroopan tautien ehkäisy- ja torjuntakeskus (ECDC).

• Laki maailman terveysjärjestön kansainvälisen terveyssäännöstön lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaan saattamisesta 50/2007 (Finlex)
• Kansainvälinen terveyssäännöstö (WHO) (englanniksi) 
• WHO EURO
• EU:n päätös 1082/2013 rajat ylittävistä terveysuhkista
• ECDC