Hyvinvointialueiden valmius ja varautuminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin tehtiin muutoksia, jotka koskevat valmiutta, varautumista sekä häiriötilanteiden hoitamista normaalioloissa ja poikkeusoloissa. Muutokset mahdollistavat varautumisen yksittäistä hyvinvointialuetta laajempiin tai valtakunnallisiin häiriötilanteisiin.
- STM:n tiedote 19.12.2024: Hallitus esittää lakimuutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen vahvistamiseksi
Usein kysytyt kysymykset
Olemme koonneet tälle sivulle usein esitettyjä kysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta, varautumista sekä normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hoitamista koskien.
Millaiset häiriötilanteet uhkaavat sosiaali- ja terveydenhuoltoa?
Sosiaali- ja terveydenhuolto on aktiivisessa roolissa kaikkien kansallisesti tunnistettujen riskien osalta, sillä ne koskettavat poikkeuksetta STM:n hallinnonalaa ja sen asiakkaita. Riskejä ovat esimerkiksi:
- erilaiset pandemiat ja muut terveysturvallisuuden häiriöt,
- sotilaallisen voiman käyttö,
- terroristiset ja muut väkivaltaiset iskut,
- kyberhyökkäykset,
- voimahuollon häiriöt,
- laajamittainen maahantulo,
- CBRN-uhat (kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat).
Ulottuuko lakimuutoksessa kuvattu ohjaus- ja johtamisjärjestelmä normaaliolojen häiriötilanteiden lisäksi myös poikkeusoloihin?
Kyllä. Koronapandemiasta saatujen kokemusten perusteella on olennaista, että poikkeusoloissa tarvittavat johtamisjärjestelyt perustuvat normaaliolojen toimintatapoihin. Uuden kansallisen valmiusryhmän tehtävät ja rooli riippuvat häiriötilanteen tai poikkeusolojen luonteesta ja laajuudesta.
Minkä toimijan tehtävänä on valvoa sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta, varautumista sekä normaaliolojen häiriötilanteiden hoitamista?
Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista valvovat aluehallintovirastot omilla hyvinvointialueillaan. Hallitusohjelmassa on tunnistettu, että alueellista valmiutta ja varautumista sekä siihen liittyvää valvontaa on tarpeen kehittää nykyistä vahvemmin hyvinvointialueiden, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyönä.
Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia muutettiin?
Lakiesityksellä toteutettiin hyvinvointialueiden valmiuteen ja varautumiseen liittyviä hallitusohjelman kirjauksia, joilla parannetaan kykyä hallita alueellisia tai kansallisia häiriötilanteita. Taustalla ovat koronapandemiasta saadut kokemukset. Selkeitä johtovastuita tarvitaan myös kansainvälisen turvallisuusympäristön muutosten aiheuttamien uhkien torjumiseen ja hoitamiseen.
Mihin asioihin lakimuutos vaikuttaa?
Muutos koskee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia. Tarkoituksena on varautua nykyistä paremmin laajoihin häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Muutokset koskevat tilanteita, joissa yksittäisen hyvinvointialueen voimavarat eivät riitä turvaamaan väestön turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia.
Miten häiriötilanteiden ja poikkeusolojen johtaminen ja ohjausvastuu muuttuu?
Lakimuutoksella pyritään selkiyttämään kansallisen tason päätöksentekoa ja johtamista sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikana. Päätöksenteon valmistelua varten perustetaan kansallinen valmiusryhmä. Tavoitteena on varmistaa, että tarvittavat päätökset valmistellaan tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja hyvinvointialueiden kesken.
Kukin hyvinvointialue kuuluu yhteen viidestä yhteistyöalueesta. Vahvistamalla viiden yhteistyöalueen ja Helsingin kaupungin roolia valmiuden ja varautumisen tehtävissä, pystytään tarvittavaa tukea kohdentamaan jatkossa usean hyvinvointialueen yhteistyönä.
Miten uusi kansallinen valmiusryhmä muodostetaan?
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa valmiusryhmässä olisi kaksi edustajaa sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä yksi edustaja valtiovarainministeriöstä, yksi kultakin yliopistollista sairaalaa ylläpitäviltä hyvinvointialueelta, Helsingin kaupungilta,HUS-yhtymältä ja yksi edustaja muulta kuin yliopistollista sairaalaa ylläpitävältä hyvinvointialueelta. Valmiusryhmä tekee yhteistyötä häiriötilanteen hoitamiseen liittyvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Valmiusryhmä voi kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita ja kuulla muita häiriötilanteen hoitamiseen liittyviä tahoja ja asiantuntijoita.
Miten ylläpidetään tilannekuvaa valmiuden ja varautumisen tueksi?
Suomessa on viisi sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskusta, jotka kokoavat ja analysoivat tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden häiriötilanteista ja niiden uhkista. Lisäksi valmiuskeskukset tukevat kaikkia yhteistyöalueen hyvinvointialueita varautumisessa ja valmiussuunnittelussa. Lakiesityksen myötä valmiuskeskukset osallistuisivat nykyistä vahvemmin hyvinvointialueiden valmiussuunnitteluun. Tavoitteena on, että hyvinvointialueidenvarautuminen onmuutoksen myötä entistä yhdenmukaisempaa.
Miksi STM:lle annetaan uusia vastuita kansalliseen valmiuteen, varautumiseen sekä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hoitamiseen liittyen?
STM:llä oli tähänkin asti merkittäviä vastuita hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta, varautumista sekä normaaliolojen häiriötilanteita ja poikkeusoloja koskien. Lakimuutos ei merkittävästi muuta tai laajenna STM:n nykyisiä vastuita. Sen sijaan pyritään selkeyttämään STM:n vastuita ja kytkemään niitä osaksi selkää ja yhteensopivaa sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisjärjestelmää.
Mihin kansainvälisiin velvoitteisiin lakimuutoksen mukainen ohjaus- ja johtamisjärjestely vastaa?
Suomi on sitoutunut noudattamaan lukuisia kansainvälisiä sopimuksia ja kansainvälistä lainsäädäntöä, jolla pyritään varmistamaan eri valtioiden yhdenmukaiset vähimmäissäännöt menettelyissä ja vaatimuksissa. Uudet järjestelyt ovat tarpeen, jotta esimerkiksi Puolustusvoimat voivat myös kansainvälisessä kriisitilanteessa tukeutua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään. Muutokset tukevat myös Suomen velvoitteita Naton jäsenenä.
Miten varmistetaan riittävän yhtenäiset sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitelmat, huomioiden kuitenkin alueelliset erityispiirteet?
Lakiesityksesä vahvistetaan valmiuskeskusten roolia valmiussuunnittelun ohjauksessa, yhteistyöaluetasolla sovittuja periaatteiden mukaisesti. Lisäksi lakiesityksessä on yhteistyöaluetasoisia ja kansallisia tehtäviä, jotka tukevat hyvinvointialueita tekemään entistäkin laadukkaampaa ja laaja-alaisempaa valmiussuunnittelua.
Miten voi saada lisää tietoa tästä teemasta?
Lisätietoja lakiesityksestä antavat hallitusneuvos Erkki Papunen (p. 0295 163 298, erkki.papunen@gov.fi) sekä valmiusjohtaja Pekka Tulokas (p. 0295 163 202, pekka.tulokas@gov.fi).
Lisätietoja
Erkki Papunen, hallitusneuvos
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosasto / OHO, Palvelujen ohjausyksikkö / OHJA Puhelin:0295163298 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi
Pekka Tulokas, valmiusjohtaja
sosiaali- ja terveysministeriö, Turvallisuus ja terveys -osasto / TUTO, Valmiusyksikkö / VAL Puhelin:0295163202 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi