Toimeentulotuki
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimeentulotuen lainsäädännöstä sekä johtaa, ohjaa ja kehittää toimeentulotukea osana sosiaalihuoltoa.
Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto.
Toimeentulotukea saa henkilö tai perhe, joka on tuen tarpeessa ja jonka käytettävissä olevat muut keinot, kuten tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.
Toimeentulotuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tuki lasketaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan.
Tukea maksetaan se määrä, jolla tuen tarpeessa olevan asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät käytettävissä olevat tulot ja varat.
Yleensä toimeentulotuen asiakkaalla on tuloja, esimerkiksi asumistuki, työttömyysturva tai sairauspäiväraha. Myönnettävä toimeentulotuki on tällöin vastaavasti pienempi.
Kela vastaa perustoimeentulotuesta, hyvinvointialueet täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta
Toimeentulotukea haetaan Kelasta, joka ratkaisee asiakkaan oikeuden perustoimeentulotukeen. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki kuuluvat hyvinvointialueiden vastuulle.
Kelalla on velvollisuus siirtää hakemus hyvinvointialueelle, jos asiakas on esittänyt hakemuksissaan muita kuin perusosaan tai muihin perusmenoihin kuuluvia menoja. Lisäksi edellytetään, että asiakas on esittänyt pyynnön asian siirtämisestä toimeentulotukihakemuksen yhteydessä tai päätöksen saatuaan.
Hyvinvointialueen sosiaalihuolto tekee päätöksen täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, joita perustoimeentulotuen asiakas voi tarvita.
Asiakas voi hakea täydentävää tukea tai ehkäisevää toimeentulotukea myös suoraan hyvinvointialueelta, jos Kela on jo antanut hänelle ratkaisun perustoimeentulotuesta hakemusta koskevalle ajalle.
Kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi hyvinvointialue voi myöntää ehkäisevää toimeentulotukea poikkeuksellisesti ilman, että asiakkaan olisi ensin haettava perustoimeentulotukea. Pääsääntöisesti asiakkaan oikeus perustoimeentulotukeen on hyvä pyrkiä aina selvittämään. Ehkäisevää tukea koskevan päätöksenteon tulisi olla hyvinvointialueella sosiaalihuollon ammattihenkilön vastuulla asiakkaan tilannetta koskevan ammatillisen kokonaisarvion tekemiseksi.
Kela ja hyvinvointialue antavat neuvoja toimeentulotuen hakemiseen.
Hyvinvointialue tarjoaa sosiaalityötä maksuttomana, sosiaalihuollon ammattihenkilöstön antamana palveluna. Lue lisää sosiaalityöstä, sosiaaliohjauksesta ja sosiaalisesta kuntoutuksesta:
Toimeentulotuesta säädetään laissa
Toimeentulotuesta säädetään laissa. Lait löytyvät Finlexistä.
Lisäksi toimeentulotuesta on säännöksiä sosiaalihuoltolaissa ja laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.
Toimeentulotukiasioiden neuvottelukunta
Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii valtakunnallinen toimeentulotukiasioiden neuvottelukunta, jonka tehtävänä on seurata toimeentulotukiasioiden soveltamiskäytäntöä ja viranomaisten välistä yhteistyötä sekä tehdä esityksiä toimeentulotukea koskevista asioista.
Neuvottelukuntaan kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Kansaneläkelaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Helsingin kaupungin, hyvinvointialueiden sosiaalihuollon, Kuntaliiton sekä Suomen sosiaali ja terveys ry:n edustus.
- Valtakunnallinen toimeentulotukiasioiden neuvottelukunta on asetettu toimikaudelle 15.6.2023-31.5.2027.
- Neuvottelukunnan asettamispäätöksen muutos (6.2.2024)
Toimeentulotuen muodot
Toimeentulotuki muodostuu
- perustoimeentulotuesta (perusosa ja muut perusmenot)
- täydentävästä toimeentulotuesta ja
- ehkäisevästä toimeentulotuesta.
Perustoimeentulotuki jokapäiväisiin menoihin
Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot. Toimeentulotukilaissa säädetty perusosa on laskennallinen summa, jonka on tarkoitus kattaa eri henkilöryhmien vähimmäiskulutustasoa vastaavat, jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosa tarkistetaan kansaneläkeindeksin mukaisesti.
Perusosalla toimeentulotuen saajan pitää kattaa:
- ravintomenot
- vaatemenot
- vähäiset terveydenhuoltomenot
- henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot
- paikallisliikenteen maksut
- sanomalehtitilaukset
- puhelimen ja tietoliikenteen käyttö
- harrastus- ja virkistystoiminta
- vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
Perusosan lisäksi perustoimeentulotukea annetaan tarpeellisen suuruisiin muihin perusmenoihin: asumismenoihin, kuten vuokraan tai vastikkeeseen, vesimaksuun, lämmitykseen, sähkölaskuun ja kotivakuutusmaksuun sekä terveydenhuollon menoihin (esimerkiksi reseptilääkkeet) sekä välttämättömiin asuntoon muuttoon liittyviin menoihin. Muita perusmenoja ovat myös lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot sekä etävanhemman tapaamismenot lapsensa kanssa. Tukea voi saada myös välttämättömän henkilötodistuksen ja matkustusasiakirjan hankintaan.
Ensisijaista toimeentulotuen myöntämiseen nähden on, että saatavilla olevia maksualennuksia käytetään hyväksi.
Täydentävä toimeentulotuki erityisiin tarpeisiin
Hyvinvointialue voi myöntää harkintansa perusteella täydentävää toimeentulotukea henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuviin, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkittuihin menoihin.
Erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta, lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita ja muita näihin verrattavia olosuhteita tai tarpeita.
Ehkäisevä toimeentulotuki omatoimiseen suoriutumiseen
Hyvinvointialueet myöntävät lisäksi ehkäisevää toimeentulotukea, jonka perusteista ne päättävät itse toimeentulotukilain nojalla. Tuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista ja ehkäistä syrjäytymistä.
Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää esimerkiksi asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin.
Päätöksenteko toimeentulotukiasioissa
Päätös toimeentulotuesta on saatava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä.
Toimeentulotukiasiointi on toteutettava saavutettavasti ja esteettömästi eri asiakasryhmien tarpeet huomioiden. Hakijan on päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti Kelan toimihenkilön tai hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hän on sitä pyytänyt. Kela ja hyvinvointialue voivat tavata asiakasta myös yhdessä ja asiakkaalla on oikeus pyytää mahdollisuutta yhteiseen tapaamiseen.
Päätös toimeentulotuesta annetaan kirjallisena, ja se perustellaan.
Toimeentulotuen muutoksenhaku ja päätöksestä valittaminen
Tukipäätöksessä kerrotaan aina, miten siihen vaaditaan oikaisua tai miten siitä voi valittaa. Perustoimeentulotukipäätökseen tyytymätön voi vaatia siihen oikaisua Kelan oikaisuvaatimuskeskuksesta.
Hyvinvointialueen toimeentulotukipäätökseen tyytymätön voi vaatia siihen oikaisua hyvinvointialueelta.
Oikaisusta annettuun päätökseen voi hakea muutosta edelleen hallinto-oikeudesta ja joissain tapauksissa korkeimmasta hallinto-oikeudesta, jos se myöntää siihen luvan.
Jos et ole tyytyväinen kohteluusi perustoimeentulotukeen liittyvissä asioissa:
- Kelan yksikön tai toimihenkilön lainvastaisesta, virheellisestä tai epäasianmukaiseksi koetusta menettelystä tai toimenpiteestä voi tehdä Kelaan hallintokantelun, jonka Kela käsittelee sisäisesti. Hallintokantelu voi kohdistua myös toimihenkilön tai yksikön toimimattomuuteen tai tehtävien laiminlyöntiin. Kantelulla ei voi hakea muutosta Kelan etuuspäätökseen.
- Eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen voi kääntyä, kun epäilee, että viranomainen tai viranhaltija ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti.
Jos et ole tyytyväinen saamaasi hyvinvointialueiden sosiaalihuollon palveluun tai kohteluun:
- Hyvinvointialueen sosiaaliasiamies neuvoo ja auttaa sosiaalihuollon asiakkaan asemaan liittyvissä asioissa. Sosiaaliasiamies voi neuvoa myös hyvinvointialueen toimeentulotukipäätöksen oikaisuun ja valituksen laatimiseen liittyvissä seikoissa. Sosiaaliasiamiehellä ei ole toimivaltaa Kelan toimintaan.
- Voit tehdä muistutuksen yksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ennen muistutuksen tekemistä kannattaa kuitenkin yrittää selvittää asia kanssasi asioineiden henkilöiden kanssa.
- Voit tehdä kantelun valvovalle viranomaiselle: oman alueesi aluehallintovirastoon (AVI), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira) tai eduskunnan oikeusasiamies.
Lisätietoja
Kela antaa lisätietoja perustoimentulotuesta ja tiedottaa, ohjaa ja neuvoo perustoimeentulotuen hakijoita:
Sosiaalihuollon palveluista sekä täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta tiedottaa ja siitä antaa tietoja oman asuinkuntasi hyvinvointialue.