Usein kysyttyjä kysymyksiä muutoksista nuorten ammatilliseen kuntoutukseen

Esityksen tavoitteena on vahvistaa osaltaan julkista taloutta sekä turvata nuorten pääsy jatkossakin nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluihin oikea-aikaisesti ja ilman sairaus- tai vammadiagnoosia. Tarkoituksena on, että oppivelvollisuuden pidennyksestä johtuvat päällekkäisyydet ammatillisen kuntoutuksen etuuksissa poistetaan.

Tavoitteena on myös tukea ja kannustaa nuoria etenemään opiskelu- ja työllistymispolulla sekä selkeyttää ja yksinkertaistaa Kelan kuntoutusrahoja koskevaa lainsäädäntöä.

Kela järjestää nuoren ammatillista kuntoutusta 16–29-vuotiaille nuorille, joiden toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja joille nuoren ammatillinen kuntoutus on tarkoituksenmukaista ja tarpeellista toimintakyvyn, elämänhallinnan sekä opiskelu- ja työllistymisvalmiuksien tukemiseksi ja edistämiseksi. Kuntoutukseen pääsy ei edellytä, että nuorella on sairaus- tai vammadiagnoosi. 

Kelan järjestämiä nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja ovat Nuotti-valmennus, ammatillinen kuntoutusselvitys, koulutuskokeilu sekä työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus.

Myöntämisedellytyksiä on tarkoitus muuttaa siten, että nuoren ammatillinen kuntoutus kohdentuisi nykyistä selkeämmin opiskelun ja työelämän ulkopuolella tai muutoin syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa otettaisiin huomioon myös nuorten muut palvelutarpeet ja nuorten saamat muut palvelut.

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alusta.

Osallistuminen nuoren ammatillisen kuntoutuksen Nuotti-valmennukseen ei enää pääsääntöisesti oikeuttaisi saamaan kuntoutusrahaa. Niissä harvinaisissa tilanteissa, joissa palvelu matkoineen kestää vähintään neljä tuntia päivässä, kuntoutusrahaa voitaisiin edelleen myöntää. Muutos kannustaisi jo kuntoutuksen aikana ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi työvoimaviranomaiseen ja hakeutumaan työvoimapalvelujen piiriin työttömyysetuuden saamiseksi.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen odotus- ja väliajalta voitaisiin jatkossa maksaa kuntoutusrahaa enintään kolmelta kuukaudelta kalenterivuotta kohden, jollei maksaminen pidemmältä ajalta ole toimeentulon turvaamisen ja kuntoutuksen etenemisen kannalta erityisestä syystä perusteltua.

Muutokset yhtenäistäisivät Kelan kuntoutusrahoja koskevaa lainsäädäntöä ja niiden on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alusta.

Nuoren kuntoutusrahaa myönnetään 16–19-vuotiaille nuorille, joiden työ- ja opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet ja jotka tarvitsevat tehostettua kuntoutusta.

Samalta ajalta ansaitut palkka- ja yrittäjätulot sovitettaisiin lukukausittain yhteen nuoren kuntoutusrahan kanssa tulorajan (800 e/kk vuonna 2024) ylittäviltä osin.

Nuoren kuntoutusrahaa myönnettäisiin jatkossa odotus- ja väliajalta tarveharkinnan perusteella, eli jos odotus- ja väliajan kuntoutusraha on tarpeen toimeentulon ja kuntoutuksen etenemisen turvaamiseksi ja nuori ei saa tuolta ajalta toimeentuloa esimerkiksi työstä.

Muutokset yhtenäistäisivät Kelan kuntoutusrahoja koskevaa lainsäädäntöä ja niiden on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alusta.

Opintotukea ei jatkossa myönnettäisi, jos henkilö saa samalta ajalta Kelan kuntoutusrahaa. Jos kuntoutusrahaa saa vähintään 18 päivältä kuukaudessa, tuolta kuukaudelta ei olisi oikeutta opintotukeen. Jos kuntoutusrahaa saa alle 18 päivältä kuukaudessa, samalta ajalta saatu opintoraha vähennettäisiin kuntoutusrahasta.

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan elokuun 2025 alusta.