Mielenterveyden hoito
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa mielenterveystyön valtakunnallisesta suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta.
Mielenterveystyön tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä ja vähentää mielenterveyteen kohdistuvia uhkia.
Mielenterveystyöhön kuuluvat mielenterveyttä edistävä työ, mielenterveyden häiriöiden ehkäisy ja hoito sekä sosiaalihuollon mielenterveystyö.
Mielenterveyden hoidosta säädetään terveydenhuoltolaissa. Lisäksi tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta säädetään mielenterveyslaissa.
Hyvinvointialueet järjestävät mielenterveyden hoidon perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa
Mielenterveyden hoitoon sisältyy
- ohjaus, neuvonta ja tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki
- mielenterveyden häiriöiden ehkäiseminen, tutkimus, hoito ja lääkinnällinen kuntoutus monimuotoisina palveluina
Mielenterveyden hoitoa saavalle potilaalle on turvattava hänen tarvitsemansa terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisuus ja tarpeenmukainen hoidon jatkuvuus. Terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisuudella tarkoitetaan esimerkiksi yleisterveyden hoitoa.
Lisätietoja
- Kuntoutus
- Päihde- ja riippuvuushoito
- Sairaalat ja erikoissairaanhoito
Perusterveydenhuolto on hoidossa ensisijaista. Hoitoa järjestetään myös erikoissairaanhoidossa psykiatrian poliklinikoilla ja psykiatrisena sairaalahoitona. Mielenterveyden hoitoa on toteutettava myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä.
Mielenterveyden hoito on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sekä hyvinvointialueella ja kunnissa tehtävän ehkäisevän mielenterveystyön kanssa.
Sosiaalihuollossa tehtävällä mielenterveystyöllä vastataan psyykkisen toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen. Sosiaalihuolto järjestää mielenterveyskuntoutujille asumispalveluita, niiden yhteydessä annettavaa sosiaalityötä, sosiaaliohjausta ja sosiaalista kuntoutusta. Myös muut sosiaalipalvelut, kuten kuntouttava työtoiminta tai perhetyö, voivat tukea mielenterveyskuntoutujia.
Aikuisten sekä lasten ja nuorten pääsy hoitoon
Mielenterveyshäiriöiden hoidossa aikuisilla (yli 23-vuotiaat) on samat hoitoon pääsyn aikarajat kuin muussakin sairaanhoidossa.
Lasten ja nuorten (alle 23-vuotiaat) erikoissairaanhoidon hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyssä, havaitsemisessa ja tuen tarjoamisessa neuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat tärkeässä asemassa. Kouluikäisten ja sitä nuorempien lasten perusterveydenhuoltoon kuuluva mielenterveyden hoito järjestetään hyvinvointialueen muissa palveluissa. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös mielenterveyden häiriöiden hoito.
Työterveyshuolto tukee työikäisen väestön mielenterveyden ylläpitämistä ja ongelmien ehkäisyä.
Kansaneläkelaitos korvaa mielenterveyden häiriöitä sairastaville 16–67-vuotiaille työ- tai opiskelukyvyn parantamiseen tähtäävää kuntoutuspsykoterapiaa.
Muut viranomaiset mielenterveystyössä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii ja kehittää mielenterveystyötä.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja aluehallintovirastot valvovat mielenterveyspalveluita.
Mielenterveystyön kehittäminen kokonaisuutena
Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut mielenterveysstrategian alkuvuonna 2020. Vuoteen 2030 saakka ulottuvan strategian tavoitteena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus.