Vetoa ja pitoa -valmennukset vahvistavat hyvinvointialueiden työyhteisöjä

Hyvinvointialueiden työyksiköiden veto- ja pitovoimaa sekä työkykyä on vahvistettu vuosina 2024–2025 järjestämällä Vetoa ja pitoa -valmennuksia neljällä yhteistyöalueella/vuosi.

Valmennuksiin osallistui yhteensä 57 moniammatillista tiimiä sosiaali-, terveys- ja pelastusalan työyksiköistä. Mukaan valittiin yksiköitä, joissa oli haasteita työssä jaksamisen, henkilöstön vaihtuvuuden tai rekrytoinnin kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi hyvinvointialueille valmennuksiin yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa valtionavustusta.

Mikä on vetoa ja pitoa -valmennus?

Valmennus perustuu systemaattiseen toimintakäytäntöjen kehittämismalliin, läpimurtotyöskentelyyn (Breakthrough Collaboratives). Työtapaa on käytetty Suomessa jo noin 15 vuoden ajan muun muassa hoidon saatavuuden ja asiakasprosessien parantamiseen.

Työtavan vahvuutena on henkilöstön osallistuminen kehittämiseen, kehittämistyön paikallinen soveltaminen sekä vertaisoppiminen, systemaattinen mittaaminen ja jatkuvan parantamisen kulttuurin luominen.

Henkilöstö kehitti itse toimivia ratkaisuja

Valmennusten kehittämistoimenpiteet kohdentuivat työn sisältöön, organisointiin ja työnjakoon, työyhteisöön ja työkäyttäytymiseen, perehdytykseen sekä ammatilliseen kehittymiseen ja osaamiseen. 

Työterveyslaitos arvioi valmennusten vaikuttavuutta. Määrälliset tulokset valmistuvat vuonna 2027, mutta laadulliset arviot ovat jo lupaavia:

• Valmennus synnytti runsaasti työntekijälähtöisiä, käytännön kokeiluja.
• Kokeilut vastasivat todellisiin tarpeisiin ja koettiin hyödyllisiksi.
• Työhyvinvointi, työilmapiiri ja osallistujien vaikutusmahdollisuudet paranivat.
• Kehittämisorientaatio ja osaaminen vahvistuivat.

Tiimit mittasivat myös itse kokeilujen vaikutuksia sovituilla mittareilla. Lähes kaikki yksiköt saavuttivat konkreettisia, mitattavia parannuksia, kuten:

• sairauspoissaolot vähenivät
• työilmapiiri ja työhyvinvointi paranivat
• työn kuormittavuus väheni työnjaon ja osaamisen kehittämisen avulla
• perehdytykseen panostaminen lisäsi veto- ja pitovoimaa
• yksiköiden suositteluprosentit (eNPS) nousivat

Osallistujien mukaan onnistumisen avaimia olivat ongelmien juurisyihin paneutuminen, systemaattinen kehittämistapa, henkilöstön osallistaminen sekä esihenkilöiden ja valmentajien aktiivinen tuki.

Kukin tiimi tuotti 3–5 toimintamallia. Kehitetyt toimintamallit on kuvattu Innokylään:

• Hyvän työn ohjelma – Vetoa ja pitoa –valmennukset STM (Innokylä) 
• Valmennuksissa tehdyt posterit (Innokylä)

Toimintamalleja ja työkaluja työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työkyvyn tukemiseen

Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat koonneet toimivia malleja ja työkaluja hyödynnettäväksi kaikilla sote-työpaikoilla.

Työkalut on kerätty ajankohtaisista kansallisista hankkeista ja ohjelmista, ja ne on luokiteltu Tekojen tori -sivustolle teemoittain.

• Tekojen tori: Hyvän työn edellytykset - toimintamalleja sote-työpaikoille

Lisää tietoa työstä ja hyvinvoinnista sekä toimintamalleista:

• Innokylä
• Työkyvyn ja työllistymisen tuki hyvinvointialueilla - suositukset toimintamallien käyttöönottoon (julkaistu 2.5.2023)
• Työkyvyn tuen järjestäminen hyvinvointialueilla - pikaopas päättäjille (julkaistu 2.5.2023)

Materiaaleja

• STM:n 9.6.2023 järjestämän infotilaisuuden aineisto
• Riskien arviointi ja työpaikkaselvitys sosiaali- ja terveydenhuollossa -webinaarin 23.8.2023 esitysaineisto
• Riskien arviointi ja työpaikkaselvitys sosiaali- ja terveydenhuollossa -webinaarin 23.8.2023 tallenne