Hyvinvointialueiden valmius ja varautuminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia on tarkoitus muuttaa. Lakiluonnos on lausunnoilla 17.5–26.6.2024. Tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Lausuntokierroksesta kerrotaan 17.5. julkaistussa tiedotteessa.

Usein kysytyt kysymykset  

Olemme koonneet tälle sivulle usein esitettyjä kysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta, varautumista sekä normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hoitamista koskien. Sivulla on pyritty vastaamaan erityisesti kysymyksiin, joita on ilmennyt lausunnoilla olevaa hallituksen esitystä (HE) laatiessa.  

Millaiset häiriötilanteet uhkaavat sosiaali- ja terveydenhuoltoa? 

Sosiaali- ja terveydenhuolto on aktiivisessa roolissa kaikkien kansallisesti tunnistettujen riskien osalta, sillä ne koskettavat poikkeuksetta STM:n hallinnonalaa ja sen asiakkaita. Riskejä ovat esimerkiksi:  

• erilaiset pandemiat ja muut terveysturvallisuuden häiriöt
• sotilaallisen voiman käyttö
• terroristiset ja muut väkivaltaiset iskut
• kyberhyökkäykset
• voimahuollon häiriöt
• laajamittainen maahantulo
• CBRN-uhat (kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat)

Miten hyvinvointialueiden vastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista koskevan lakiluonnosta voi kommentoida? 

Hallituksen esityksen luonnos on julkisella lausuntokierroksella 17.5.-26.6.2024 seuraavalla sivustolla:

• Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (lausuntopalvelu.fi)

Ulottuuko HE:n luonnoksessa kuvattu ohjaus- ja johtamisjärjestelmä normaaliolojen häiriötilanteiden lisäksi myös poikkeusoloihin? 

Kyllä. Koronapandemiasta saatujen kokemusten perusteella on olennaista, että poikkeusoloissa tarvittavat johtamisjärjestelyt perustuvat normaaliolojen toimintatapoihin. Lakiluonnoksen mukaisen varautumisen johtoryhmän tehtävät ja rooli riippuvat häiriötilanteen tai poikkeusolojen luonteesta ja laajuudesta.  

Minkä toimijan tehtävänä on valvoa sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta, varautumista sekä normaaliolojen häiriötilanteiden hoitamista? 

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista valvovat aluehallintovirastot omilla hyvinvointialueillaan. Hallitusohjelmassa on tunnistettu, että alueellista valmiutta ja varautumista sekä siihen liittyvää valvontaa on tarpeen kehittää nykyistä vahvemmin hyvinvointialueiden, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyönä. 

Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia muutetaan? 

Lakiluonnoksella toteutettaisiin hyvinvointialueiden valmiuteen ja varautumiseen liittyviä hallitusohjelman kirjauksia, joilla parannetaan kykyä hallita alueellisia tai kansallisia häiriötilanteita. Taustalla ovat koronapandemiasta saadut kokemukset. Selkeitä johtovastuita tarvitaan myös kansainvälisen turvallisuusympäristön muutosten aiheuttamien uhkien torjumiseen ja hoitamiseen. 

Mihin asioihin lakimuutos vaikuttaisi? 

Lakiluonnos koskee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia. Tarkoituksena on varautua nykyistä paremmin laajoihin häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Muutokset koskevat tilanteita, joissa yksittäisen hyvinvointialueen voimavarat eivät riitä turvaamaan väestön turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia. 

Miten häiriötilanteiden ja poikkeusolojen johtaminen ja ohjausvastuu muuttuisi? 

Kukin hyvinvointialue kuuluu yhteen viidestä yhteistyöalueesta. Vahvistamalla viiden yhteistyöalueen ja Helsingin kaupungin roolia valmiuden ja varautumisen tehtävissä, pystytään tarvittavaa tukea kohdentamaan jatkossa usean hyvinvointialueen yhteistyönä.  Tarkoituksena olisi perustaa uusi sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen johtoryhmä sellaisia tilanteita varten, jotka edellyttäisivät kansallisen tason toimenpiteitä. Ohjausvastuu siirtyisi johtoryhmälle käytännössä ainoastaan laajoissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. 

Miten uusi varautumisen johtoryhmä muodostettaisiin? 

Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen johtoryhmässä olisi kaksi edustajaa sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä yksi edustaja kultakin yliopistollista sairaalaa ylläpitäviltä hyvinvointialueelta, Helsingin kaupungilta ja HUS-yhtymältä. Hyvinvointialueet voisivat tarjota johtoryhmälle asiantuntijatukea 

Miten ylläpidetään tilannekuvaa valmiuden ja varautumisen tueksi? 

Suomessa on viisi sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskusta, jotka kokoavat ja analysoivat tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden häiriötilanteista ja niiden uhkista. Lisäksi valmiuskeskukset tukevat kaikkia yhteistyöalueen hyvinvointialueita varautumisessa ja valmiussuunnittelussa. Lakiluonnoksen myötä valmiuskeskukset osallistuisivat nykyistä vahvemmin hyvinvointialueiden valmiussuunnitteluun. Tavoitteena on, että hyvinvointialueidenvarautuminen olisi muutoksen myötä entistä yhdenmukaisempaa. 

Miten yhteistyösopimusten sisältöjen yhdenmukaisuus on nykylainsäädännössä varmistettu sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuteen ja varautumiseen liittyvien tehtävien osalta?  

Nykyisen sote-järjestämislain mukaan yhteistyösopimus valmistellaan valmiuden ja varautumisen tehtävien osalta yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Lakiluonnoksella pyritään yhteensovittamaan ja kehittämään yhteistyösopimuksia säätämällä yhteistyöaluetasolla ja kansallisesti tätä tukevia tehtäviä.  

Miksi lakiluonnoksessa ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen johtoryhmää tiettyjä valmiuden, varautumisen sekä häiriötilanteiden hoitamiseen liittyviä tehtäviä varten? 

Lakiluonnoksen mukaan varautumisen johtoryhmän tarkoituksena olisi mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta kansallisena kokonaisuutena tilanteissa, jotka edellyttävät yhteistyöalueet ylittäviä toimenpiteitä. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimikenttään ulottuva johtoryhmä edistäisi nopeamman ja kattavamman tilannekuvan aikaansaamisen sekä tilanteen ohjauksen ja johtamisen. 

Miksi lakiluonnoksessa STM:lle on annettu vastuita kansalliseen valmiuteen, varautumiseen sekä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hoitamiseen liittyen?  

STM:llä on jo nykyisen sote-järjestämislain sekä STM:n työjärjestyksen (519/2017) mukaan merkittäviä vastuita hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta, varautumista sekä normaaliolojen häiriötilanteita ja poikkeusoloja koskien. Lakiluonnos ei pyri muuttamaan ja merkittävästi laajentamaan STM:n nykyisiä vastuita. Sen sijaan lakiluonnoksella pyritään selkeyttämään STM:n vastuita ja kytkemään niitä osaksi selkää ja yhteensopivaa sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisjärjestelmää. 

Mihin kansainvälisiin velvoitteisiin HE:n luonnoksen mukainen ohjaus- ja johtamisjärjestely vastaisi? 

Suomi on sitoutunut noudattamaan lukuisia kansainvälisiä sopimuksia ja kansainvälistä lainsäädäntöä, jolla pyritään varmistamaan eri valtioiden yhdenmukaiset vähimmäissäännöt menettelyissä ja vaatimuksissa. Lakiluonnoksessa kuvatut järjestelyt ovat tarpeen, jotta esimerkiksi Puolustusvoimat voivat myös kansainvälisessä kriisitilanteessa tukeutua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään. Lakiluonnoksella kuvatut muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin tukisivat Suomen velvoitteita Naton jäsenenä. 

Miten varmistetaan riittävän yhtenäiset sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitelmat, huomioiden kuitenkin alueelliset erityispiirteet? 

Nykylainsäädännön mukaan valmiuskeskukset tukevat yhteistyöalueita varautumisessa ja valmiussuunnittelussa. Lakiluonnoksessa esitetään, että valmiuskeskusten roolia vahvistetaan valmiussuunnittelun ohjauksessa, yhteistyöaluetasolla sovittuja periaatteiden mukaisesti. Lisäksi lakiluonnoksessa esitetään yhteistyöaluetasoisia ja kansallisia tehtäviä, jotka tukisivat hyvinvointialueita tekemään entistäkin laadukkaampaa ja laaja-alaisempaa valmiussuunnittelua.  

Miten voi saada lisää tietoa tästä teemasta? 

Lisätietoja lausunnoilla olevaa hallituksen esityksen luonnosta koskien antavat hallitusneuvos Erkki Papunen (p. 0295 163 298, [email protected]) sekä valmiusjohtaja Pekka Tulokas (p. 0295 163 202, [email protected]).