Antti Palola: Haluaisin säilyttää Suomessa mahdollisuuksien tasa-arvon
– Lapsistrategiaa pohjustavassa työssä on erityisen arvokasta, että siinä pyrittiin luomaan yli hallituskausien tähtäävä visio lapsi-, nuori- ja perhemyönteisemmän yhteiskunnan rakentamiseksi, sanoo toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
Piispa Hintikka: kirkko puolustaa köyhiä ja katsomusten vapautta
Lapsistrategian keskeinen tavoite pitäisi kirkon mukaan olla lapsiperheköyhyyden vähentäminen. – On tärkeää katsoa, kenen taskuun kansan yhteinen taloudellinen kasvu menee. Tämä tarkoittaa lapsiperheiden voimakasta priorisointia verovaroin, sanoo piispa Kaisamari Hintikka.
Kirsti Karila: Lapsistrategian teemoista runsaasti tutkimustietoa
Tampereen yliopiston kasvatustieteiden professori Kirsti Karila oli mukana kansallista lapsistrategiaa pohjustavassa ohjaus- ja tutkijaryhmässä. – Jouduimme tekemään suhteellisen kiireellisellä aikataululla monia asioita. Yllättävän paljon saatiin kuitenkin aikaan.
Heikki Hiilamo: Syntyvyys on saatava nousuun
Heikki Hiilamo on paneutunut sosiaalipolitiikan professorina jokseenkin kaikkiin kansallisen lapsistrategian ydinkysymyksiin. Nyt hän haluaa havahduttaa kansan erityisesti yhteen Lapsen aika – Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040 -raportin keskeiseen huoleen. – Syntyvyys on laskenut Suomessa jyrkästi.
Ympäristönsuojelu vahvaksi osaksi lapsistrategiaa
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toivoo, että ympäristö-, ulko- ja oikeusministeriö olisivat tehtyä pohjatyötä vahvemmin mukana kansallisen lapsistrategian laadinnassa. – Lapsistrategiaa pohjustava työ näyttää verrattain hyvältä. Mutta erittäin paljon työtä on vielä edessäkin, arvioi Pekkarinen.
Järkevissä joustoissa kaikki voittavat
Juristi Minna Helle mursi lasikaton, kun hänet valittiin valtakunnansovittelijaksi. Kunnianhimoinen uraäiti selvisi työn ja perheen yhteensovittamisesta. Lapsistrategisia ajatuksiaan hän soveltaa nyt Teknologiateollisuuden johtajana.
Köyhän lapsen elämä on pienestä kiinni
Sosiaalipolitiikan tutkija Anna-Maria Isola haluaa vaikuttaa siihen, että köyhien perheiden asemaa parannetaan ja niiden määrä vähenee.
Lapsimyönteisempi Suomi heti!
– Pidän hienona tavoitetta, jonka mukaan koko yhteiskunta on perhe- ja lapsimyönteinen vuoteen 2040 mennessä. Mutta miksemme voisi tähdätä siihen paljon lyhyemmällä aikajänteellä? kysyy OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio.
Lapsipolitiikka on moraalinen valintamme
Taloustieteilijä Sixten Korkmanin visio lapsiystävällisemmästä yhteiskunnasta liittyy vahvasti moraaliin. – Meillä on moraalinen velvollisuus harjoittaa lapsen etua lähtökohtanaan pitävää politiikkaa. Muuten mahdollisuuksien tasa-arvo ei voi toteutua.
Saija Ohtonen-Jones:
Imetysmyönteisyys on osa lapsiystävällisyyttä
Imetys on tutkitusti hyväksi lapselle. Se suojaa infektioilta, sairauksilta sekä allergioilta ja tukee kognitiivista kehitystä. Lisäksi imetys edistää äidin ja vauvan välisen kiinteän ja turvallisen vuorovaikutussuhteen muodostumista. Tämä varhainen, turvallinen kiintymyssuhde luo pohjaa lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille myös tulevaisuudessa.
Maaseudun lapsiperheet ja arjen sujuvuus tärkeää huomioida osana kansallisen lapsistrategian valmistelua
Kansallisen lapsistrategian valmistelussa on kiinnitettävä huomiota lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiseen ja arjen sujuvuuteen erityyppisillä alueilla – kuten harvaan asutulla maaseudulla. Perheiden hyvinvointiin vaikuttavat olennaisesti paikalliset ja alueelliset tekijät, kuten lähipalvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä työntekoon ja kulkemiseen liittyvät kysymykset.
Jokainen vanhempi voi olla riittävän hyvä
Syntyvyysluvuista ja vanhemmuudesta keskusteltaessa on jäänyt turhan vähälle huomio siitä, että taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden taustalla ovat arvot. Ne paljastavat, mikä on tärkeää ja tavoittelemisen arvoista.
Ensi vuosikymmenellä emme enää tiedä mikä perhe on
Lapsistrategia toimii vain, jos siinä tunnistetaan lasten ja nuorten moninaiset läheissuhteet. Perheitä tarkasteltaessa ainoa pysyvä totuus on se, että käsitys perheestä muuttuu. Näin sanoo historioitsija Kaj Häggman, joka on kirjoittanut laajasti suomalaisen perheen historiasta.
Niina Junttila & Emil Salovuori
Yhdessä yksinäisyyttä vastaan
”Olla olemassa, eikä kukaan tiedä. Siltä se tuntuu. Olemassaolo kyseenalaistuu. Tuntuu, ettei minulla ole paikkaa eikä sijaa, tehtävää eikä merkitystä tässä yhteisössä, maailmassa, elämässä.” Näin kuvasi oloaan nuori, koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle unohdettu tyttö.
"Lapset pitäis ottaa vakavammin"
Tänään minulla on ollut virkistävä päivä 11-vuotiaiden tyttärentyttärien seurassa. Erotessamme puheeksi tuli minulla edessä oleva kolumnin kirjoitus ja kyselin heidän näkemyksiään sen mahdollisesta teemasta. Tyttöjen ideat liittyivät lasten näkökulmien nykyistä parempaan huomioimiseen koulun arjessa ja harrastuksissa.
Jokainen voi olla lapselle turvallinen aikuinen
Suomessa on kymmeniä tuhansia lapsiomaisia, joilta kukaan ei kysy miten he voivat. 13-vuotias Anna oli yksi heistä.
Laitetaanko kaikki uusiksi?
Minkä yhden asian tekisin toisin, jos saisin päättää kansallisesta lapsistrategiasta? Siinäpä sitä onkin valikoimista. Pidentäisinkö oppivelvollisuutta? Alentaisinko esiopetusikää? Lisäisinkö lastensuojelun työntekijöitä? Vahvistaisin lapsiperheiden kotipalvelua? Palauttaisin lapsilisien indeksitarkistukset? Toisin nuorisotyöntekijät kouluun?
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaa hyvinvointikuulemiset kaikille oppilaille
Tuomas Kurttilalla on kunnianhimoinen tavoite. Hänen mielestään kansallisen Kouluterveyskyselyn tulokset pitäisi käsitellä kaikkien perusopetukseen osallistuvien lasten kanssa. Lapsiasiavaltuutettuna toimiva Kurttila on tehnyt asiasta esityksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja Opetushallitukselle, jotka ovat valmistelemassa parhaillaan ohjeistusta tulosten käsittelystä.
Esa Iivonen: Keskimäärin hyvin ei riitä
Suurin osa lapsista Suomessa elää hyvää ja onnellista elämää. Voimme olla siitä ylpeitä ja tyytyväisiä. Se ei kuitenkaan riitä. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja jokaisella lapsella on oikeus hyvää lapsuuteen.
Luodaan edellytykset lasten ja nuorten mielenterveydelle
Tiedämme, että vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi yhä paremmin, kuitenkin noin 10% lapsista ja noin 20% nuorista kokee mielenterveyden ongelmia, jotka haittaavat heidän elämäänsä. Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoa tarvitsee yhä useampi, ja hoidon tarve on kasvava. Mistä tämä kertoo?
Ilmi Salminen: Partioharrastuksesta jokainen voi löytää oman yhteisön
Tässä sarjassa esittelemme tekoja ja näkemyksiä lapsiystävällisemmän Suomen puolesta. Suomen Partiolaisten yhteiskuntasuhteista vastaava hallituksen jäsen Ilmi Salminen pitää tärkeänä, että jokainen voisi harrastuksen kautta löytää oman turvallisen yhteisön.
Ammattiapu pitää tuoda lasten ja perheiden maaperälle
Kuntaliiton Jarkko Lahtisen mielestä tarvitaan toimintakulttuurin muutos, jossa ministeriöt näyttävät esimerkkiä. Tämän jälkeen organisaatio- ja ammattirajat rikkovia palveluita tarjotaan helpommin ruohonjuuritasollakin.
Herätään huomaamaan isovanhemmuuden mahdollisuudet
Isovanhemmuus on ihme. Ihme, joka opettaa näkemään tuttuja asioita aivan uudella tavalla. Ihme on syliin heittäytyvän lapsen lämmössä. Se huokuu päiväkodin aidan raosta pilkistävän 4-vuotiaan hymyssä, kun tänään isovanhemmat tulevat häntä noutamaan.
Ruokakassista löytyy monta ajatusta
Venner on ruokakassipalvelu, joka on perustettu tukemaan vähävaraisille perheille suunnattua ruoka-apua. Perustajat Tuulia ja Emilia Järvinen haluavat konkreettisen ruoka-avun lisäksi kannustaa perheitä kokkaamaan yhdessä ja tarjota uusia makuja ja ravitsevia vaihtoehtoja keittiöön.
Tuire Santamäki-Vuori: ”Täältä tullaan, elämä” -hengen kannattelemiseksi tarvitaan myös yhteisiä toimia
Varhaiset kokemukset muokkaavat lapsen kehitystä ja omakuvaa. Hyväksyntä ja kannustus ovat onnistumista rakentavia voimatekoja. Vähättely ja kiusaaminen tatuoivat mieleen muistoja, jotka voivat haitata koko elämänkulkua.
Jokaiselle lapselle iltasatu kolme kertaa viikossa
Opetushallituksen pääjohtajan Olli-Pekka Heinosen mielestä Lapsistrategian pitäisi lisätä aikuisten läsnäoloa lasten elämässä.
Uskaltaako epävarmassa työelämässä edes pohtia lapsen saamista?
On helppo ajatella, että aikuisuuteen kuuluu parisuhde, avioliitto ja lapsia. Aiemmin elämän odotukset monella näin soljuivatkin. Tänä päivänä meillä on kuitenkin vapaus valita.
Vanhempien neuvola ja kotirobotti – bloggaajat ideoivat lapsimyönteistä maailmaa vuonna 2040
Kun ruuhkavuosien ammattilaiset kokoontuvat pohtimaan, miten rakennetaan tulevaisuuden perhemyönteinen maailma, ehdotukset ovat konkreettisia ja nousevat perheiden tarpeista. Vanhempien neuvola, kotipalvelua ja verohelpotuksia lapsiperheille, Islannin harrastusmalli, koko perheelle apua, jos lapsella tai vanhemmalla on mielenterveysongelmia.
Nordean Olli Kärkkäinen toivoo parempia mittareita palvelujen arvolle
Lapsiperheiden palvelut saattavat joutua leikkausten kohteeksi yllättävästä syystä: lapsien varhaisvuosien palveluiden arvoa on vaikea mitata, eikä palveluita siksi välttämättä huomioida politiikan tavoitemittareissa. Näin sanoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen, joka on myös Lapsistrategiaa valmistelevan ohjausryhmän jäsen.
Olli Luukkainen ehdottaa: Koulupolun alusta nelivuotinen kokonaisuus
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muodostaisi peruskoulun alkuluokista ja esiopetuksesta kokonaisuuden, jossa olisi 5–9-vuotiaita lapsia sen mukaan, miten he kehittyvät. Luukkaisen mielestä esiopetuksen laajentaminen viisivuotiaisiin ja varhaisten kouluvuosien uudistamisen pitäisi olla lapsistrategian keskeisiä tavoitteita.