Hyvinvointialueiden valmius ja varautuminen

Hallitus esittää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin muutoksia, jotka koskevat valmiutta, varautumista sekä häiriötilanteiden hoitamista normaalioloissa ja poikkeusoloissa. Muutokset mahdollistaisivat varautumisen yksittäistä hyvinvointialuetta laajempiin tai valtakunnallisiin häiriötilanteisiin. 

• STM:n tiedote 19.12.2024: Hallitus esittää lakimuutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen vahvistamiseksi

Usein kysytyt kysymykset  

Olemme koonneet tälle sivulle usein esitettyjä kysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta, varautumista sekä normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hoitamista koskien. Sivulla on pyritty vastaamaan erityisesti kysymyksiin, joita on ilmennyt hallituksen esitystä laadittaessa.  

Millaiset häiriötilanteet uhkaavat sosiaali- ja terveydenhuoltoa?

Sosiaali- ja terveydenhuolto on aktiivisessa roolissa kaikkien kansallisesti tunnistettujen riskien osalta, sillä ne koskettavat poikkeuksetta STM:n hallinnonalaa ja sen asiakkaita. Riskejä ovat esimerkiksi: 

• erilaiset pandemiat ja muut terveysturvallisuuden häiriöt, 
• sotilaallisen voiman käyttö,
• terroristiset ja muut väkivaltaiset iskut,
• kyberhyökkäykset,
• voimahuollon häiriöt,
• laajamittainen maahantulo,
• CBRN-uhat (kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat).

Ulottuuko lakiesitys kuvattu ohjaus- ja johtamisjärjestelmä normaaliolojen häiriötilanteiden lisäksi myös poikkeusoloihin?

Kyllä. Koronapandemiasta saatujen kokemusten perusteella on olennaista, että poikkeusoloissa tarvittavat johtamisjärjestelyt perustuvat normaaliolojen toimintatapoihin. Lakiesityksen mukaisen kansallisen valmiusryhmän tehtävät ja rooli riippuvat häiriötilanteen tai poikkeusolojen luonteesta ja laajuudesta. 

Minkä toimijan tehtävänä on valvoa sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta, varautumista sekä normaaliolojen häiriötilanteiden hoitamista?

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista valvovat aluehallintovirastot omilla hyvinvointialueillaan. Hallitusohjelmassa on tunnistettu, että alueellista valmiutta ja varautumista sekä siihen liittyvää valvontaa on tarpeen kehittää nykyistä vahvemmin hyvinvointialueiden, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyönä.

Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia muutetaan?

Lakiesityksellä toteutetaan hyvinvointialueiden valmiuteen ja varautumiseen liittyviä hallitusohjelman kirjauksia, joilla parannetaan kykyä hallita alueellisia tai kansallisia häiriötilanteita. Taustalla ovat koronapandemiasta saadut kokemukset. Selkeitä johtovastuita tarvitaan myös kansainvälisen turvallisuusympäristön muutosten aiheuttamien uhkien torjumiseen ja hoitamiseen. 

Mihin asioihin lakiesitys vaikuttaa?

Lakiesitys koskee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia. Tarkoituksena on varautua nykyistä paremmin laajoihin häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Muutokset koskevat tilanteita, joissa yksittäisen hyvinvointialueen voimavarat eivät riitä turvaamaan väestön turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia.

Miten häiriötilanteiden ja poikkeusolojen johtaminen ja ohjausvastuu muuttuu? 

Esityksellä pyritään selkiyttämään kansallisen tason päätöksentekoa ja johtamista sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikana. Päätöksenteon valmistelua varten perustettaisiin kansallinen valmiusryhmä. Tavoitteena on varmistaa, että tarvittavat päätökset valmistellaan tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja hyvinvointialueiden kesken.

Kukin hyvinvointialue kuuluu yhteen viidestä yhteistyöalueesta. Vahvistamalla viiden yhteistyöalueen ja Helsingin kaupungin roolia valmiuden ja varautumisen tehtävissä, pystytään tarvittavaa tukea kohdentamaan jatkossa usean hyvinvointialueen yhteistyönä.  

Miten uusi kansallinen valmiusryhmä muodostetaan?

Sosiaali- ja terveydenhuollon  kansallisessa valmiusryhmässä olisi kaksi edustajaa sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä yksi edustaja valtiovarainministeriöstä, yksi kultakin yliopistollista sairaalaa ylläpitäviltä hyvinvointialueelta, Helsingin kaupungilta,HUS-yhtymältä ja yksi edustaja muulta kuin yliopistollista sairaalaa ylläpitävältä hyvinvointialueelta.  Valmiusryhmä tekee yhteistyötä häiriötilanteen hoitamiseen liittyvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Valmiusryhmä voi kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita ja kuulla muita häiriötilanteen hoitamiseen liittyviä tahoja ja asiantuntijoita.

Miten ylläpidetään tilannekuvaa valmiuden ja varautumisen tueksi?

Suomessa on viisi sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskusta, jotka kokoavat ja analysoivat tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden häiriötilanteista ja niiden uhkista. Lisäksi valmiuskeskukset tukevat kaikkia yhteistyöalueen hyvinvointialueita varautumisessa ja valmiussuunnittelussa. Lakiesityksen myötä valmiuskeskukset osallistuisivat nykyistä vahvemmin hyvinvointialueiden valmiussuunnitteluun. Tavoitteena on, että hyvinvointialueidenvarautuminen onmuutoksen myötä entistä yhdenmukaisempaa.

Miten yhteistyösopimusten sisältöjen yhdenmukaisuus on nykylainsäädännössä varmistettu sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuteen ja varautumiseen liittyvien tehtävien osalta? 

Nykyisen sote-järjestämislain mukaan yhteistyösopimus valmistellaan valmiuden ja varautumisen tehtävien osalta yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Lakiehdotuksella pyritään yhteensovittamaan ja kehittämään yhteistyösopimuksia säätämällä yhteistyöaluetasolla ja kansallisesti tätä tukevia tehtäviä. 

Miksi lakiesityksessä STM:lle on annettu vastuita kansalliseen valmiuteen, varautumiseen sekä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hoitamiseen liittyen? 

STM:llä on jo nykyisen sote-järjestämislain sekä STM:n työjärjestyksen (519/2017) mukaan merkittäviä vastuita hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta, varautumista sekä normaaliolojen häiriötilanteita ja poikkeusoloja koskien. Lakiesitys ei pyri muuttamaan ja merkittävästi laajentamaan STM:n nykyisiä vastuita. Sen sijaan lakiesityksellä pyritään selkeyttämään STM:n vastuita ja kytkemään niitä osaksi selkää ja yhteensopivaa sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisjärjestelmää.

Mihin kansainvälisiin velvoitteisiin lakiesityksen mukainen ohjaus- ja johtamisjärjestely vastaa?

Suomi on sitoutunut noudattamaan lukuisia kansainvälisiä sopimuksia ja kansainvälistä lainsäädäntöä, jolla pyritään varmistamaan eri valtioiden yhdenmukaiset vähimmäissäännöt menettelyissä ja vaatimuksissa. Lakiesityksessä kuvatut järjestelyt ovat tarpeen, jotta esimerkiksi Puolustusvoimat voivat myös kansainvälisessä kriisitilanteessa tukeutua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään. Lakiesityksellä kuvatut muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin tukisivat Suomen velvoitteita Naton jäsenenä.

Miten varmistetaan riittävän yhtenäiset sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitelmat, huomioiden kuitenkin alueelliset erityispiirteet?

Nykylainsäädännön mukaan valmiuskeskukset tukevat yhteistyöalueita varautumisessa ja valmiussuunnittelussa. Lakiesityksesä vahvistetaan valmiuskeskusten roolia valmiussuunnittelun ohjauksessa, yhteistyöaluetasolla sovittuja periaatteiden mukaisesti. Lisäksi lakiesityksessä on yhteistyöaluetasoisia ja kansallisia tehtäviä, jotka tukevat hyvinvointialueita tekemään entistäkin laadukkaampaa ja laaja-alaisempaa valmiussuunnittelua. 

Miten voi saada lisää tietoa tästä teemasta?

Lisätietoja lakiesityksestä antavat hallitusneuvos Erkki Papunen (p. 0295 163 298, [email protected]) sekä valmiusjohtaja Pekka Tulokas (p. 0295 163 202, [email protected]).