Kestävän kasvun ohjelman valtionavustushakuun liittyvät kysymykset

Valtionavustuspäätökseen on eritelty valtion talousarvion momenttikohtaisesti eri vuosien budjeteista varatut määrärahat. Kyseessä on 3-vuotinen siirtomääräraha, eli se tulee käyttää kolmen vuoden kuluessa. Esimerkiksi: Vuoden 2022 määrärahaa voi käyttää vuoden 2024 loppuun saakka. Avustuksen saajan näkökulmasta tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että raha tulee olla käytetty vuoden 2024 ensimmäisen maksatusjakson aikana, jotta AVI ehtii käsitellä maksatushakemuksen ja raha ehtii maksuun vuoden 2024 loppuun mennessä.

Avustusta ei myöskään voida maksaa aiemmin kuin eduskunta on vahvistanut kyseisen vuoden talousarvion. Esimerkiksi: Pilarin 4 investoinnin 4 euromäärästä 32,8 % tulee vuoden 2025 talousarviosta, jonka eduskunta vahvistanee vuoden 2024 joulukuussa. Vasta sen jälkeen tämä määräraha on käytettävissä. Avustuksen saajan näkökulmasta tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että tämä osuus kustannuksista voi sisältyä aikaisintaan vuoden 2024 toiseen maksatusjaksoon, jota koskeva maksatushakemus tehdään vuoden 2025 alussa.

Avustuksen käyttöaikaa koskevat rajaukset on kuitenkin huomioitava ja ne löytyvät päätöksestä heti tämän kohdan jälkeen.

Hankehakemuksen valmistelusta aiheutuvat tarpeelliset, kohtuulliset ja todennettavissa olevat kustannukset ovat valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia. Ne voivat sisältää myös asiantuntijapalvelun ostoa.

Voi, mutta pelkkä hyvien käytäntöjen levittäminen ei riitä avustuksen saamiseen. Asetuksen mukaan valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että avustus tukee sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista.

Kulut jaetaan eri investoinneille tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Yhtenä vaihtoehtona on jakaa kulut eri osioihin investointien kokonaiseuromäärien suhteessa.

Jos työntekijä työskentelee myös hanketoimijan muussa toiminnassa, tulee työajan käyttö todentaa pitämällä työtehtävien suorittamisesta seurantaa. Jos työntekijä työskentelee eri investointien mukaisessa toiminnassa, tulee työajan käyttö todentaa pitämällä työtehtävien suorittamisesta investointikohtaista seurantaa. 

Avustettavalle toiminnalle kirjatut osuudet henkilöstökuluista tulee täsmäyttää työajan seurannan mukaisiin toteutuneisiin työtunteihin. Täsmäytys ja mahdolliset oikaisut kirjanpitoon tulee tehdä RRP2-hankkeissa jokaisen maksatushakemuksen yhteydessä (RRP1-hankkeissa viimeistään tilinpäätösvaiheessa).

Kyllä, myös osatoteuttajat voivat käyttää rahoitusta valtionavustuspäätöksen päivämäärästä lähtien.  

Valtionavustuspäätöksessä on ilmoitettu sitovat avustusmäärät investoinneittain. Budjettia ei voi muuttaa investointien välillä. Yhden investoinnin sisällä, menolajien välillä tai vuosien välillä (2023-2025 osalta) voidaan tehdä muutoksia joustavasti, kunhan hankesuunnitelman mukaisissa tavoitteissa kuitenkin pysytään.  

Kestävän kasvun ohjelman tavoitteita toteuttaviin toimenpiteisiin voi sisältyä käytännön tutkimusta, mikäli sillä on selkeä yhteys hankkeessa tehtävään kehittämiseen. Tutkimuksellisen osion tulisi tuottaa lisäarvoa alueellisen hankkeen omaan arviointiin. Pelkästään tieteelliseen tutkimukseen valtionavustusta ei voi käyttää ilman edellä kuvattua yhteyttä kehittämiseen.

Hankintaohje
Tietoteknologian kehittämiseen liittyvien kustannusten hyväksyminen valtionavustukseen oikeuttaviksi kustannuksiksi edellyttää, että ne toimenpiteet, joista kustannukset aiheutuvat, on etukäteen hyväksytty sosiaali- ja terveysministeriössä. Näissä hankinnoissa hankehallinnoija lähestyy aina sosiaali- ja terveysministeriön valvojaa. 

Hyväksyttäviä kustannuksia tietoteknologiahankkeessa ovat tietojärjestelmän hankinnan ja käyttöönoton suunnittelusta ja koulutuksesta aiheutuvat henkilöstökulut ja asiantuntijatyön hankinnan kustannukset. 

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat myös hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät lisenssikustannukset hankeajalle. Välttämättömät lisenssi- ja käyttöoikeuskustannukset teknologian osalta tarkoittavat kehittämisvaiheen kustannuksia hankeaikana. Tällöin on kyse määräaikaisesta lisenssistä, käyttöoikeudesta tai vastaavasta rajatulle henkilöjoukolle.

Vuoden 2022 aikana valmistelua tehdään ensimmäisen valtionavustushaun rahoituksella, joka on osaltaan suunnattu seuraavan valtionavustushaun valmisteluun. Uutta hankehakemusta voidaan valmistella myös uudella rahoituksella haun avaamisen jälkeen, käytännössä hakuaikana 1.9.–6.10.2022.  

Yrityksille tai in-house-yhtiöille ei myönnetä valtionavustusta, eivätkä ne voi olla osatoteuttajia. Valtionavustuksella voi hankkia ostopalveluita yrityksiltä tai in-house-yhtiöiltä silloin, kun ostopalvelu on avustuksen käyttötarkoituksen ja hankesuunnitelman mukainen. Valtionavustusta ei voi käyttää yritysten toiminnan kehittämiseen, vaan avustuksen tulee kohdistua julkisten palvelujen järjestäjän vastuulla olevaan toimintaan. Hankinnoissa tulee huomioida hankintalaki ja valtionavustuspäätöksen ehdot. 

Asiantuntijapalvelun ostoon ei tarvitse lupaa valvojalta, jos hankinta on hankesuunnitelman mukainen, vastaa ohjelman tavoitteita ja se toteutetaan hankintalain mukaisesti. Tietoteknologian kehittämiseen liittyviin hankintoihin on erillinen ohjeistus. Hankintojen lainmukaisuus on hanketoimijoiden vastuulla valtionavustuspäätöksen mukaisesti.

Valtionavustuksella tuetaan vain hankkeen toteuttamiseen hankekaudella käytettäviä hankehenkilöstön lisenssejä tai esimerkiksi hankekaudella pilotoinnissa tarvittavia lisenssejä rajatulle henkilöjoukolle rajatuksi ajaksi. Hakijan hallinnossa tai palvelutoiminnassa käyttämät lisenssit eivät kuulu valtionavustuksen piiriin. 

Ensimmäisen valtionavustushaun päätöksen perusteella voi hakea hyväksyntää lisenssikustannuksille vain vuoden 2022 osalta. Hankekaudella 2023-2025 hakija vaihtuu hyvinvointialueeksi, joten lisenssikustannusten hyväksyntä tulee hakea uudestaan tälle ajalle. 

Ulkomaanmatkan kulujen hyväksymisen edellytyksenä on, että matkaan on haettu ennakkoon lupa STM:n valvojalta. Ulkomaanmatkakulut hyväksytään pääsääntöisesti vain hankkeen työntekijöiden osalta (maksimissaan yhdelle tai kahdelle hengelle). 

Ensimmäisessä haussa myönnetty rahoitus tulee käyttää vuoden 2022 loppuun mennessä.

Toisessa valtionavustushaussa ei ole mahdollista hakea samaan kehittämistoimenpiteeseen rahoitusta, jota on rahoitettu jo ensimmäisessä haussa. Rahoitusta voi kuitenkin hakea työn jatkamiseen, jos työ on selkeästi vaiheistettu. (Esimerkiksi ensimmäisessä haussa haettu rahoitusta kehittämistoimenpiteen ensimmäiseen vaiheeseen ja toisessa haussa rahoitusta haetaan työn toiseen vaiheeseen.)

Työhyvinvointiin tai henkilöstöön liittyviin kehittämistoimiin ei myönnetä rahoitusta Kestävän kasvun ohjelmasta.

Kyllä voi hankehenkilöstön osalta. Valtionavustuspäätökseen on kirjattuna seuraavasti hyväksyttyjen kustannusten kohdassa 5) Irtaimen omaisuuden kustannukset: Valtionavustukseen oikeuttaviksi kustannuksiksi ei hyväksytä laite- tai kalustehankintoja tai muita investointeja, ellei hankinnoista ole ennen niiden tekemistä sovittu STM:n kanssa. Poikkeuksena ovat hankkeeseen palkatun hankehenkilöstön henkilökohtaiseen käyttöön tulevat työvälineet, kuten tietokone ja matkapuhelin sekä niiden käytöstä aiheutuvat kustannukset. 

Kyllä. Edunsaajaotteen tilauksen kustannukset voi sisällyttää hankkeelle.

Kyllä voidaan.

Ylityötä ei hyväksytä hankkeen kuluiksi. Lisätyö voidaan hyväksyä, jos lisätyönä tehtävä työ on hankkeen tavoitteiden näkökulmasta perusteltua ja henkilön kokonaistyöaika ei ylitä työaikalain mukaista säännöllisen työajan enimmäismäärää.

Poliisilta voidaan hankkia asiantuntijapalvelua, mutta poliisi ei voi olla osatoteuttaja.

Pelastustoimi on osa hyvinvointialueen organisaatiota, eikä yhteistyö edellytä erillistä sopimista ja osatoteuttajaksi nostamista. 

Hyvinvointialueella voidaan valita osatoteuttajiksi yleishyödyllisiä yhteisöjä mukaan lukien järjestöjä ja kohdistaa heille määrärahoja alueen tarpeen mukaan, eli tätä koskien ei ole asetettu mitään erityisiä ehtoja. 

Kulut raportoidaan investointikohtaisesti. Kunkin investoinnin osalta maksatushakemuksessa tulee olla seuraavat liitteet: ote kirjanpidon pääkirjasta, hankkeen tuloslaskelma, talouden toteuma -lomake, henkilöstökuluselvitys ja pääkirjanavain. Investointikohtaisten tuloslaskelmien liittäminen osaksi maksatushakemusta nopeuttaa sen käsittelyä.

Kyllä. Vapaaehtoiset henkilöstökulut ilmoitetaan talouden toteuma -lomakkeella omana kulueränään. Vapaaehtoisiin henkilöstökuluihin kirjataan esimerkiksi työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvat kulut, lounas- tai virkistyssetelikulut. Henkilöstökuluina talouden toteuma -lomakkeella samoin kuin henkilöstökuluselvitys -lomakkeella ilmoitetaan vain palkat, palkkiot ja niiden sivukulut. Lomakkeiden tietojen tulee täsmätä keskenään ja myös kirjanpidon vastaaviin tietoihin.

Hankkeiden osallistumisesta yleisluontoisiin koulutustapahtumiin/messuihin tai seminaareihin on linjattu, että hankkeen koosta riippuen niihin voi hankkeen kustannuksella osallistua 1-5 henkilöä. 

Pääsääntöisesti hankkeessa työskentelevän henkilön tulee pitää hankeaikana kertyneet lomat pois ennen työsuhteen päättymistä. Pitämättömien lomapäivien henkilöstökustannukset voidaan kohdentaa hankkeelle vain poikkeustapauksissa ja mikäli hankkeen budjetti mahdollistaa tämän ja mikäli menettely on muutenkin organisaatiossa mahdollista. Mikäli henkilö jatkaa hankkeen päätyttyä saman työnantajan palveluksessa, voidaan hankkeelle kuuluvasta lomakustannusten osuudesta tehdä lomapalkka- ja lomarahavaraus ja kohdentaa se hankkeen kuluksi.

Kestävän kasvun ohjelman hankkeiden on tarkoitus jatkua vuodesta 2022 aina vuoteen 2025 saakka katkeamattomana kokonaisuutena. Vuosia 2023–2025 koskevat avustuspäätökset on tehty joulukuussa 2022. Jos työntekijän vuoden 2022 loppuun päättyväksi sovittu työsuhde on tarkoitus jatkua edelleen vuonna 2023 toisessa haussa haetun valtionavustuksen myötä, tässä poikkeustapauksessa työntekijän ei tarvitse pitää lomia pois ennen vuoden 2022 loppua. RRP1-hankkeen aikana kertyneistä, pitämättömistä lomista tulee kuitenkin tehdä lomapalkka- ja lomarahavaraus hankkeen kirjanpitoon. Tässä on huomattava se, että kun henkilölle sitten todellisuudessa maksetaan lomaraha ja -palkka RRP1-hankkeen aikana kertyneiden lomien osalta, ei tätä vasten voi enää hakea uudelleen valtionavustusta.  

RRP1-hankkeen aikana kertyneiden lomien henkilöstökulujen tulee siis kohdentua RRP1-hankkeelle. RRP1-hankkeen aikana kertyneet lomarahat ja -palkat voi hakea maksuun vielä RRP1-hankkeen raportointijakson maksatushakemuksen yhteydessä. RRP2-hankkeelle näitä kuluja ei voi enää kohdentaa.

Hyvinvointialueen työntekijän osittainen työpanos, joka koskee vain lyhyttä aikaa vuoden 2022 lopussa, toteuttaa aisantuntijapalvelun hankintana, mutta tulee muistaa päätöksessä mainitut hankintaohjeet (pienhankinnat ja hankintalaki).

Hankkeen kustannuksiksi voidaan kohdentaa hankkeeseen palkatun hankehenkilöstön henkilökohtaiseen käyttöön tulevat työvälineet, kuten kalusteet. Henkilökohtaisina kalusteina hyväksytään työpöytä- ja tuoli sekä tarvittaessa yksi säilytyshuonekalu (kaappi/laatikosto). Kulut voi kohdentaa hankkeelle vain siinä suhteessa kuin työntekijä tekee hankkeelle työtä. Muut kuin hankehenkilöstön henkilökohtaiseen käyttöön tulevat laite- ja kalustehankinnat tulee hyväksyttää etukäteen. Hankkeen työntekijämäärästä riippuen voidaan hankkeen kustannuksella hankkia myös neuvottelupöytä tuoleineen. Suosi kierrättämistä! Toimitilojen muuta ensikertaista kalustamista tai varustamista ei hankkeen rahoituksella voida tehdä. Tämä linjaus koskee myös leasingsopimuksilla hankittuja ja ostettuja kalusteita. 

Hankkeelle voi valtionavustuspäätöksen mukaan kohdentaa hallinnointikustannuksia. Hallinnointikustannukset voivat olla hankkeelle kohdennettuja yleiskustannuksia, joina hyväksytään taloushallinnon, henkilöstöhallinnon sekä muut vastaavat hankkeen käyttämien tukipalveluiden kustannukset. Hallinnointikustannukset tulee osoittaa kohdentamisperusteet (jakoperusteet) sisältävällä laskelmalla. Hankkeen yleiskustannuksiksi ei hyväksytä hanketta hallinnoivan organisaation luottamustoimielimien tai johdon kustannuksia, ellei luottamustoimielin toimi esimerkiksi hankkeen ohjausryhmänä. Hankkeelle kohdennettavat yleiskustannukset eivät saa sisältää laskennallisia kuluja eivätkä muita valtionavustuspäätöksessä valtioavustukseen oikeuttamattomiksi ilmoitettuja kuluja. 

Ohjeistuksena on, että seurantaa tulee tehdä suhteessa kokonaistyöaikaan. Eli jokaiselta työpäivältä tehdään tuntiseuranta, tehtiin hanketyötä tai ei. Jos tekee vain satunnaisesti hanketyötä, niin riittää, että vastaavanlaista seurantaa pitää vain siltä kuukaudelta kuin hanketyötä on tehnyt. Eli vaikka vain yhden tunnin tekisi kuukaudessa hanketyötä on koko kuukaudelta pidettävä työajanseurantaa. Muun kuin hanketyön osalta ei tarvitse eritellä työtehtäviä. Selitteeksi riittää merkintä ”muu työ”.

Hankkeen toteuttamiseksi välttämättömään kehittämistilaisuuteen tai koulutukseen osallistumisen ajan palkkamenot ovat valtionavustukseen oikeuttavia vain hankehenkilöstön osalta. Hankehenkilöstöllä tarkoitetaan hanketta varten määräajaksi palkattuja henkilöitä sekä niitä, jotka työpanoksen siirtona tekevät työtä hankkeelle.

Hankkeen toimenpiteet voivat edellyttää yhteistyön tekemistä kuntien kanssa. Yhteistyössä toteutettavissa hankkeissa kunta on hankkeen osatoteuttaja. Sisäiset ostot hanketoimijoiden kesken eivät ole hyväksyttäviä, vaan kulut tulee kattaa osatoteuttajalle delegoidulla avustuksella.

Avustusta saa käyttää muun kuin hankehallinnoijan toiminnan tai hankkeen avustamiseen vain päätöksessä todetulla tavalla. Hankehallinnoijan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista kunkin osatoteuttajan kanssa. Sopimuksen tulee sisältää tieto siirrettävän avustuksen määrästä sekä ehto osatoteuttajien velvollisuudesta antaa hankehallinnoijan osoittaman tilintarkastajan käyttöön tilintarkastajan lausunnon laatimiseksi tarvittava aineisto sitä pyydettäessä veloituksetta. Muut sopimuksen ehdot on määritelty päätöksen liitteenä olevassa avustuksen siirtosopimuksen malliasiakirjassa. Delegoitavia summia voidaan määritellä eri tavoin (esim. arvioidaan sopimukseen delegoitava summa ja delegoidaan toteuman mukaan tai sovitun tuntityöpanoksen mukaan). Delegoitavan avustuksen määrää ei kuitenkaan voi jättää avoimeksi.

Oppisopimuskoulutuksen voi hankkeen valvoja hyväksyä tapauskohtaisesti arvioiden seuraavia asioita:

• Koulutuksen tulee kytkeytyä hankesuunnitelman mukaiseen kehittämistyöhön ja hyödyttää hankkeen toimeenpanoa.
• Koulutuksen tulee ehtiä ajallisesti hyödyttää hanketta.
• Koulutuksen aikaiset henkilöstökulut voidaan hyväksyä hankkeen kuluksi vain hankkeen työntekijöiden osalta (ja hankkeelle työpanoksen siirtona työtä tekevien osalta.)
• Myös muilla kuin hanketyöntekijöillä tulee organisaatiossa olla samat mahdollisuudet osallistua oppisopimuskoulutuksiin ja käyttää siihen työaikaa. Organisaation linjauksia koulutuksista ja työajan käytöstä niihin on noudatettava. Hanketyöntekijät eivät voi olla erityisasemassa suhteessa muihin työntekijöihin.

Projektijohtamisen koulutuksen hankkeen valvoja voi hyväksyä tapauskohtaisesti arvioiden seuraavia asioita:

• Koulutuksen aikaiset henkilöstökulut voidaan hyväksyä hankkeen kuluksi vain hankkeen työntekijöiden osalta. 
• Koulutuksen tulee ehtiä ajallisesti hyödyttää hanketta.
• Koulutuksen tulee olla pituudeltaan kohtuullinen (muutaman päivän).

Sertifiointikoulutusten kustannukset eivät ole valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia. 

Näin ei voida toimia. Hankkeelle palkattavan työntekijän aiemmassa työsuhteessa kertyneisiin lomiin perustuvia henkilöstökuluja ei voida kohdentaa hankkeen kuluksi. Hankkeelle voidaan kohdentaa siis vain sen aikana ansaittujen, hankkeelle tehtyyn työhön perustuvien lomapäivien henkilöstökulut. RRP1-hankkeelle voidaan kohdentaa vain sen aikana tehdystä työstä kertyneiden lomapäivien henkilöstökulut ja RRP2-hankkeelle vain sen aikana tehdystä työstä kertyneiden lomapäivien henkilöstökulut.

Valtionavustuspäätöksen mukaisesti tarjoilukuluina hyväksytään kustannukset, jotka ovat perusteltuja tavanomaisen vieraanvaraisuuden osoittamiseksi. Kaikkien tarjoilukulujen tulee olla kohtuullisia. Kulujen osalta on hyvä huomata seuraavat tarkennukset:

• Tilaisuudet, joissa on sisäistä henkilöstöä:
  Hanke- tai työnantajaorganisaation sisäisissä kokouksissa ja tilaisuuksissa tarjoilukulut eivät pääsääntöisesti ole hyväksyttäviä kuluja.
  
  Hankkeen järjestämissä sisäisissä tilaisuuksissa voidaan kuitenkin järjestää kahvitarjoilu, jos se on organisaation yleisen käytännön mukaista ja osallistujat edustavat laajasti organisaation henkilöstöä. Tällaisia tilaisuuksia voivat olla esimerkiksi hankkeen järjestämät koulutukset, joihin osallistuu hyvinvointialueen työntekijöitä.
  
  Poikkeuksena on hankkeen työntekijöille suunnattu koko päivän kestävä kehittämispäivä, jossa lounas ja kahvitarjoilu voidaan hyväksyä kerran vuodessa. 
   
• Tilaisuudet, joissa on ulkopuolisia osallistujia:
  Kahvitarjoilu voidaan aina järjestää, jos tilaisuudessa on mukana hanke- ja työnantajaorganisaation ulkopuolisia osallistujia. Lounas voidaan tarjota vain koko päivän kestävissä tilaisuuksissa, joissa on mukana organisaation ulkopuolisia osallistujia.
  
  Mikäli kyseessä on samalle kohderyhmälle suunnattu sarjatapahtuma kuten useamman päivän koulutustilaisuus, voidaan lounaskulut kohdentaa hankkeelle vain yhden päivän osalta. 
   
• Hankkeen ohjausryhmälle voidaan hankeaikana tarjota hankkeen kustannuksella lounas kerran. Ohjausryhmän kokouksiin voidaan järjestää kahvitarjoilu. 
   
• Päivälliset ja illalliset eivät ole valtionavukseen oikeuttavia kuluja.
   
• Edellä hankeorganisaatiolla tarkoitetaan kyseiseen valtionavustushankkeeseen palkattuja tai hankkeelle työpanoksen siirtona työtä tekeviä henkilöitä (myös hankkeen osatoteuttajien organisaatioissa). Työnantajaorganisaatiolla tarkoitetaan hyvinvointialueen hallinnoimassa hankkeessa kaikkia hyvinvointialueen työntekijöitä. Esimerkiksi yhteistyöalueen muiden hyvinvointialueiden hankkeet luetaan organisaation ulkopuolisiksi.

Tasausmaksu ei ole valtionavustukseen oikeuttava kulu eikä sitä voi siten kohdentaa hankkeen kuluksi.

Organisaation yhteisen työhyvinvointipäivän kustannuksista voidaan hanketyöntekijöiden osuus kohdentaa hankkeelle. Osa-aikaisten hanketyöntekijöiden osalta kulut voidaan kohdentaa hankkeelle tehdyn työpanoksen suhteessa. Kulujen tulee olla kohtuullisia ja organisaation ohjeistusten ja linjausten mukaisia. Pelkästään hanketyöntekijöille järjestetystä ylimääräisestä työhyvinvointipäivästä muodostuvia kustannuksia ei voida kohdentaa hankkeelle.

Hankkeen aikana hanketoimijalle kertyvää omaa hanketoimintaa koskeva data on hankehallinnoijan tai hallinnoijan taustaorganisaation omistamaa. Tietojen käytön tulee olla lainsäädännön mukaista. Tätä ohjaa ensisijaisesti laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä.

Henkilötason tietojen käytön osalta olennaista on hankkeessa syntyneen rekisterin lainsäädäntöperusta. Mikäli eri yhteistyöalueiden tietoja yhdistetään tutkimukseen, luvittaja voi olla ainoastaan Findata. Jos kyseessä eivät ole henkilötiedot, tai jos tiedot ovat suoraan anonyymejä, eikä niitä luovutettaessa enää tarvitse erikseen anonymisoida, voi tiedot luovuttaa edelleen huomioiden organisaation omat käytännöt.

Avustusta voi käyttää hankkeen raportointiin liittyviin kustannuksiin 1.1.-30.4.2023 välisenä aikana. Viimeisen (käytännössä siis raportointia koskevan) maksatushakemuksen toimittamiseen voi tarvittaessa pyytää AVI:lta lisäaikaa, mutta lisäaika ei pidennä avustuksen käyttöaikaa, joka kuitenkin päättyy raportoinnin osalta 30.4.

Valtionavustus on tarkoitettu käytettäväksi RRP1-hankkeen raportointiin liittyviin kustannuksiin aikavälillä 1.1.2023 – 30.4.2023. Valtionavustus on tarkoitettu käytettäväksi RRP2-hankkeen raportointiin liittyviin kustannuksiin pilarin 3 investoinneissa aikavälillä 1.1.2025 – 28.2.2025 ja pilarin 4 investoinneissa aikavälillä 1.1.2026 – 30.4.2026. Raportointiajan kustannukset voivat koostua enintään 2 henkilötyökuukaudesta/investointi.

1.1.–30.4.2026 on käytettävissä enää pilarin 4 rahoitus. Jos talousarviossa vuosille 2021–2023 varattua määrärahaa ei ole saatu uudelleenbudjetoitua vuoden 2025 loppuun mennessä, käytettävissä on vain investointien 1, 3 ja 4 vuosien 2024 ja 2025 talousarvioihin varatut osuudet. Raportointi- ja tilintarkastuskulut jaetaan eri investoinneille tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Edunsaajaroolin alkamis- ja päättymispäivämäärät ovat ne päivämäärät, jolloin henkilön edunsaajarooli alkaa tai päättyy ko. yrityksessä/yhdistyksessä/yhteisössä. Jos siis henkilö on ilmoitettu edunsaajaksi esim. hallituksen jäsenyyden perusteella ja sitten yhteisön vuosikokouksessa hallituksen kokoonpano vaihtuu, niin tuon henkilön tietoja ei poisteta järjestelmästä, vaan hänelle merkitään edunsaajaroolin päättymispäivämääräksi se päivämäärä jolloin hallituksen jäsenyys päättyy (jos se on tiedossa) tai sitten se päivämäärä jolloin ko. tieto on tullut tietoon (jos esim. toimeksisaaja ilmoittanut tiedon). Uudeksi edunsaajaksi/edunsaajiksi syötetään tiedot uusista hallituksen jäsenistä.

Edunsaajatiedot raportoidaan niiden toimeksisaajien osalta, jotka ovat oikeushenkilöitä (esim. osakeyhtiö). Toimeksisaajan tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista tulee raportoida edunsaajan etu- ja sukunimi, sekä henkilön syntymäaika.

Toimeksisaajan alihankkijoiden osalta ei raportoida edunsaajatietoja.

Osakeyhtiön osalta ei tarvitse ilmoittaa edunsaajiksi henkilöitä, jotka omistavat alle 25 % yhtiön osakkeista tai äänivallasta. Edunsaajiksi raportoidaan tällöin yksi tai useampi alla listatuista:

• yhteisön hallituksen jäsen; tai
• yhteisön vastuunalainen yhtiömies; tai
• yhteisön toimitusjohtaja tai muu vastaavassa asemassa oleva luonnollinen henkilö.

Ohjelman indikaattoreiden avulla seurataan, täyttyvätkö ohjelmalle asetetut tavoitteet. Suomi on sopinut tavoitteet ja niiden indikaattorit EU:n kanssa. Jokaiselle ohjelman investoinnille on asetettu oma tavoite ja indikaattori. Tavoitteiden täyttyminen on sidoksissa ohjelman rahoitukseen.

Euroopan komissio ja EU:n jäsenmaat ovat yhdessä sopineet RRF-tukivälineen raportoinnissa käytettävistä yhteisistä indikaattoreista. Kaikille EU-maille yhteisten indikaattoreiden avulla seurataan ja arvioidaan RRF-tukivälineen yleistä tuloksellisuutta sekä yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamista. RRP-suunnitelman yhteisten indikaattorien edistymisestä raportoidaan Euroopan unionille kaksi kertaa vuodessa. EU ylläpitää yhteisiin indikaattoreihin perustuvaa tulostaulua, jonka tavoitteena on antaa läpinäkyvällä tavalla tiivistettyä tietoa jäsenmaiden RRP-suunnitelmien täytäntöönpanon edistymisestä.

• Recovery and Resilience Scoreboard

THL kerää tiedot hankkeilta, seuraa muutosta indikaattoreissa ja tuottaa kansallista kokonaiskuvaa ja toimittaa tiedot eteenpäin STM:lle.

Hanketoimijat ovat velvollisia toimittamaan THL:lle ja STM:lle ohjelman tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi ja arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Hankkeet vastaavat osaltaan tiedon analysoinnista.

Tietopohja syntyy kansallisesta rekisteri- ja kyselytiedosta (esim. Avohilmo ja Terve Suomi) sekä erillisistä valtionavustushankkeille lähetettävistä Webropol –kyselyillä kerättävistä tiedoista. Ohjelman edistymistä ja toteutumista seurataan myös muilta osin kuin indikaattoreiden pohjalta.

Tämä ei vaikuta investoinnin 1 tavoiteindikaattoriin, joka on kirjattu valtionavustuspäätöksiin. Hankekauden loppuun mennessä (Q4/2025) perustason hoitoon pääsyn 7 vrk:ssa tulee toteutua vähintään 80%:sti. 

Toisessa haussa ei enää rahoiteta suunnitelmien tekoa, mutta vastaava teksti ja vaatimus löytyy edelleen hankeoppaasta. Haussa esitettävien palvelukokonaisuuksien kehittämisellä tulee olla hyvinvointialuetason strateginen tuki ja asiakas- tai potilasprosesseille omistaja tai ainakin pitää kuvata, miten nämä aiotaan varmistaa.

Ei koske. 

Kyllä voi. 

Ei voi hankkeen ensimmäisessä vuotta 2022 koskevalla hankeajalla. Uusien digitaalisten innovaatioiden toteuttamiseen voi kuitenkin hakea rahoitusta investoinnista 4 syksyn 2022 haussa. 

Olennaista on selvittää lähtötilanne (hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan määrät siten kuin ne on mahdollista arvioida), johon sitten toimenpiteiden vaikutuksia voidaan peilata ja seurata. Valitut toimenpiteet ja haavoittuvat ryhmät pitäisi pystyä lähtötilanteen pohjalta perustelemaan siten, että toimenpiteet kohdistuvat tarkoituksenmukaisesti ja siten ettei ole vaaraa, että jokin olennainen ryhmä olisi jäänyt katveeseen, eikä sen osalta olisi suunniteltu mitään toimia. 

Lisäksi suunnitellut toimenpiteet tulee pystyä kytkemään osaksi alueen strategisia palvelukokonaisuuksia, eli etteivät ne jää yksittäisiksi kokeiluhankkeiksi. 

Tämän tarkempaa määrittelyä alkuselvittelylle emme ole halunneet antaa, vaan idea on, että selvitys palvelee jatkotoimia ja niiden vaikutusten seurantamahdollisuuksia.

Lähtökohtaisesti voidaan arvioida, että esim. lasten ja nuorten aikuisten vaatimat toimenpiteet ovat niin erilaisia, ettei niistä saa muodostettua selkeää, johdonmukaista ja toteutettavissa olevaa yhtä toimenpidettä.  

Alueen tulee määritellä haavoittuvat ryhmät vuonna 2022 tehdyn alkuselvityksen pohjalta. Ryhmä voi sinänsä olla laajakin, jos esitetyt kehitystoimenpiteet muodostavat selkeästi kuvattavissa olevan, hallittavan ja realistisen kokonaisuuden, joka on yhteensopiva alueen strategisten palvelukokonaisuuksien kanssa. Jos kohderyhmäksi tulee valituksi esim. kaikki pitkäaikaissairaat, niin tämä tarkoittaisi hyvin geneeristä toimenpidekokonaisuutta tämän koko ryhmän hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkamiseksi. Tarkoituksenmukaista olisi lähtötilanneanalyysin kautta tunnistaa ryhmä tai ryhmät, joilla edm. velka on suurin tai palveluketju toiminta heikointa ja luoda toimenpidekokonaisuus tämän tilanteen parantamiseksi. Lisäksi on huomioitava, että yhden toimenpiteistä tulee kohdentua nuoriin tai nuoriin aikuisiin, ja se kuvataan yhdessä työpaketissa. Jos nuoriin ja lapsiin halutaan kohdentaa yhteinen toimenpide, niin se tulee kuvata omassa työpaketissaan.

Ei voida, vaan toimenpiteet tulee kohdentaa suoraan haavoittuviin ryhmiin, joilla on palvelu/kuntoutus tai hoitovelkaa. Kuitenkin tämän ryhmän sisällä voidaan tunnistaa koko ketjun osalta sellaisia palvelutarpeita, joihin on ehkä mahdollista vastata mm. digitaalisen ohjauksen keinoin.

Hankesuunnitelma on tehtävä sen tiedon pohjalta, joka on kertynyt, vaikka selvitystä ja tarkennuksia voidaan jatkaa vuoden 2022 loppuun. Tämä huomioidaan arvioinnissa, mutta esitettyjen toimenpiteiden perusteiden hyvä kuvaus ja käytännön suunnittelun konkreettisuus ovat asioita, jotka nostavat hakemuksen laatua.

Tässä tarkoitetaan 13 – 29 vuotiaita, mutta alueet voivat tämän haarukan sisällä itse määritellä tarkoituksenmukaiset ryhmät, eikä toimenpiteen tarvitse kohdentua koko ikäryhmään. 

Hoitoon pääsyn tulee toteutua alueen koko väestön osalta, myös haavoittuvien ryhmien osalta. Indikaattori tarkoittaa hoitoon pääsyä perustasolla.  

1b) osion hankkeet kuten Omaolo-palvelu ja sähköinen perhekeskus kohdentuvat koko alueen väestöön, ja samalla myös haavoittuviin ryhmiin, Näin on arvioitu olevan myös jo käytössä olevien kansalaisten etäpalvelujen sekä ammattilaisten digitaalisten työvälineiden osalta. Siksi näitä hankkeita ei ole tarkasti rajattu vain osion 1 a mukaisiin ryhmiin. 

Rajauksen pitäisi kohdentua haavoittuviin ryhmiin. Ikä ei ole välttämättä oikea rajaus. Olennaista on tunnistaa ne ryhmät, joiden osalta velka alueella on merkittävin ja joiden osalta voidaan suunnitella selkeä, johdonmukainen ja toteutettavissa oleva kehittämishanke, jolla velanpurun lisäksi kehitetään toimintaa pitkäjänteisesti ja parannetaan hoitoon pääsyä.  

Rahoitusta voidaan kohdentaa sekä perustason (sos + pth) että erikoissairaanhoidon toimintoihin, kun kyseessä on haavoittuvaan ryhmään kohdentuva kehittämishanke. Tavoitteena on koko palveluketjun koheneminen sektorirajat ylittäen. Yhden haavoittuvan ryhmän palvelujen kehittämisen osalta toivotaan ketjun eri osien kehittämistä kokonaisuutena. 

Hankerahoituksella voidaan hankkia ostopalveluja jononpurkuun, silloin kun jononpurku liittyy välittömästi hankesuunnitelmassa määritellyn haavoittuvan ryhmän hoitoonpääsyn ja hoitovelan purun kehittämistoimenpiteisiin. Hankerahoituksella ei voida rahoittaa ostopalveluita sillä periaatteella, että ostopalvelut vapauttavat henkilöstön resursseja toiseen kehittämistoimenpiteeseen, johon itse ostopalvelutoiminta ei suoraan linkity.  

Voidaan. Tämä voidaan tehdä hoidon jatkuvuuden edistämisen toimenpiteenä silloin kun omalääkärikokeilu kohdentuu haavoittuvaan ryhmään. 

Hankerahoituksella ei voida yleisellä tasolla rahoittaa tällaista toimintaa investoinnista 1. Kehittämispäivän voi hankehenkilökunnalle järjestää noin kerran vuodessa. Kussakin kehittämistoimenpiteessä henkilöstön saatavuuteen, koulutukseen, ohjaamiseen ja tukemiseen liittyvät asiat on syytä huomioida toimenpiteen vaatimalla tavalla, ja niihin liittyviä kuluja voidaan rahoittaa hankerahoituksen kautta.  

Läpimurtovalmennus on osa THL:n tukea investointi 1:ssä. THL vastaa läpimurtovalmennuksen käytännön järjestelyistä sekä valmentajien palkkioista. Osallistuvalle tiimille kuluja tulee mm. majoituskuluista, kokouspaketeista, illallisista sekä mahdollisista tilavuokrista.  Läpimurtovalmennuksen kesto/valmennuskierros on 8-10 kk ja sisältää 7 läsnäolopäivää (2+2+2+1). Kokonaiskulut/ osallistuva tiimiläinen ovat noin 1000-1500€/ koko valmennuskierros.

Lisäksi on huomioitava mahdolliset matkakulut sekä työpajoihin, ennakko- ja välitehtäviin sekä työyhteisössä tapahtuvaan kehittämistyöhön käytetty aika työpajojen välissä. 

Lähtötilanneselvityksen tekoa voidaan jatkaa hankekauden eli vuoden 2022 loppuun asti, mutta ei sen pidemmälle. Investoinnista 1 ei myönnetä toiselle hankekaudelle enää rahoitusta haavoittuvien ryhmien lähtötilanneselvitykseen.

Lapsibudjetointia koskevan kehittämistoimenpiteen rahoituksen ehtona on, että se noudattaa kansallisen lapsistrategian keskeisiä linjauksia lapsivaikutusten arvioinnista ja lapsibudjetoinnista sekä ottaa huomioon lapsibudjetointityöryhmän esittämiä periaatteita. Kansallisen lapsistrategian tiimin työnä on koordinoida poikkihallinnollisesti lapsibudjetointia valtakunnallisesti, joten kehittämistoimenpiteen tekijöiden tulee tehdä kansallisen lapsistrategian tiimin kanssa yhteistyötä myöhemmin tarkemmin sovittavalla tavalla.

Toimenpiteitä voi vielä muokata, kunhan ne ovat hankeoppaan mukaisia ja noudattavat päätöksessä mainittuja ehtoja. Työpaketteja voi laajentaa ja syventää, mutta täysin uusi työpaketteja ei voi enää muodostaa.

Läpimurtovalmennukseen osallistuminen on lähtökohtaisesti valtionavustukseen oikeuttava kustannus. Työpajoista aiheutuvina kustannuksina hankkeen kirjanpitoon voidaan kirjata esimerkiksi kokoustilat ja -tarjoilut, sekä työpajoista aiheutuvat matka- ja majoituskulut hankkeeseen osallistuvien hyvinvointialueiden ja osatoteuttajien henkilöstön osalta. Läpimurtovalmennuksen henkilöstökustannuksina hyväksytään hankkeeseen palkatun henkilöstön palkkamenot sivukuluineen. Siltä osin kuin työpajoihin osallistuu hankkeeseen osallistuvien hyvinvointialueiden muuta kuin hankkeeseen palkattua henkilöstöä, työpanos voidaan kirjata hankkeelle työpanoksen siirtona. Työpajojen välillä tapahtuvasta työskentelystä hankkeen kirjanpitoon voidaan merkitä työpanoksen siirtona vain kehittämistyön osuus, joka ei sisälly työntekijän perustyöhön.

Palvelutarjottimia koskevat kansalliset määritykset on tarkoitus valmistella THL:n johdolla yhdessä alueiden kanssa. Alueet, jotka ovat jo tehneet tähän liittyvää kehittämistyötä, ovat tässä tärkeitä kumppaneita. Sisällöllisenä minimivaatimuksena on koota palvelutarjottimille alueen kuntien tarjoamat hyvinvointia edistävät liikunta-, kulttuuri- ja luontopalvelut. Palvelutarjottimille voidaan lisäksi koota järjestöjen palveluita sekä digitaalisia palveluita kuten hyvinvointitarkastuksia ja valmennuksia. Palvelutarjottimen digitaalisissa ratkaisuissa tukeudutaan investointi 4:n tuella toteutettaviin kansallisiin ratkaisuihin.  

Alueen hyte-palvelukonseptia ja toimintamalleja tulee kehittää kansallisten kriteerien mukaisesti, jolloin palvelutarjotin sisältää vähintään sote-, liikunta-, luonto- ja kulttuuripalveluja, mutta voi olla laajempikin alueen tarpeiden mukaan.  Kehittämistä tulee tehdä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kuten kuntien kanssa, huomioiden kansalliset tulossa olevat määritykset. 

Palvelukonseptin ja -tarjottimen digitaalisia ratkaisuja kehitetään ensisijaisesti kansallisesti investointi 4:n tuella. Katso tätä tarkentavat kysymykset ja vastaukset Investointi 4 kohdasta. 

Alueet saavat kansalliseen yhteistyöhön osallistumiseen samansuuruisen rahoituksen. Alustavasti on arvioitu, että rahoitus olisi 70 000 – 100 000 välillä vuodessa kutakin aluetta kohti. Tällä varmistettaisiin, että jokainen alue pystyy osoittamaan investointi 2:lle vastuuvalmistelijan, joka osallistuu kansalliseen yhteistyöhön. Kansallinen yhteistyö ei kuitenkaan vaadi kokopäiväistä työpanosta, vaan samaa resurssia voidaan käyttää myös alueelliseen kehittämiseen ja toimeenpanoon.

Osatoteuttajan roolia koskien katso UKK kohta 1. Hankkeen kustannukset ja hankinnat. 

Turvallisuuteen liittyvät palvelut eivät todennäköisesti sisälly palvelukonseptin minimivaatimuksiin, mutta alue voi halutessaan sisällyttää niitä palvelutarjottimelle. 

Kehittämistyön osatoteuttajana kannattaa huomioida alueen kuntia ja yleishyödyllisiä yhteisöjä. Valtionavustus pohjautuu asetukseen, ja siinä todetaan ”1 § Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan valtion talousarvion momentille 33.60.61 (EU:n rahoitus kestävän kasvun ohjelmaan) otetusta määrärahasta hyvinvointialueelle, kunnalle, kuntayhtymälle ja yleishyödylliselle yhteisölle vuosina 2021–2025 myönnettävien valtionavustusten myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön.” 

Hyvinvointialue voi ohjata myönnettyä rahoitusta kunnille ja järjestöille, jotka ovat hankesuunnitelmassa mukana osatoteuttajina. 

Palvelutarjottimen minimisisältö ja kriteerit tullaan määrittelemään THL:n koordinoimassa yhteistyössä alueiden kanssa.

Tämän vuoden aikana on käynnistynyt selvitys- ja konseptointityö eli kansallisen ratkaisun toimeenpanosuunnitelma tarkentuu sen myötä.

Digitaalisten ratkaisujen osalta katso investointi 4.

Haavoittuvassa asemassa olevat ovat investoinnin ensisijainen kohderyhmä, mutta kehitettävien ratkaisujen tulee olla laajasti hyödynnettävissä. Osa kehitettävistä palveluista kohdentuu kaikille väestöryhmille.

Hyvinvoinnin digitaalisen palvelutarjottimen, DigiFinlandin kehittämän Tarmoa-palvelun, pilotoinnin ja käyttöönoton kustannuksia on mahdollista kattaa joko Investoinnista 2 tai Investoinnista 4.  
 
Edellytys Investointi 2 rahoituksen käytölle pilotointiin ja käyttöönottoon on, että se ei vaaranna monialaisten toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa alueella. Rahoitusta ei ole mahdollista siirtää investoinnilta toiselle. 
 
Tarmoa-palvelun hyvinvoinnin monialaisen palvelutarjottimen pilotoinnin ja käyttöönotto tulee olla alueen hankesuunnitelmassa sen investoinnin alla, mistä se rahoitetaan. Mikäli alue haluaa siirtää pilotoinnin ja käyttöönoton Investoinnista 4 Investoinnille 2, hankesuunnitelma tulee päivittää ja hakea hyväksyntä muutokselle hankkeen STM:n valvojalta.

DigiFinlandin toteuttaman Tarmoa-palvelun pilotointi on alueelle maksutonta. Pilotoinnista voi koitua alueelle kuitenkin esimerkiksi henkilöstökustannuksia. DigiFinlandin kustannuksia alueelle alkaa syntyä Tarmoa-palvelun varsinaisesta käyttöönotosta.

Ydintavoitteena on yhtenäistää kirjaamiskäytäntöjä. Ammattilaisten työ helpottuu, kun ohjeet ovat yhtenäisempiä kuin nykyisin. Lisäksi tiedon vertailukelpoisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että kirjaamiskäytäntöjen kirjavuutta vähennetään.

Rahoitusta ei voi käyttää Kanta II -vaiheen tekniseen toteutukseen ja muutosprosessin läpivientiin. Kirjaamiskäytäntöjen kehittämishankkeissa kansallisten kirjaamisohjeiden käyttöönotto edistää osaltaan merkittävästi sosiaalihuollon Kanta II-vaiheen valmisteluja.

Pilottien osallistujat ja sisällöt valitaan hakemusten perusteella. Olennaista on hankeoppaan mukaisten kriteerien täyttyminen.

Totta kai voi ja se on suositeltavaakin. Osaamiskeskusten osuus on kansallisen Kansa-koulun jatkaminen, mutta tämä ei korvaa alueellisen sosiaalihuollon kirjaamisen kehittämisen tarvetta?

Tällaisia kehittämiskohteita ei ole investoinnissa 3. Investoinnissa 4 voi hakea rahoitusta mm. uusiin digitaalisiin innovaatioihin ja kehittyneisiin tietojohtamisen välineiden ratkaisuihin. Tietoteknisten välineiden hankintaa kuitenkin ohjaa yleinen periaate lisenssien hankinnoista. Kts. yllä kohdasta hankkeen kustannukset ja hankinnat.

Lapsibudjetointia koskevan kehittämistoimenpiteen rahoituksen ehtona on, että se noudattaa kansallisen lapsistrategian keskeisiä linjauksia lapsivaikutusten arvioinnista ja lapsibudjetoinnista sekä ottaa huomioon lapsibudjetointityöryhmän esittämiä periaatteita. Kansallisen lapsistrategian tiimin työnä on koordinoida poikkihallinnollisesti lapsibudjetointia valtakunnallisesti, joten kehittämistoimenpiteen tekijöiden tulee tehdä kansallisen lapsistrategian tiimin kanssa yhteistyötä myöhemmin tarkemmin sovittavalla tavalla.

Vaikka, ette ole aiemmin olleet mukana sähköisen perhekeskuksen kehittämisessä, niin voitte hakea rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Sähköisen perhekeskuksen kehittämistoimenpiteet sisältäen pilotoinnin ym. rahoitetaan investointi 1:n osasta Erikseen määriteltyjen digitaalisten toimintamallien jalkauttaminen. 

Sotkanet.fi-palvelussa kyseisen tavoitteen indikaattori on nimellä ”Asioinut sähköisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, (%) palveluja käyttäneistä”.

• Lue tarkemmasta tietosisällöstä ja tulkinnasta.

Rahoitusta oli mahdollista hakea ensimmäisessä haussa ja sitä voi hakea myös toisessa haussa. Huomioikaa, että digitaalisen työ- ja toimintakyvyn itsearviointivälineen kehitystyössä on eduksi, että kehittämistyö liittyy laajempaan digitaaliseen kehittämistyöhön ja työkyvyn tuen palveluiden kehittämiseen kuten Pilarissa 3.

THL tukee ja koordinoi Suomen kestävän kasvun ohjelmassa rahoitettuja valtionavustushankkeita. THL:ssä on viisi kehittämispäällikköä, joista jokaisen vastuulla on yksi YTA-alue ja joiden tehtävänä koordinoida kehittämistoiminnan yhteistyötä ja tukea digitaalisten ratkaisujen kansallista levittämistä ja jalkauttamista. Myös muiden kansallisten toimijoiden (DigiFinland, DVV, Kela) kehittämisverkostoissa kansalliset ratkaisut saadaan alueiden käyttöön. Innokylä toimii hankkeiden toimintamallien kokoajana ja levittäjänä.

Myönnettävä rahoitus perustuu hakemuksiin. Kansalaisten digitaaliset palvelut, ammattilaisten digitaaliset järjestelmät ja johtamisen ratkaisut osa-alueissa rahoituksen jaon yhtenä kriteerinä on indikaattorin mukainen lähtötilanne. Alueet, joiden lähtötilanne on kaukana tavoitteesta saavat rahoitusta enemmän kuin alueet, jotka ovat saavuttaneet kansallisen tavoitteen tai ovat lähellä kansallista tavoitetta.

Uudet digitaaliset innovaatiot osa-alueen rahoitus jaetaan seuraavien kriteerien pohjalta: palvelun jatkuvuus, palvelun skaalautuminen ja levittäminen sekä taloudelliset ja laadulliset hyödyt.

THL koordinoi asiakaspalautteen keruun kehittämistyöryhmää. jossa on aiemmin sovittu kansalliset yhtenäiset mittarit ja palautteen keruun toimenpiteitä. Alueet osallistuvat mittareiden jatkokehitykseen ja pilotointiin sekä kansallisen jatkuvan kehityksen toimintamallin luontiin.  Alueet voivat hakea rahoitusta tähän kehittämistyöhön osallistumiseen vaikka eivät olisi olleet aiemmin mukana työryhmässä.

Datan keruu-, käsittely- ja raportointiratkaisua hahmotellaan yhdessä hyvinvointialueiden, DigiFinland Oy:n ja THL:n kesken. DigiFinland tekee tähän selvityksen yhdessä hyvinvointialueiden kanssa, jossa kartoitetaan hyvinvointialueiden tarve. Selvitystyön perusteella arvioidaan asiakaspalautetiedon erilaiset arkkitehtuurivaihtoehdot, mahdollinen tarve keskitetylle ratkaisulle ja/tai erillisen datan keruujärjestelmän kehittämiselle. Jos tälle on tarve, niin työ käynnistetään. Jos näyttää siltä, että alueilla on jo olemassa toimivat asiakaspalautteen keruun ratkaisut, joita muutkin alueet voivat ottaa käyttöön, niin silloin on tarkoituksenmukaisempaa edetä tämän mukaisesti. Alueet voivat hakea rahoitusta asiakaspalautteen kehitystyöhön osallistumiseen ja mahdollisen kansallisen ratkaisun pilotointiin ja/tai asiakaspalautejärjestelmän käyttöönottoon. 

Olemassa olevista ratkaisuista tullaan projektivaiheen aikana rakentamaan dataintegraatio hyvinvointialuekohtaisesti kunkin alueen tilanne ja kyvykkyydet huomioiden.

Esiselvityskartoituksessa kysyttiin hyvinvointialueiden kiinnostusta asiakaspalautejärjestelmän yhteishankintaan. Kiinnostuneita oli huomattava määrä. Yhteishankinnan edistämisestä ei ole toistaiseksi päätöstä. Mikäli yhteishankintaa- ja kilpailutusta lähdetään keskitetysti edistämään, tullaan alueiden olemassa olevat hyvät käytännöt, alueiden tarpeet sekä järjestelmälle asetettavat vaatimukset kartoittamaan ja määrittämään osana vaatimusmäärittelyprosessia.

Tarkoitus on, että uusien kansallisten ratkaisujen osalta DF ja HVA:t käyvät yhteisen keskustelun kansallisen ratkaisun tarpeesta. Ei lähdetä rakentamaan kansallisia ratkaisuja, joille ei ole HVA:lla tarvetta. DigiFinlandin osalta on hyvä huomata, että yhtiön omistajuuden enemmistö siirtyy valtiolta alueille vuoden vaihteesta alkaen. Kaikki mitä yhtiöön lähdetään kehittämään tulee olla sellaista, joille löytyy sellainen business case, että siitä ollaan jatkossa valmiita maksamaan. 

https://vm.fi/-/digifinlandin-omistus-laajenee-hyvinvointialueille 

Investointi 4:stä rahoitetaan asiakkuussegmentoinnin kehittämisen digitaalisia ratkaisuja ja investointi 1:ssä asiakkuussegmentoinnin toimintamallien muutosta / kehittämistä.

Kyllä hyvinvointialue voi saada valtionavustusta, vaikka olisikin ylittänyt kansallisen tavoitteen tai on hyvin lähellä kansallista tavoitetta. Indikaattori on vain yksi hankkeen arviointiin vaikuttava tekijä.

Alueiden on hyvä huomioida investointi 1b) rahoitus, joka mahdollistaa jo aiemmin käytössä olleen digitaalisen palvelun jalkauttamisen tai levittämisen laajempaan käyttöön koko hyvinvointialueella. Tämän osan arviointiin ei käytetä investointi 4:n indikaattorin lähtötilannetta.

Hyvinvointitarkastuksia, itsearvioinnin ja -hoidon työkaluja ja alueellisen palvelutarjottimen digitaalisia ratkaisuja kehitetään kansallisesti. Kehittämistyötä koordinoi THL yhteistyössä alueiden kanssa. Kansallisia ratkaisuja kehitetään DigiFinlandin ja DVV:n tuella. 

Alueiden on hyvä huomioida hankehakemuksessa kansallisten digitaalisten ratkaisujen, alueellisen palvelutarjottimen käyttöönoton sekä nykyisiin järjestelmiin yhteensovittamisen kustannukset. 

Palvelutarjottimen minimikriteerit laaditaan yhdessä hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen kanssa THL:n koordinoimana. DigiFinland ja DVV ovat keskeisiä toimijoita digiratkaisujen kehittämisessä. 

Käytännössä hyvinvointialue voi ottaa käyttöön kansallisia digitaalisia palveluja ja ratkaisuja ja/tai muokata jo olemassa olevia omia digiratkaisujaan vastaamaan määriteltyjä minimikriteerejä. 

Tavoitteena on rakentaa digitaalisia palveluja, jotka ovat haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien lisäksi myös kaikkien kansalaisten ja alueen asukkaiden hyödynnettävissä.

Valtionavustuspäätöksen ehtoihin on kirjattuna: Valtionavustuksen saajan on huolehdittava, että lakisääteiset vaikutusten arviot tulee tehdyksi (esim. tietosuoja-asetuksen mukaiset vaikutusarviot sekä tiedonhallintalain mukaiset muutosvaikutusten arviot). Mikäli arvioinneissa ilmenee epäselvyyksiä tai haastavia muutoskohteita, niin nämä on tuotava valvojan tietoon. 

Tieto toimitetaan sähköpostilla STM:n kirjaamoon ja hankkeen valvojalle. Viestin liitteenä on oltava saatu päätös/vaikutusten arvio tms.. Viestissä tai erillisenä liitteenä on oltava selvitys, miten päätös organisaatiossanne käsitellään ja mitkä ovat sen vaikutukset kehittämistyöhön ja/tai toimenpiteisiin.

Hyvinvointialueen on mahdollista hakea syksyn 2022 haussa rahoitusta Työkykyohjelman hankkeelle pilarista 3, mutta rahoitusta ei voi käyttää aiemman Työkykyohjelmaan rahoitusta saaneille kunnille.

Hakija on 2. valtionavustushaussa hyvinvointialue. Hyvinvointialue tekee yhden hakemuksen, joka voi sisältää useita eri investointeja. Työkykyohjelman rahoitus kohdennetaan hyvinvointialueen sisällä niiden kuntien alueille, jotka eivät ole mukana meneillään olevassa Työkykyohjelmassa. 

Hyvinvointialueen tekemä hakemus voi sisältää useita eri investointeja. Avustusta voi siten hakea sekä Työkykyohjelman että IPS:n laajennukseen. Rahoitusta ei voi hakea aiemmin Työkykyohjelmasta rahoitusta saaneeseen kuntaan tai aiemmin IPS-hankkeesta rahoitusta saaneeseen sairaanhoitopiiriin.

Rahoituksen saamisen määrittää ainoastaan hankesuunnitelman sisältö, eli miten hankesuunnitelma täyttää arviointikriteerit.

Työkykyohjelman laajennukseen rahoitusta haettaessa haetaan rahaa yhteen kokonaisuuteen, johon sisältyy useita toimenpideosioita. Ne löytyvät 2. valtionavustushaun hakuoppaasta.

Kansallinen kehittämistyö eli työttömien terveystarkastusten kehittäminen ja työttömien ryhmäintervention kehittämistyö toteutetaan vain Työkykyohjelman laajennukseen rahoitusta saavissa hankkeissa.  

Poikkeuksena on Työ- ja toimintakyvyn digitaalinen itsearviointiväline, johon voi hakea rahoitusta sekä meneillään olevat että nyt rahoitusta hakevat hankkeet. Itsearviointivälineen rahoitus haetaan Pilari 4:stä, investointi 4:sta, ei siis Työkykyohjelmasta/ Pilari 3:sta.

Voi hakea. Hakea voivat siis sekä meneillään olevat Työkykyohjelman hankkeet että Suomen kestävän kasvun ohjelman 2. valtionavustushaun laajennuksessa rahoitusta hakevat. Molemmissa tapauksissa rahoitus haetaan Pilari 4:stä, investointi 4:sta, ei siis Työkykyohjelmasta/ Pilari 3:sta. 

Digitaalisen työ- ja toimintakyvyn itsearviointivälineen kehitystyössä on eduksi, että kehittämistyö liittyy laajempaan digitaaliseen kehittämistyöhön ja työkyvyn tuen palveluiden kehittämiseen, kuten Pilarissa 3.

TEM:in erillisellä rahoituksella on mahdollisuus palkata työkykykoordinaattoreita samoille alueille Työkykyohjelman laajennuksen uusien hankkeiden kanssa. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä ja palvelupolkua TE-toimistojen ja sosiaali- ja terveyskeskusten välillä asiakkaan palvelupolun sujuvoittamiseksi. Rahoitusta hakevien hankkeiden kannattaa hakeutua yhteistyöhön alueensa TE-toimistojen kanssa jo hanke-suunnitelman tekovaiheessa toimintamallien alustavien suunnitelmien hahmottamiseksi. Alustava suunnitelma yhteistyöstä ja ko. toimijoiden sitoutuminen hankkeeseen tulee esittää hakemuksessa.

Näihin investointeihin rahoitusta haetaan erikseen. Ei tarvitse hakea sekä Työkykyohjelman- että IPS:in laajennukseen.

Hakuoppaassa s.18, kohta -- ”rahoitettava toiminta toteuttaa jompaakumpaa tai molempia seuraavista tavoitteista” tarkoittaa: 

1. laajennetaan Työkykyohjelmaa  
2. laajennetaan IPS - Sijoita ja valmenna toimintamallia, jossa tuetun työllistymisen näyttöön perustuva työhönvalmennus toteutetaan psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen integroituna palveluna. 

Viisi uutta kuntaa on valtionavustushaun suunnitteluvaiheessa tehty keskimääräinen arvio siitä, montako uutta hanketta pystytään rahoittamaan jaossa olevalla Työkykyohjelman laajennukseen allokoidulla rahalla. Kuntia voi mahdollisesti olla enemmänkin. Valtionavustusta voidaan myöntää vain yhdelle hankkeelle kullakin hyvinvointialueella, mutta hankkeen osatoteuttajina voi olla useampi kunta, joka ei ole vielä saanut rahoitusta Työkykyohjelman 2019-2022 toteuttamiseen.

Kyllä. Sellaiset kunnat, joilla ei ole aiempaa rahoitusta voivat toteuttaa hanketta yhteistyössä eli olla sen osatoteuttajia.  

Kyllä. Hän on henkilö, joka oli aiemmin työtön/työelämän ulkopuolella, mutta saa nyt tukea tukivälineestä ja aloittaa työnhaun. 

Kyllä. Hänen sovelletaan seuraavaa ohjetta: henkilö voidaan kuitenkin raportoida toisella raportointikaudella, jos hän on saanut lisätukea tukivälineen toimenpiteestä ja työllistyy tai on ryhtynyt työnhakuun. 

Haun kohderyhmä on tarkasti rajattu ja sen on tarkoitus kohdistua nimenomaan vaikeita mielenterveyshäiriöitä sairastaviin henkilöihin. Kannattaa lukea tarkasti hakuoppaaseen linkitetyt liitteet, joissa tietoa IPS-mallista. RRP tukee tämän mallin jalkauttamista uusille alueille.

Tutkimusnäyttöön perustuvan IPS-työhönvalmennuspalvelun käyttöönottovaiheessa Suomessa edetään menetelmäuskollisesti, jolloin kohderyhmänkin tulee vastata alkuperäistä IPS-toimintamallia. Alkuperäisen toimintamallin mukaisesti IPS-työhönvalmennuksen tulee kytkeytyä kiinteästi psykiatriseen sairaanhoitoon ja kuntoutukseen. IPS-työhönvalmennuksen käyttöönottovaiheessa palvelun tuleekin siis toteutua osana psykiatrian erikoisalan mukaista tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelujen kokonaisuutta. Lievempien mielenterveyden häiriöiden kohdalla asiakkaan hoitosuhde ei välttämättä ole niin tiivis ja pysyvä, että IPS-toimintamallin mukainen työhönvalmentajan kiinteä yhteistyö asiakkaan omahoitajan ja hoitotiimin kanssa mahdollistuisi.

Tuetun työllistymisen IPS-työhönvalmennus on myös osa Skitsofrenian käypähoitosuositusta, jossa todetaan, että tuetun työllistymisen IPS-työhönvalmennus parantaa työharjoittelua paremmin vaikeasta mielenterveyden häiriöstä, skitsofrenia mukaan luettuna, kärsivien potilaiden työllistymistä ja selviytymistä avoimilla työmarkkinoilla.

Hyvinvointialue voi olla omalla hallintosäännöllään delegoinut päätösvallan aluevaltuustolta, ja tämän mukainen päätöksenteko riittää.

Valtionavustusta ei voida myöntää pysyvään toimintaan, vaan ainoastaan tutkimushankkeiden ja Kanta-pilotin kustannuksiin hankeaikana.

Avustusta voi käyttää vain hanketta varten määräajaksi palkattujen henkilöiden tai työpanoksen siirtona hanketyötä tekevien henkilöiden henkilöstökuluihin. Jos henkilö siirtyy muusta perustyöstä hankkeeseen, perustyöhön palkattavan sijaisen palkkakuluihin ei voi käyttää valtionavustusta.

Haku on tarkoitettu vahvistamaan hyvinvointialueilla tehtävää tutkimusta ja tutkimusosaamista. Haussa huomioidaan vahvuutena ehdotettavan hankkeen kiinnittyminen hyvinvointialueen tutkimus- ja yhteistyörakenteisiin sekä osaamisen kerryttämiseen. Jos jonkin tietyn tutkijan panosta tarvitaan, hänet voidaan palkata hyvinvointialueelle.

On myös mahdollista, että esimerkiksi yliopisto tai ammattikorkeakoulu on tutkimuksessa osatoteuttajana joiltain osin. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole osatoteutusta laajemmin kanavoida rahoitusta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimukselle. 

On mahdollista jättää kansallinen tai lähes kansallinen hakemus, mutta yhden hakuilmoituksessa mainitun toimijan on oltava hakija ja muut osatoteuttajia. Ja hakijan on mietittävä, miten kansallinen tai lähes kansallinen tutkimus vahvistaa hyvinvointialueilla tehtävää tutkimusta.

Tämä RRP-haku on yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollolle ja eri tieteenaloilla voi olla erilaisia näkemyksiä vaikuttavuudesta ja mahdollisuuksia sen arviointiin. 

Eteläisen yhteistyöalueen osalta HUS on hakija ja koordinoi hakemuksen valmistelua siten, että hakemus vastaa eteläisen Suomen järjestäjien näkemyksiä.

Tutkimukseen suunnattua valtionavustushakua ei ole sidottu aiempiin RRP-hakuihin. Haussa voi hakea valtionavustusta kunkin YTA-alueen järjestäjien tutkimustarpeiden mukaisesti vaikuttavuustutkimukseen.

Henkilöstökuluihin lasketaan hankkeessa työskentelevän koko- ja osa-aikaisen henkilöstön palkat (loma-ajan palkkakuluineen), tuntipalkat, palkkiot (pl. ostetut palvelut), eläkekulut ja muut lakisääteiset henkilösivukulut. Myös organisaatioissa jo työskentelevän henkilöstön hankkeelle tekemä työaika (ns. työpanoksen siirto) voidaan katsoa hankkeen kuluksi, jos henkilö tekee työtä hankkeelle.

Vapaaehtoisiin henkilöstökuluihin kirjataan esimerkiksi työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvat kulut, lounas- tai virkistyssetelikulut sekä työntekijöiden koulutus- tai työnohjauskulut. Huomioi, että koulutus- ja työnohjauskuluista hyväksyttäviä eivät ole ne kulut, jotka aiheutuvat sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 5 §:ssä tai terveydenhuoltolain (1326/2010) 5 §:ssä tarkoitetusta kunnan tai muun työnantajan lakisääteisestä täydennyskoulutusvelvoitteesta. Jos kulut ovat suuruudeltaan merkittäviä, erittele ne määräytymisperusteineen toisella välilehdellä. 

Datan harmonisointi on esimerkki sellaisesta menetelmäkehittämisestä, johon voi hakea rahoitusta.

Voidaan varmistaa jälkikäteen, kun on tiedossa mitä rahoitetaan ja kuinka paljon. Mutta ainakin kunkin osahankkeen johtaja(t) on tarpeen olla sovittuna.

On tärkeää, että osatutkimukset priorisoidaan hakemuksessa ja tuodaan esiin, mitkä ovat YTA:lle tärkeimpiä. Priorisointi tehdään tutkimussuunnitelmaan kappaleen 7 alaotsikoiden numeroinnin avulla. 

Osatutkimusten vastuuhenkilöiden tulee olla hyvinvointialueen työntekijöitä, mutta ei välttämättä hakijan, vaan voivat olla hakijan lisäksi myös osatoteuttajana toimivan hyvinvointialueen työntekijöitä. Osatutkimuksen vastuuhenkilö ei voi olla esim. sosiaalialan osaamiskeskuksesta tai yliopistosta, koska haku on tarkoitettu vahvistamaan hyvinvointialueilla tehtävää tutkimusta ja tutkimusosaamista.