Sosiaali- ja terveysministeriön rooli hyvinvointialueiden ohjauksessa
Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön ja hyvinvointialueen väliseen tiiviiseen ja jatkuvaan vuorovaikutukseen
Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus koostuu monella tasolla tapahtuvasta ohjauksesta.
- Valtioneuvosto asettaa valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta tukee sosiaali- ja terveysministeriötä hyvinvointialueiden vuorovaikutteisessa ohjauksessa. Neuvottelukunta kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa sosiaali- ja terveysministeriön virkajohdon ja hyvinvointialuejohtajien välillä. Neuvottelukunta toimii kanavana, jonka kautta hyvinvointialueet voivat tehdä ehdotuksia sosiaali- ja terveysministeriölle. Sote-neuvottelukunnan alaisissa jaostoissa toteutuu vielä astetta tiiviimpi vuorovaikutus sosiaali- ja terveysministeriön ja hyvinvointialueiden asiantuntijoiden välillä.
- Sosiaali- ja terveysministeriön ja hyvinvointialueiden neuvotteluissa käydään vuosittain läpi hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ajankohtaista tilaa ja etsitään yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi. Neuvottelujen tukena toimivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija-arviot, sote-valvojien (Valvira ja aluehallintovirastot) valvontaraportit sekä hyvinvointialueiden selvitykset ja sosiaali- ja terveysministeriön havainnot.
- Samaan yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden on laadittava keskinäinen yhteistyöaluesopimus. Sopimuksen toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain yhteistyöalueen neuvotteluissa. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee vuosittain selvityksen hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteesta.
- Hyvinvointialueiden investointisuunnitelmat sosiaali- ja terveydenhuollon osalta hyväksytään (tai hylätään) vuosittain sosiaali- ja terveysministeriössä.
- Muodollisen ohjauksen lisäksi valtioneuvosto käy jatkuvaa vuorovaikutusta hyvinvointialueiden kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön virkajohto keskustelee ajankohtaisista hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon asioista vähintään kuukausittaisissa hyvinvointialuejohtajien verkoston kokouksissa, muutaman kuukauden välein aluehallitusten puheenjohtajien verkoston kokouksissa ja 2-4 kertaa vuodessa aluevaltuustojen puheenjohtajien verkoston kokouksissa. Matalan kynnyksen jatkuvaa vuorovaikutusta toteutuu lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön, THL:n ja hyvinvointialueiden asiantuntijapainotteisissa verkostoissa.
- Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa yhdessä hyvinvointialueiden kanssa hyvinvointialueiden ajankohtaista tilannetta n. 3 kk välein päivittyvässä hyvinvointialueiden tilannekuvassa.
- Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet ja suositukset
Hyvinvointialueiden rahoitus ja talous
Lisätietoja hyvinvointialueiden rahoituksesta ja taloudesta löytyy valtionvarainministeriön verkkosivuilla.
Opas hyvinvointialueiden investointisuunnitelman laadintaan on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyönä. Opasta päivitetään saadun palautteen pohjalta.
Valtakunnalliset tavoitteet
Valtakunnallisten tavoitteiden päivitystyö on käynnissä, ja uudet tavoitteet julkaistaan vuoden 2024 alkupuolella.
Neuvottelut hyvinvointialueiden kanssa
Sosiaali- ja terveysministeriö ja hyvinvointialueet käyvät vuosittain alueelliset neuvottelut. Valtiovarainministeriö osallistuu neuvotteluihin.
Ministeriön ja alueiden välisissä keskusteluissa käydään läpi sosiaali- ja terveydenhuollon tila alueella ja etsitään yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi. Neuvottelujen tukena toimivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija-arviot sekä alueiden ja ministeriön havainnot.
- Lisätietoja THL:n arvioinnista
- Vuoden 2023 syksyn hyvinvointialueiden neuvottelujen pöytäkirjat ja liitteet
- Vuoden 2023 kevään hyvinvointialueiden neuvottelujen pöytäkirjat ja liitteet
Sote-neuvottelukunta
Sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveysministeriötä hyvinvointialueiden vuorovaikutteisessa ohjauksessa. Neuvottelukunta toimii kanavana, jonka kautta hyvinvointialueet voivat tehdä ehdotuksia sosiaali- ja terveysministeriölle.
Neuvottelukunnan jäsenet ovat sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, sisäministeriöstä, hyvinvointialueilta, Helsingin kaupungilta ja HUS-yhtymältä.
Sote-neuvottelukunnan ja sen alaisten jaostojen lisäksi toimintaan liittyy useita vapaaehtoisia verkostoja.
