Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoulun oppilaille.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa kouluterveydenhuoltoon liittyvän lainsäädännön valmistelusta ja ohjaa kouluterveydenhuollon toimintaa.

Kouluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa.

• Terveydenhuoltolaki 1326/2010

Valtakunnallisesti yhtenäinen laatu- ja palvelutaso varmistetaan asetuksella.

• Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011

Kouluterveydenhuoltoon sisältyvät

• kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta
• oppilaan kasvun, terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen vuosittain
• oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen
• oppilaan suun terveydenhuolto
• oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja oppilaan tukeminen, pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen sekä jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen
• oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset

Kunnat vastaavat kouluterveydenhuollon toteuttamisesta

Kunnat vastaavat kouluterveydenhuollon toteuttamisesta alueensa peruskoulujen oppilaille. Jokaisessa kunnassa laaditaan kouluterveydenhuollolle toimintaohjelma yhteistyössä opetus- ja sosiaalitoimen kanssa ja nimetään kouluterveydenhuollolle vastuuhenkilö. Kunnat tekevät yhteistyötä huoltajien ja muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa.

Kouluterveydenhuollon palvelut ovat saatavilla pääsääntöisesti koulupäivän aikana koululta tai sen välittömästä läheisyydestä. Kouluterveydenhuolto on oppilaille maksutonta.

Peruskoulun aikana järjestetään kolme laajaa terveystarkastusta, joissa selvitetään koko perheen terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksena on tunnistaa tuen tarpeet varhaisessa vaiheessa ja vahvistaa vanhempien tukea.

Viranomaisten vastuut kouluterveydenhuollossa

Kouluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa, jolla tarkoitetaan oppilaan oppimisesta ja fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa yhdessä STM:n kanssa oppilashuoltoa koskevasta lainsäädännöstä.

• Oppilas- ja opiskelijahuolto (opetus- ja kulttuuriministeriö)
• Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) huolehtii kouluterveydenhuollon kehittämisestä, seurannasta ja kuntien ohjauksesta. Se myös ylläpitää kouluterveydenhuollon kehittämisverkostoa.

• Kouluterveydenhuolto (Kasvun kumppanit, THL)

THL kokoaa vuosittaisella kouluterveyskyselyllään tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta.

• Kouluterveyskysely (THL)

THL kokoaa seurantatietoja kouluterveydenhuollosta ja oppilashuollosta.

• TEAviisari, seurantatietoa terveyden edistämisestä kunnissa (THL) 
• AVOhilmo, ajantasaista tietoa kouluterveydenhuollosta kunnissa (THL)

Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja aluehallintovirastot valvovat kouluterveydenhuollon toimintaa.

Valittaminen

Sosiaali- ja terveysministeriö ei käsittele muistutuksia, kanteluja tai valituksia.

Jos et ole tyytyväinen saamaasi palveluun, hoitoon tai kohteluun, voit

• tehdä muistutuksen kouluterveydenhuollosta vastaavalle henkilölle. Ennen muistutuksen tekemistä kannattaa kuitenkin antaa suoraa palautetta ja yrittää selvittää asia hoitaneiden henkilöiden kanssa.
• tehdä kantelun valvovalle viranomaiselle: oman alueesi aluehallintovirastoon tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira).

Jos koet tulleesi väärin kohdelluksi tai kaipaat neuvoja oikeuksistasi, voit olla yhteydessä oman kuntasi tai kuntayhtymäsi potilasasiamieheen.

Potilasvahingosta voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskuksesta.

• Potilasvakuutuskeskus