Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut

Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän perusta on verovaroin toteutettu julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto.

Julkisen sektorin ohella palveluja tuotetaan yksityisissä yrityksissä. Suomessa toimii myös paljon sosiaali- ja terveysjärjestöjä, jotka tuottavat sekä maksullisia että maksuttomia palveluja.

Ohjaus

Sosiaali- ja terveysministeriö

• johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä ja toimintapolitiikkaa
• määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, valmistelee keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista ja yhteensovittamista
• valmistelee uudistuksissa tarvittavan lainsäädännön ja ohjaa sen toteutumista
• vastaa yhteyksistä poliittiseen päätöksentekoon.

Tutkimus ja kehittäminen

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastot ja laitokset vastaavat tutkimus- ja kehittämistehtävistä hallinnonalalla. Hallinnonalaan kuuluvat:

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
• Säteilyturvakeskus
• Työterveyslaitos

• STM:n hallinnonalan virastot ja laitokset

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Suomessa. Näihin palveluihin kuuluvat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto, muun muassa suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastensuojelu, vammaispalvelut ja ikääntyneiden palvelut.

Sen lisäksi, että hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, ne myös tuottavat pääasiallisesti nämä palvelut alueellaan. 

Kunnat ja hyvinvointialue toimivat yhteistyössä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Yksityiset toimijat sekä järjestöt ja yhdistykset täydentävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Hyvinvointialueet vastaavat myös pelastustoimen järjestämisestä Suomessa.

Hyvinvointialueita on 21, ja ne muodostuvat pääosin maakuntajaon pohjalta. Uudenmaan maakunta on jaettu neljään hyvinvointialueeseen. Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. HUS-yhtymä vastaa erikseen säädetyistä vaativan erikoissairaanhoidon tehtävistä alueellaan.

Palveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.

Luvat ja valvonta               

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontatehtäviä hoitaa vuoden 2026 alusta lukien uusi Lupa- ja valvontavirasto. Se vastaa niistä tehtävistä, joita aiemmin hoitivat Valvira ja kuusi aluehallintovirastoa. 

Lupa- ja valvontavirasto ohjaa ja valvoo julkista ja yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja arvioi hyvinvointialueiden peruspalveluiden saatavuutta ja laatua. Virasto myöntää toimiluvat alueen yksityisille palveluntuottajille.

Lupa- ja valvontavirasto ohjaa, valvoo ja hoitaa lupahallintoa sosiaali- ja terveydenhuollossa, alkoholihallinnossa ja ympäristöterveydenhuollossa.

Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa Lupa- ja valvontaviraston sosiaali- ja terveysalan osaston toimintaa.

• Lupa- ja valvontaviraston verkkosivut 

Palvelujen menot ja rahoitus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille hyvinvointialueuudistuksessa vuonna 2023. Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin järjestämien sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokustannukset olivat vuonna 2024 yhteensä noin 24,6 miljardia euroa.

Suurimmat menoerät olivat:

• erikoissairaanhoito 8,7 miljardia euroa
• iäkkäiden palvelut 5,3 miljardia euroa
• perusterveydenhuolto 4,0 miljardia euroa
• vammaisten palvelut 2,8 miljardia euroa

Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan pääosin valtion yleiskatteellisella rahoituksella. Vuonna 2024 valtion rahoitus oli 24,1 miljardia euroa, mikä vastasi noin 98 prosenttia palvelujen nettokustannuksista. Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, mutta ne saavat lisäksi maksu- ja myyntituloja, joita kertyi vuonna 2024 noin 3,8 miljardia euroa.

Suurimman osan palveluista tuottavat julkiset toimijat. Hyvinvointialueet ostivat vuonna 2024 palveluja muilta kuin julkisyhteisöiltä noin 5,3 miljardilla eurolla, mikä on noin 22 prosenttia nettokustannuksista.

Sosiaalimenot ja terveydenhuoltomenot

EU kokoaa jäsenmaista tiedot sosiaalimenoista ja terveydenhuoltomenoista. Tilastoihin sisältyvät hyvinvointialueiden palvelujen lisäksi myös muut sosiaali- ja terveysmenot.

Suomen sosiaalimenot olivat vuoden 2024 ennakkotiedon mukaan 90,9 miljardia euroa, eli noin 33 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sosiaalimenoihin kuuluvat esimerkiksi eläkkeet, sairausvakuutus, työttömyysturva, lapsilisät ja asumistuki. Suurin menoerä ovat eläkkeet.

Lisätietoja THL:n sivuilla:

• Sosiaaliturvan menot ja rahoitus – THL

Suomen terveydenhuoltomenot olivat vuoden 2022 ennakkotiedon mukaan 25,9 miljardia euroa, eli noin 9,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Menot sisältävät muun muassa kunnalliset terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon palvelut sekä sairausvakuutuksen ja työterveyshuollon.

Vuonna 2022 terveydenhuoltomenoista 78,6 prosenttia oli julkista rahoitusta ja 21,4 prosenttia yksityistä rahoitusta.

Lisätietoja THL:n sivuilla:

• Terveydenhuollon menot ja rahoitus – THL