"Lapset pitäis ottaa vakavammin"
Tänään minulla on ollut virkistävä päivä 11-vuotiaiden tyttärentyttärien seurassa. Erotessamme puheeksi tuli minulla edessä oleva kolumnin kirjoitus ja kyselin heidän näkemyksiään sen mahdollisesta teemasta. Tyttöjen ideat liittyivät lasten näkökulmien nykyistä parempaan huomioimiseen koulun arjessa ja harrastuksissa.
Tyttöjen pääviestinä oli se, että usein lasten ajatuksia ja toiveita ei oteta huomioon riittävällä vakavuudella, vaan ne ohitetaan toteamalla `Nehän on vaan lasten juttuja’. Huomio on tärkeä ja yhdensuuntainen monissa tutkimuksissakin esille tulevien havaintojen kanssa.
Vaikka lasten ja nuorten kuulemiseen on viime aikoina kehitelty monenlaisia käytäntöjä, saattaa kuuleminen usein jäädä näennäiseksi. Lapset aistivat arkisessa elämässään sen, miten ympäröivä yhteiskunta ja aikuiset heihin kansalaisina suhtautuvat. Tällä taas on merkitystä heidän kuulumisen tunteensa ja kansalaisena kehittymisensä kanssa.
Tasapaino tämän hetken ja tulevaisuuden kanssa
Toki lapset ovat olleet runsaasti esillä viimeaikaisissa keskusteluissa. Keskustelujen painopiste on kuitenkin ollut pikemminkin tulevaisuuteen kuin lasten nykyiseen elämänlaatuun painottuva: Useimmiten heille on ladattu vastuuta tulevana työvoimana ja tulevina veronmaksajina ja siksi heidän osuutensa vähenemisestä väestössä on oltu huolissaan.
En suinkaan kiistä noiden seikkojen merkitystä, mutta niiden rinnalla tulisi puhua enemmän siitä, mitä lasten ja nuorten elämässä tapahtuu juuri nyt.
Hyvä arki luo pohjan onnellisuudelle
Lapsistrategian laadinnan tavoitteena on lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen. Sen perusta tulee rakentua ensisijaisesti hyvälle ja toimivalle arjelle, jossa kaikilla lapsilla ja nuorilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittyä ja oppia.
Tämän perustan luomiseksi tarvitaan säännöllistä, kaikkia päätöksiä koskevaa lapsivaikutusten arviointia. Lasten ja nuorten toimivan arjen kannalta on merkityksellistä, kuinka kuntien alueiden ja palveluiden suunnittelussa huomioidaan heidän tarpeensa ja näkökulmansa.
Päiväkotien ja koulujen sijainti ja palvelujen saatavuus, kulkuyhteyksien turvallisuus, leikki- ja harrastuspaikkojen rakentaminen tai rakentamatta jättäminen osoittavat käytännössä lapsille ja heidän vanhemmilleen, miten lapsiystävällinen yhteiskunta on.
Samaa viestiä kertoo se, millä tavoin varhaiskasvatuksen ja koulun toiminta on resursoitu. Tunnettu tosiseikka kun on, että varhaiskasvatuksen ja koulun oletetut positiiviset oppimisvaikutukset ja lasten hyvinvointi voivat toteutua vain laadukkaassa ympäristössä.
Tarvitsemme taitoa kuulla lapsia
Lasten ja nuorten kuuleminen voi olla osa lapsivaikutusten arviointia, mutta sen tulisi olla osa jokapäiväistä toimintaa varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja kodeissa. Ei ole itsestään selvää, että me aikuiset osaamme pysähtyä kuulemaan ja ymmärtämään sitä, mitä lapset ja nuoret meille kertovat.
Omien kokemusteni mukaan lapset usein haastavat niitä käytäntöjä, joita heille on rakennettu. Kuulemisen taitoon sisältyy siksi myös kunnioittava suhtautuminen lapsiin ja nuoriin mielipiteidensä ilmaisijoina ja tahto ottaa heidän näkemyksensä vakavasti.
Kirsti Karila
Varhaiskasvatuksen professori, Tampereen yliopisto
***
Tässä sarjassa esittelemme tekoja ja näkemyksiä lapsiystävällisemmän Suomen puolesta. Kaikki esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan/haastateltavan omia. Lisää kirjoituksia voit lukea http://minedu.fi/lapsistrategia/kolumnit ja stm.fi/lapsistrategia/kolumnit.
