Hoitopaikan valinta

Kiireellistä hoitoa on annettava potilaalle hänen asuinkunnastaan riippumatta siellä missä hän on apua tarvitessaan.

Kiireettömässä  terveydenhuollossa potilaalla on mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista.

Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnasta säädetään terveydenhuoltolaissa.

Hoitoon hakeutuminen Suomessa

Terveysaseman valinta

Potilas voi valita terveysaseman, joka vastaa hänen perusterveydenhuollon palveluistaan. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein.

Kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana. Jos henkilö oleskelee pidempiä aikoja kotikuntansa ulkopuolella esimerkiksi kesämökillä, hän voi saada hoitosuunnitelmansa mukaista hoitoa väliaikaisen asuinkuntansa terveysasemalta.

Terveysaseman vaihdosta on ilmoitettava sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle riittävän ajoissa, vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä.

Erikoissairaanhoitopaikan valinta

Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.

Potilaalla on hoitopaikan käytäntöjen mahdollistamissa rajoissa oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen.

Muu valinnan mahdollisuus

Potilaalla on hoitopaikan käytäntöjen mahdollistamissa rajoissa oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen.

Potilaan jatkohoito on toteutettava siten, että hänet ohjataan häntä aiemmin hoitaneen lääkärin tai hammaslääkärin hoitoon, aina kun se hoidon asianmukaisen järjestämisen kannalta on mahdollista.

Hoitoon hakeutuminen ulkomailla

EU-asetuksissa on säännökset sosiaaliturvasta ja sairaanhoidon saamisesta tilanteissa, joissa henkilö ylittää valtioiden rajoja Euroopassa.

Lisätietoja

Välttämätön hoito tilapäisen oleskelun aikana

Suomen sairausvakuutetulla henkilöllä on oikeus lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon  paikallisella asiakasmaksulla, kun hän oleskelee tilapäisesti toisessa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä. Oikeus hoitoon julkiseen järjestelmään kuuluvassa hoitopaikassa osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, jonka saa maksutta Kelasta.

Jos henkilö kuitenkin maksaa itse hoitokustannukset, ne korvataan enintään Suomen julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaisesti. Korvauksesta vähennetään julkisen terveydenhuollon asiakasmaksu.

Jos henkilö sairastuu äkillisesti ulkomailla Euroopan ulkopuolella, kustannuksiin voi saada sairausvakuutuslain mukaisia sairaanhoitokorvauksia (Kela-korvaus). Jos henkilö on hakeutunut hoitoon muualle kuin EU- tai ETA-valtioon tai Sveitsiin, kustannuksia ei korvata. 

Ulkomaille hoitoon hakeutuminen

Rajat ylittävästä terveydenhuollosta on kyse silloin, kun henkilö saa terveydenhuollon palveluita muualla kuin asuinvaltiossaan. Rajat ylittävää terveydenhuoltoa ovat myös ne tilanteet, joissa asuinvaltio laissa määritellyn syyn kuten työnteon perusteella ei ole vastuussa henkilölle asuinvaltiossa annetun terveydenhuollon palvelun kustannuksista. Näissä tilanteissa henkilö ei välttämättä itse liiku asuinvaltionsa rajojen ulkopuolelle.

Lisätietoja

Tapani Hämäläinen, lääkintöneuvos 
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Palvelujärjestelmäyksikkö / PAL 0295163065  


Sirkku Pikkujämsä, lääkintöneuvos 
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Palvelujärjestelmäyksikkö / PAL 0295163014  


Merituuli Mähkä, hallitusneuvos 
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Palvelujärjestelmäyksikkö / PAL 0295163575  

Lisätietoja (rajat ylittävä terveydenhuolto)

Marika Lahtivirta, lakimies 
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Palvelujärjestelmäyksikkö / PAL 0295163605  

Muualla verkossa

EU-terveydenhoito.fi-sivustolle on koottu kattava tietopaketti rajat ylittävästä terveydenhuollosta.