Kestävän kasvun ohjelman valtionavustus pilarin 4 osalta kohdentuu erityisesti perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn parantamiseen. Ohjelman tavoitteisiin pääseminen voi edellyttää myös palvelujen järjestämistä sosiaali- ja terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä, mikä voi tarkoittaa mm. erikoissairaanhoidon tukea perusterveydenhuollon osaamisen ylläpitoon ja tarvittaessa hoitovastuun jakamista sekä konsultaatiokäytäntöjen ja hoitojonojen sujuvoittamista. Valtionavustuksen hakija ja hallinnoija, joka ensimmäisessä haussa on yksi alueen kunta tai kuntayhtymä, vastaa hankkeen sisällöstä kokonaisuudessaan. Hakija vastaa myös siitä, mikä on hankkeen tarkoituksenmukaisessa toteuttamisessa HUS-kuntayhtymän rooli. Kehittäminen lähtee alueen tarpeesta. Jos HUS-kuntayhtymä on osatoteuttaja (eli sille siirretään valtionavustusta), siltä tulee pyytää aiesitoumus hankkeeseen osallistumisesta. Jos HUS-kuntayhtymä ei ole osatoteuttaja, aiesitoumusta ei tarvita. 

Jotta hyvinvointialue voi olla hankkeen osatoteuttaja, tulee aluevaltuuston olla ensin järjestäytynyt niin, että hyvinvointialueen päätösvaltainen toimielin voi antaa aiesitoumuksen hankkeeseen osallistumisesta. Riippuu aluekohtaisesta organisoitumisen aikataulusta, ehtiikö tämä ensimmäiseen hakuvaiheeseen. Valtionavustuspäätöksen tekemisen jälkeen on mahdollista muutoshakemuksen kautta lisätä hyvinvointialue osatoteuttajaksi. 

Yrityksille ei myönnetä valtionavustusta. Valtionavustuksella voi hankkia ostopalveluita yrityksiltä silloin, kun ostopalvelu on avustuksen käyttötarkoituksen ja hankesuunnitelman mukainen. Valtionavustusta ei voi käyttää yritysten toiminnan kehittämiseen, vaan avustuksen tulee kohdistua julkisen palvelujen järjestäjän vastuulla olevaan toimintaan. Hankinnoissa tulee huomioida hankintalaki ja valtionavustuspäätöksen ehdot. 

Ensimmäisessä haussa aiesitoumuslomake koskee vain vuonna 2022 hankkeessa mukana olevia tahoja. Jos hankkeeseen tulee uusia osatoteuttajia vuosina 2023–2025, ne ilmoitetaan vasta syksyllä 2022 olevassa toisessa haussa. 

Alustavan suunnitelman laatimisessa riittää, että siinä kuvataan etenemissuunnitelma kyseisille vuosille sillä tasolla, kuin se on alueella mahdollista. Siinä ei vielä tarvitse ottaa tarkasti kantaa toteuttamisen keinoihin, elleivät toimenpiteet ole jo tiedossa, vaan riittää kun kerrotaan esimerkiksi, mihin selvityksiin tai kansalliseen kehittämistyöhön eteneminen perustuu ja miten niitä on tarkoitus hyödyntää tulevissa toimenpiteissä ja toimenpiteiden valinnassa.  

Alustavaa suunnitelmaa ei tarvitse tehdä pilarin 3 osalta, eikä investoinnin 3 osalta pilarissa 4. 

Hankesuunnitelmassa (enintään 20 sivua) kuvataan koko hanke sisältäen kaikki investoinnit ja kaikkien osatoteuttajien tehtävät hankkeessa. Suunnitelmatekstejä ei voi toimittaa erillisillä liitteillä. Lisäksi kunkin osatoteuttajan on toimitettava sitoumus hankkeeseen osallistumisesta. Lomake, jolla toimitetaan osatoteuttajan sitoumus, löytyy hakumateriaaleista nimellä aiesitoumuslomake. 

Ei ole. Vaikka yhteen hankehakemukseen kootaan kaikki investoinnit, kutakin investointia koskevat omat ehtonsa. Kunkin alueen hanke sisältää hyvin monenlaista kehittämistyötä. Kehittämistoimenpiteiden tulee pääsääntöisesti investoinneissa 1 ja 2 kohdistua tunnistettuihin erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin kohderyhmiin, mutta investoinnin 4 toiminnot ja niihin liittyvät kehittämistoimenpiteet ovat luonteeltaan niin laaja-alaisia, että ne palvelevat koko alueen väestöä. Hankkeessa voidaan kohdistaa kehittämistyötä kohteittain ja toiminnoittain erilaisiin haavoittuvassa asemassa olevia kohderyhmiin. Kaikkea hankkeen kehittämistyötä ei ole siis ole esimerkiksi tarpeen kohdentaa vain yhteen tunnistettuun haavoittuvassa asemassa olevaan kohderyhmään. Hankesuunnitelmasta tulee investointien 1 ja 2 osalta käydä ilmi keskeisimmät haavoittuvassa asemassa olevat kohderyhmät, joita kehittämistyöllä pyritään tukemaan.

Investointikohtaisesti asiaa on avattu alla tarkemmin: 

Investointi 1: 

• Vaatimus toimenpiteiden kohdentamisesta haavoittuviin ryhmiin koskee investointi 1:n toimenpiteitä muiden kuin investointi 4:n mukaisten jalkautusten osalta.
• Ensimmäisessä haussa haetaan ensisijaisesti rahoitusta alueen haavoittuvan väestönosan hoito-, kuntoutus-, ja palveluvelan selvittämiseksi ja tarkemman suunnitelman tekemiseksi toimenpiteistä vähintään kolmen priorisoidun ryhmän velan purkamiseksi siten, että yhden toimenpiteistä tulee kohdentua nuoriin tai nuoriin aikuisiin, joilla on tunnistettuja tai tunnistamattomia mielenterveys- tai päihdehäiriöitä (Jaossa noin 1 milj / alue).
• Investointi 4:n digihankkeiden jalkauttaminen osana investointi 1 toimenpiteitä ei kiinnity erityisesti haavoittuviin ryhmiin, vaan tästä hyötyvät kaikki ryhmät.
• Kaikkien toimenpiteiden viimesijaisena päätavoitteena tulee olla hoitoon pääsyn nopeutuminen koko alueen väestön tasolla. 

Investointi 2: 

• Investoinnissa 2 toimenpide kohdistetaan johonkin haavoittuvaan ryhmään mutta sen pitää olla generoitavissa laajemmin
• Alue voi valita, aloittaako jostakin tietystä haavoittuvasta ryhmästä vai lähteekö heti useampia asiakasryhmiä kattavasta mallista. Joka tapauksessa lopputuloksen pitää olla geneerinen ja laajennettavissa eli ei tehdä erilaisia rinnakkaisia ratkaisuja eri tilanteisiin ja eri ryhmille.
• Vaatimusta kohdentaa toimenpiteitä nuoriin tai nuoriin aikuisiin ei ole, mutta ne ovat suositeltavia.
• Investointi 2 palvelutarjottimen pitää 2024 loppuun mennessä sisältää ainakin tavoitteessa mainitut palvelut: ”Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta kehitetään ja otetaan käyttöön monialaisten palvelujen (mukaan lukien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut sekä kulttuuri-, liikunta- ja luontoon liittyvät palvelut) integroidut toimintamallit ja digitaaliset palvelut 22 hyvinvointialueella (kvartaali 4 / 2024 mennessä)”

Investointi 4:

• Investointi 4:ssä kehittäminen ei kiinnity mihinkään erityiseen ryhmään, mutta edellytyksenä on hankeoppaan mukaisesti: 
• Valtionavustusta saa käyttää hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkamiseksi, erityisesti pysyvien toimintatapojen muutokseen palvelujen saatavuuden lisäämiseksi pitkällä aikavälillä sekä uusien toiminta- ja palvelumallien digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen.
• Vuonna 2022 hyvinvointialueita edellytetään laatimaan digitaalisten palveluiden kypsyystason arviointi, nykytilan kuvaus ja kehittämisen toimeenpanosuunnitelma. Tässä kuvauksessa tulee huomioida muiden pilari 4:n investointien toimintamallit ja digitaalisten palvelujen kehittämisen integroituminen muuhun kehittämistyöhön.
• Digitaalisen kehittämisen edellytyksenä on siis integroituminen muiden investointien kehittämistyöhön.
   

Aiesitoumuslomakkeen toimittamiseen on kuukauden lisäaika. Se tulee palauttaa 18.3.2022 mennessä.

Kulut jaetaan eri investoinneille tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Yhtenä vaihtoehtona on jakaa kulut eri osioihin investointien kokonaiseuromäärien suhteessa.

Jos työntekijä työskentelee myös hanketoimijan muussa toiminnassa, tulee työajan käyttö todentaa pitämällä työtehtävien suorittamisesta seurantaa. Jos työntekijä työskentelee eri investointien mukaisessa toiminnassa, tulee työajan käyttö todentaa pitämällä työtehtävien suorittamisesta investointikohtaista seurantaa. 

Avustettavalle toiminnalle kirjatut osuudet henkilöstökuluista tulee täsmäyttää työajan seurannan mukaisiin toteutuneisiin työtunteihin. Täsmäytys ja mahdolliset oikaisut kirjanpitoon tulee tehdä viimeistään tilinpäätösvaiheessa.

Voi, mutta pelkkä hyvien käytäntöjen levittäminen ei riitä avustuksen saamiseen. Asetuksen mukaan valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että avustus tukee sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista.

Hankehakemuksen valmistelusta aiheutuvat tarpeelliset, kohtuulliset ja todennettavissa olevat kustannukset ovat valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia. Ne voivat sisältää myös asiantuntijapalvelun ostoa.

Kyllä voi, mutta investoinnista 1 c) haettavien digitaalisten projektien tulee olla jalkautusta kliiniseen työhön tai kansalaisten käyttöön. Ohjelmisto- ym. kehitystyöhön haetaan rahoitusta investoinnista 4.  

Kyllä voi. 

Kyllä voi. 

Suunnitelma kannattaa sisällyttää alueen hakemukseen. Ensimmäisessä haussa rahoitetaan suunnittelutyötä (100 000 euroa/alue) ja harkinnanvaraisesti lisäksi v. 2022 tapahtuvaa toimeenpanoa. Palvelutarjottimia koskevat kansalliset määritykset on tarkoitus valmistella THL:n johdolla yhdessä alueiden kanssa. Alueet, jotka ovat jo tehneet tähän liittyvää kehittämistyötä, ovat tässä tärkeitä kumppaneita.

Investoinnista 3 ei tarvitse kirjoittaa suunnitelmaa vuosille 2023-2025

Meneillään olevassa ensimmäisessä haussa voi hakea rahoitusta työkyvyn itsearviointivälineen kehitystyöhön osallistumiseen. Hakuoppaan sivulla 45 on määritelty ensimmäisen haun kehittämiskohteet. Huomioikaa, että itsearviointivälineen kehitystyössä on eduksi, jos alue on aiemmin saanut valtionavustusta Työkykyohjelman hankkeeseen.

Sotkanet.fi-palvelussa kyseisen tavoitteen indikaattori on nimellä ”Asioinut sähköisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, (%) palveluja käyttäneistä”.

• Lue tarkemmasta tietosisällöstä ja tulkinnasta.

Kyllä juuri näin, kolme eri rahasummaa alueille. Sisällöt poikkeavat toisistaan hankeoppaan mukaisesti.

Vaikka, ette ole aiemmin olleet mukana sähköisen perhekeskuksen kehittämisessä, niin voitte hakea rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Sähköisen perhekeskuksen kehittämistoimenpiteet sisältäen pilotoinnin ym. rahoitetaan investointi 1:n osasta c) Erikseen määriteltyjen digitaalisten toimintamallien jalkauttaminen. Tälle on varattu rahoitusta hyvinvointialueille ensimmäisessä haussa 8 miljoonaa euroa

Hyvinvointialueen on mahdollista hakea syksyn 2022 haussa rahoitusta työkykyohjelman hankkeelle pilarista 3, mutta rahoitusta ei voi käyttää aiemman työkykyohjelman kanssa päällekkäisille alueille