Ruokakassista löytyy monta ajatusta

Venner on ruokakassipalvelu, joka on perustettu tukemaan vähävaraisille perheille suunnattua ruoka-apua. Perustajat Tuulia ja Emilia Järvinen haluavat konkreettisen ruoka-avun lisäksi kannustaa perheitä kokkaamaan yhdessä ja tarjota uusia makuja ja ravitsevia vaihtoehtoja keittiöön.

Tuulia ja Emilia Järvinen huomasivat, että Suomessa jo olemassa olevat vähävaraisten palvelut tarvitsisivat tukea. Pitenevät leipäjonot ja kasvavat terveyserot väestöryhmien välillä saivat heidät lähestymään asiaa ravitsemuksen ja positiivisten kokemusten näkökulmasta. Tältä pohjalta perustetun Vennerin toiminta on alkanut syyskuussa ja se on otettu Järvisten mukaan vastaan hyvin.

- Meillä on paljon vähävaraisia perheitä, joilla ei monesta syystä ole mahdollisuutta syödä terveellisesti. Ajattelemme, että ruoka on tärkeä tekijä kaiken elämän taustalla, eikä sen tarvitse olla vain energianlähde. Yhdessä kokkaamalla, kokeilemalla ja onnistumalla voidaan muuttaa koko ruokakulttuuriamme ja siten lisätä hyvinvointia, Tuulia Järvinen kertoo.

Olisi tärkeää, että helppoa ja terveellistä ruokaa opetettaisiin tekemään ja taidot jäisivät elämään.

Kuka vain voi ostaa Vennerin ruokakassin tai sen osan Vennerin verkkokaupasta. Kassin ostavat yksityiset lahjoittajat ja yrityskumppanit ja se toimitetaan Hope ry:n kautta tavoitetulle perheelle. Yhdestä kassista voi riittää terveellistä ruokaa kuudelle hengelle viikoksi. Palvelun hyödyntämisen edellytys on avun saajan motivaatio kokata ravitsevaa kasvisruokaa.

- On tärkeää, että yhteiskunta pitää huolta kaikista ja luo ja vahvistaa hyvinvointia ja tasa-arvoa. Valitettavasti trendi on se, että ruoka-avun tarve on kasvussa. Meidän mielestämme tällaiset tukipalvelut voivat auttaa yhteiskunnan muiden palveluiden rinnalla, Emilia Järvinen sanoo.

Ruoka-avun saajan kokemus empatiasta ja arvostuksesta on perustajien mielestä ensisijaista. Jotkut voivat kokea ruoka-avun hakemisen nöyryyttävänä.

- Se, että ruokakassi tuodaan kotiovelle kuten kenelle tahansa verkkokaupan asiakkaalle, on helpompaa kuin ruoka-avun hakeminen tietystä paikasta. Taustalla voi olla monia syitä, miksi ruoka-apu ei tavoita, vaikka tarvetta olisi, Emilia sanoo.

Järviset ovat sitä mieltä, että auttamishaluisia ihmisiä olisi paljon, mutta helppoa, lokaalia kanavaa auttamiselle ei ole aikaisemmin ollut. Myös avun pitkäaikainen vaikutus on asia, johon tulisiisi kiinnittää enemmän huomiota.

Terveyttä ilon ja onnistumisen kautta

Ruokakassissa on ainekset viikon kasvisruokiin sekä reseptivihko, joka auttaa alkuun uusien ruokien kokeilemisessa. Siten suhtautuminen ruokaan ja kokkailuun voi kääntyä välttämättömästä pahasta yhteiseksi puuhaksi perheen kesken. Hyvien kokemusten ja kannustamisen kautta on mahdollista kuroa umpeen terveyseroja väestöryhmien välillä.

- Ruokakulttuuri on meillä ehkä muutenkin vähemmän arvostettua. Olisi tärkeää, että helppoa ja terveellistä ruokaa opetettaisiin tekemään ja taidot jäisivät elämään. Terveellisen ruoan pitäisi olla myös helpommin saatavilla, ja tähän voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi verohelpotuksilla. Meillä on tässä palvelussa paljon pitkälle jatkuvia ajatusmalleja, Tuulia sanoo.

Tässä sarjassa esittelemme tekoja ja näkemyksiä lapsiystävällisemmän Suomen puolesta. Kaikki esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan/haastateltavan omia. Lisää kirjoituksia voit lukea minedu.fi/lapsistrategia/kolumnit ja stm.fi/lapsistrategia/kolumnit.