Hyppää sisältöön
Media

Järkevissä joustoissa kaikki voittavat

opetus- ja kulttuuriministeriö sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 6.6.2019 15.33
Järkevissä joustoissa kaikki voittavat

Juristi Minna Helle mursi lasikaton, kun hänet valittiin valtakunnansovittelijaksi. Kunnianhimoinen uraäiti selvisi työn ja perheen yhteensovittamisesta. Lapsistrategisia ajatuksiaan hän soveltaa nyt Teknologiateollisuuden johtajana.

Minna Helteen maha oli ”melkoinen nähtävyys” vuonna 2002 Eteläranta 10:n työnantajapalatsin tupo-neuvotteluissa, joissa ei raskaana olevia naisia ollut tavattu nähdä.

Eikä olisi nähty nytkään, ellei kollega olisi tullut taustavoimaksi ja varahenkilöksi. Helteelle varattiin hotellihuone, jossa saattoi levätä kesken pitkien neuvottelujen.

– Äitiys ei ollut minulle mitenkään itsestään selvää. Urani oli vasta alussa, ja minulla oli kova vimma päästä eteenpäin. Poissaolo työelämästä tuntui mahdottomalta ajatukselta. Minusta tuntui, että jään paitsi jostakin tärkeästä, jos työhön tulee katko, Minna Helle muistelee.

Biologinen kello tikitti samanaikaisesti, kun nuorelle juristille avautui ”kihelmöivä mahdollisuus päästä isoihin neuvottelijan saappaisiin”. Hän päätti hankkia lapsen, vaikka se pelotti.

Äitiys ei estänyt työelämästä etenemistä sen enempää kuin kymmenen kuukauden äitiyslomakaan, kuten tiedämme Suomen ensimmäisen naispuolisen valtakunnansovittelijan ja Teknologiateollisuus ry:n johtajan urakaaresta.

– Oli naurettavaa ajatella, että noin lyhyt poissaolo johtaisi mihinkään dramaattiseen työuran kannalta.

Tasa-arvossa on kehitettävää

Nainen voi yhdistää perheen ja uran vaativine työaikoineen, Minna Helle tietää.

Yhtälön ratkaisemiseen tarvitaan ajankäytön taitoa, läheisten apua ja tukea sekä – syyllistämistä kokemaan joutuvien naisten tapauksessa – syyllisyyden hallintaa.

Jotta työkulttuuri muuttuisi lapsiperhemyönteiseksi, tarvitaan myös lapsistrategian pohjustavassa työssä esitettyjä toimenpiteitä.

Elinkeinoelämän keskusliitto on kampanjoinut perhemyönteisen kulttuurin edistämisen puolesta. Minna Helle nostaa esiin EK:n ja lapsistrategian yhteisen intressin.

– Olen pohtinut paljon työelämän tasa-arvoon liittyviä tärkeitä asioita. Kysymys perhevapaasta on ihan keskiössä. Meidän täytyy pitää huolta siitä, että myös miehet pystyvät jäämään kotiin. Siksi perhevapaisiin liittyvien tukien täytyy jakautua tasaisemmin naisille ja miehille.

– Kun isä on kotona, se vahvistaa isän ja lapsen suhdetta. En usko kuitenkaan muutoksen tapahtuvan ennen kuin lainsäädäntö muuttuu. Vasta sitten suuri osa isistäkin voi jäädä hoitamaan lasta kotiin.

Perhemyönteisyys parantaa brändiä

Teknologiateollisuus ry:ssä on 1600 jäsenyritystä. Minna Helle painottaa, että perhemyönteisyys on työnantajille myös tärkeä brändikysymys, joka vaikuttaa siihen, mihin työntekijä hakee töihin.

– Meillä on pulaa osaavista työntekijöistä. Etenkin nuoremmat sukupolvet arvostavat enemmän vapaa-aikaa ja perhe-elämää. Työpaikan valitsemisessa yksi kriteeri on, miten työnantaja suhtautuu työn ja vapaa-ajan järjestämiseen.

– On selvää, että meillä täytyy olla riittävästi mahdollisuuksia joustoihin, joissa sekä työntekijän että työnantajan tarpeet yhdistyvät, Helle linjaa.

Ulkomaisten asiakkaiden aikataulut eivät toimi Suomen lain mukaan, vaan kysyntään ja toiveisiin on kyettävä reagoimaan ketterästi.

– Vuoden sisällä on hiljaisempia jaksoja ja yksittäisen päivän sisälläkin on kiireisempiä ja hiljaisempia aikoja. Vaihteluihin on sopeuduttava, jotta pystymme kilpailemaan mahdollisimman tehokkaasti globaaleilla markkinoilla.

– Me suomalaiset kilpailemme esimerkiksi aasialaisten yritysten kanssa, ja siksi joustot ovat työnantajan näkökulmasta tosi tärkeitä.

Yksilöllisyys on työelämän trendi

Lapsen aika – Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040 -raportti esittää, että tulevaisuuden työelämässä työ joustaa yksilöllisten tarpeiden ja muuttuvien elämäntilanteiden mukaan. Työaika ja työura määritellään uudestaan. Ihmisen elämänkaarella työtä voidaan tehdä monella eri tavalla ja viikkotuntimäärällä.

– Joustoja ei voi tarkastella vain työnantajan tai työntekijän näkökulmasta vaan molemmista. Näin on löydettävissä win-win-tilanne, Minna Helle vakuuttaa.

Hän uskoo joustavuuden lisääntyvän jo sitäkin kautta, että nuorissa työntekijöissä on paljon sellaisia ihmisiä, jotka haluavat tehdä välillä paljon töitä ja olla sitten pidempään pois vaikkapa perheeseen panostamisen tai ulkomaille lähtemisen takia.

– Yksilöllisten tarpeiden korostuminen on työelämän trendi. Työntekijät haluavat juuri itselleen räätälöityjä mahdollisuuksia. Työnantajan näkökulmasta tämä on haaste, kun tuotannon täytyy pyöriä koko ajan.

– Totta kai työnantajat haluavat kuitenkin tarjota joustavia työaikoja, kunhan ne pystytään sovittamaan yhteen työnantajan tarpeisiin ja yritys toimii tehokkaasti.

Paikallisen sopimisen pullonkaula

Valtakunnan tasolla joustoihin ei ole muotoiltavissa vain yhtä mallia, sillä työpaikat ovat hyvin erilaisia. Aikataulut, toimialat ja strategiat sekä henkilöstön ja työnantajan tarpeet vaihtelevat, Minna Helle näkee.

– Olennaista on, että mietitään mikä on juuri tälle työpaikalle sopiva tapa järjestää asiat. Työnantajan ja työntekijöiden näkökulmat on pystyttävä yhdistämään paikallisesti.

Toimialan sisällä yritysten kannattaa jakaa tietoa ja esimerkkejä toimivaksi osoittautuneista joustokäytännöistä. Helle ei usko tämän tapahtuvan millään mahtikäskyllä.

– Meillä on Teknologiateollisuudessa jo melko paljon mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen esimerkiksi työajoista.

– Pahin pullonkaula on työpaikkojen kulttuureissa. Meillä on vielä paljon tekemistä siihen, että työpaikoilla rakennettaisiin avoin yhdessä tekemisen kulttuuri, jossa etsitään yhdessä ratkaisuja. Rohkeutta tähän puuttuu yhä monessa paikassa.

Teknologiateollisuus on Suomen suurin teollisuuden ala. Minna Helteen mielestä se on päässyt pisimmälle paikallisessa sopimisessa.

– Ay-liikkeen kanssa on tehty pitkään yhteistyötä, mutta tekemistä on vielä paljon, Helle kommentoi.

**

Artikkelisarjassa haastatellaan eri alojen asiantuntijoita lapsiystävällisemmän Suomen rakentamiseksi. Kaikki esitetyt näkemykset ovat haastateltavan omia.

Kaikki sarjassa ilmestyneet artikkelit ovat luettavissa verkkosivuilla minedu.fi/lapsistrategia ja stm.fi/lapsistrategia

Sivun alkuun