Kouluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa
Kouluterveydenhuolto on osa perusopetuksen oppilaille tarjottavaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Sen tavoitteena on tukea lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja oppimiskykyä koko peruskoulun ajan.
Kouluterveydenhuollon palvelut ovat saatavilla pääsääntöisesti koulupäivän aikana koululta tai sen välittömästä läheisyydestä. Kouluterveydenhuolto on oppilaille maksutonta.
Missä kouluterveydenhuollosta säädetään?
Kouluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa. Laki määrittää palvelun järjestämisvelvoitteen.
Terveystarkastusten sisältö ja aikataulu varmistetaan asetuksella.
Kouluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisesta ja fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaan.
Asema osana oppilashuoltoa määritetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa.
- Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)
- Oppilas- ja opiskelijahuolto (opetus- ja kulttuuriministeriö)
Mitä kouluterveydenhuoltoon sisältyy?
Kouluterveydenhuoltoon sisältyvät
- Oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
- Vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen
- Oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen, pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden opiskeluhuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen
- Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta
- Oppilaan suun terveydenhuolto
- Oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset
Peruskoulun aikana oppilaalle järjestetään lukuvuosittain terveystarkastus. Tarkoituksena on tunnistaa oppilaan tuen tarpeet varhaisessa vaiheessa. Kolmena lukuvuonna terveystarkastus on laaja. Tällöin tarkastukseen kutsutaan oppilaan vanhemmat tai huoltajat ja huomioidaan myös perheen terveyttä ja hyvinvointia.
Viranomaisten tehtävät ja vastuut kouluterveydenhuollossa
Hyvinvointialueet ovat vastuussa kouluterveydenhuollon toteuttamisesta alueensa peruskoulujen oppilaille. Kouluterveydenhuolto tekee yhteistyötä huoltajien ja muun opiskeluhuolto- ja opetushenkilöstön kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa kouluterveydenhuoltoon liittyvän lainsäädännön valmistelusta ja ohjaa kouluterveydenhuollon toimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa yhdessä STM:n kanssa oppilashuoltoa koskevasta lainsäädännöstä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) huolehtii kouluterveydenhuollon kehittämisestä, seurannasta ja hyvinvointialueiden ohjauksesta.
THL kokoaa joka toinen vuosi toteutettavalla kouluterveyskyselyllään tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskeluhuollosta.
THL kokoaa seurantatietoja kouluterveydenhuollosta ja oppilashuollosta.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja aluehallintovirasto AVI valvovat kouluterveydenhuollon palvelujen toteutumista. Valviran toiminta lakkaa 1.1.2026 ja sen tehtäviä hoitaa tammikuusta lähtien uusi Lupa- ja valvontavirasto (LVV). Uusi virasto hoitaa myös suurinta osaa aluehallintovirastojen tehtävistä.
Kouluterveydenhuollon kehittäminen ja uudistukset
Sosiaali- ja terveysministeriö uudistaa kouluterveydenhuollon säädöksiä. Tavoitteena on varmistaa, että terveystarkastukset tunnistavat paremmin oppilaiden ja perheiden tuen tarpeet sekä että palvelut toteutuvat yhdenvertaisesti eri alueilla.
Oppaita ja julkaisuja
NEUKO-tietokanta sisältää uusinta näyttöön perustuvaa tietoa sekä kansalliset ohjeistukset ja suositukset neuvoloiden, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisille. Tietokanta tukee terveystarkastusten ja muun ennaltaehkäisevän työn toteuttamista yhdenmukaisesti ja yksilölliset tarpeet huomioiden.
THL:n oppaassa annetaan yleiskuva kouluikäisten mielenterveyspalveluista, kuvataan käytännönläheisesti ja konkreettisesti perustasolle soveltuvia mielenterveysongelmien tutkimuksen ja hoidon käytäntöjä sekä esitellään mielenterveyden edistämisen menetelmiä.
Lisätietoja
Tiina Louhi, Erityisasiantuntija
sosiaali- ja terveysministeriö, Yhteisöt ja toimintakyky -osasto / YTO, Lapset ja nuoret -yksikkö / LANU Puhelin:0295163104 Sähköpostiosoite: [email protected]