Hoitotakuun tiukentaminen 

Tavoitteena on vahvistaa terveydenhuollon peruspalveluja ja parantaa palvelujen saatavuutta. 

Nopeammalla palveluihin pääsyllä voidaan ehkäistä ongelmien kasautumista ja pitkittymistä ja vähentää erityistason palveluiden tarvetta. Hoitoon pääsyn viivästyminen voi pahentaa asiakkaan tilannetta ja monimutkaistaa monien terveysongelmien hoitoa ja näin lisätä kustannuksia.

Nopeampi pääsy kiireettömään hoitoon perusterveydenhuollossa vähentää potilaiden tarvetta hakeutua päivystyspalveluihin. Tällöin potilaat ohjautuvat palveluihin, joilla voidaan vastata paremmin heidän tarpeisiinsa.

Esityksessä ehdotetaan tiukennettavaksi perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn määräaikoja.

Hoitotakuu koskisi hoitoa, jossa on kysymys sairastumisesta, vammasta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusista oireista tai toimintakyvyn alenemasta.

Hoitotakuu koskisi sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia.

Seitsemän vuorokauden määräaika ei koskisi 

• hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisia hoitotapahtumia, 
• perusterveydenhuollossa toimivan muiden lääketieteen erikoisalojen kuin yleislääketieteen erikoislääkärin vastaanottoja 
• hoitotapahtumia, jotka tehdään yksinomaan terveydenhuollossa laadittavan todistuksen tai lausunnon saamiseksi
• terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja kuten terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia eikä muita ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluita.

Nämäkin palvelut tulisi kuitenkin järjestää kohtuullisessa ajassa enintään kolmen kuukauden kuluessa tai hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisesti. 

Eräitä palveluita eli seulontoja, tiettyjä määräaikaistarkastuksia sekä osaa rokotuksista ei koskisi myöskään kolmen kuukauden hoitoon pääsyn määräaika, koska tällaisten palveluiden antamisesta säädetään erikseen.

Esitys koskee myös psyykkisten terveysongelmien hoitoa ja ne ovat samalla viivalla fyysisten terveysongelmien hoidon kanssa, eli myös mielenterveyden ongelmissa on oikeus päästä hoitoon 7 vrk:ssa.

Hoitoon pääsyn sääntely koskee erityisesti hoitoon hakeutumista, eli pääsyä lääkäriin tai, jos diagnoosiin perustuvalle hoidolle ei siinä vaiheessa ole tarvetta, pääsyä hoitajan tai esimerkiksi psykologin suoravastaanotolle.

Palvelut, joita ei koske 7 vrk hoitotakuu, tulee järjestää kohtuullisessa ajassa enintään kolmen kuukauden kuluessa tai hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisesti.

Jos potilas tarvitsee lääketieteellistä arviota, lääkärin johdolla tehdään hoitosuunnitelma, jonka mukaan tarvittava jatkohoito toteutetaan.

Hoito on toteutettava hyvän hoitokäytännön mukaisesti ja annettava potilaalle hänen tarvitsemansa palvelut.

Hoito voi tarkoittaa, paitsi terveyskeskuksessa toimivan ammattilaisen antamaa hoitoa, myös esimerkiksi palvelusetelillä toteutettua lyhytpsykoterapiaa tai nettiterapiaa.

Esitys ei sisällä kansalaisaloitteessa ehdotettua esitystä, jonka mukaan psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito on toteutettava neljässä viikossa hoidon tarpeen arvioinnista.

Sääntelyssä ei muutenkaan säädetä juuri tietyn hoitomuodon hoidon toteuttamisen määräajasta.
 

Nykylain mukaan hoidon tarve on arvioitava kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. 

Jatkossa hoidon tarpeen arviointi tulisi tehdä saman arkipäivän aikana, kun potilas ottaa yhteyttä toimintayksikköön. 

Hoidon tarpeen arvioinnissa tehdään yksilöllinen arvio 

• potilaan tutkimusten tai hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä 
• siitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön toteuttamaa hoitoa tai tutkimuksia potilas tarvitsee.

Arvion hoidon tarpeesta tekisi laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, mikä tarkoittaa sitä, että jatkossa nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt perushoitajat ja lähihoitajat eivät voi tehdä hoidon tarpeen arviointia. Suun terveydenhuollossa arvion voisi tehdä muukin terveydenhuollon ammattihenkilö, esimerkiksi hammashoitaja.

Myös suunterveydenhuollon hoitotakuuaikoja tiukennettaisiin. Hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.

Jos potilas on ohjattu hammashoitajan tai suuhygienistin vastaanotolle, ja todetaan tarve hammaslääkärin tutkimukselle tai hoidolle, pääsy hammaslääkärille on järjestettävä neljän viikon kuluessa palvelun tarpeen toteamisesta tai kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arviosta 

Jos hammaslääkäri toteaa tarpeen perusterveydenhuollossa toimivan erikoishammaslääkärin tutkimukselle tai hoidolle, pääsy erikoishammaslääkärille on toteutettava kolmessa kuukaudessa

Määräaika ei koske tilanteita, joissa potilaalle on laadittu yksilöllinen hoitosuunnitelma, ellei esille tule seikkoja, joiden perusteella yksilöllisestä tutkimus- ja hoitovälistä tulee tai voidaan poiketa

Neuvolatoimintaan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat määräaikaistarkastukset järjestetään niitä koskevan lainsäädännön mukaan.

Jos määräaikaistarkastuksen suorittaa hammashoitaja tai suuhygienisti, ja hän toteaa tarpeen hammaslääkärin tutkimukselle tai hoidolle, pääsy hammaslääkärille on järjestettävä neljän viikon kuluessa.

Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn määräaikoihin ei tehtäisi muutoksia.

Hoitotakuu tiukentuisi portaittain. 

Ensimmäiset 14 kuukautta olisi voimassa pitempi hoitoon pääsyn määräaika. Hoitotakuu olisi perusterveydenhuollossa 14 vuorokautta ja suun terveydenhuollossa neljä kuukautta. Tämän ensimmäisen vaiheen on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2023. 

Seitsemän vuorokauden hoitoon pääsyn määräaika perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa ja kolmen kuukauden määräaika suun terveydenhuollossa tulisivat voimaan 1.11.2024.

Porrastaminen mahdollistaa sen, että palvelunjärjestäjät voivat siirtyä tiukentuviin hoitoon pääsyn määräaikoihin hallitummin, ja muutos ei ole kerralla niin suuri. Palvelunjärjestäjillä on aikaa muuttaa ja kehittää toimintaansa, jotta hoitotakuun toteuttaminen onnistuu. 

Kokonaisuutena avosairaanhoidon henkilöstön saatavuus on arvioitu suurimmaksi riskiksi toimeenpanon kannalta. 

Voimaantulon porrastus mahdollistaa sen, että palvelunjärjestäjät voivat siirtyä tiukentuviin hoitoon pääsyn määräaikoihin hallitummin ja henkilöstön rekrytointiin on enemmän aikaa.

Lisähenkilöstön rekrytoinnin lisäksi olennaista on myös, että henkilöstötarpeeseen vastataan myös perusterveydenhuollon toimintatapojen pysyvillä muutoksilla, kuten työnjaon ja työskentelymallien muutokset sekä digitaalisten palvelujen käytön laajentaminen ja lisääminen.

Rekrytoinnin onnistumiseksi on kiinnitettävä huomiota myös terveyskeskustyön pito- ja vetovoimatekijöihin ja työn houkuttelevuuteen.

STM on marraskuussa 2021 asettanut sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden työryhmän, jonka tehtävänä on löytää kestäviä ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden edellyttämän osaavan työvoimatarpeen kattamiseksi lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä alueelliset erot huomioiden. 

Henkilöstön saatavuuden takia arvioidaan, että ostopalveluilla on tärkeä rooli esityksen toimeenpanossa varsinkin ensimmäisinä vuosina ja jonoja purettaessa.

On arvioitu, että laskennallisesti perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kapasiteetin lisäys tarkoittaisi noin 226 lääkärin ja noin 208 sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan henkilötyövuoden panosta ensimmäisenä toimeenpanovuotena eli vuonna 2023. Seuraavina vuosina laskennallinen tarve kasvaisi vähitellen tarkoittaen 465 lääkärin ja 402 sairaanhoitajan henkilötyövuoden panosta vuonna 2024, 641 lääkärin ja 498 sairaanhoitajan henkilötyövuoden panosta vuonna 2025 ja 672 lääkärin ja 476 sairaanhoitajan henkilötyövuoden panosta vuodesta 2026 lukien. On todennäköistä, että osa laskennallisista henkilötyövuosista hankitaan ostopalveluita käyttämällä.

Suun terveydenhuollossa ei juurikaan ole pysyvää tarvetta lisähenkilöstölle, vaan jonojen purkaminen on monin paikoin mahdollista tehdä lisätöinä, ostopalveluina ja toimintatapoja muuttamalla. Jonkin verran henkilöstöä tarvitaan lisää, jotta hoitojaksot eivät venyisi ja riittävät perusterveydenhuollon tasoiset erikoishammaslääkäripalvelut saadaan turvattua. 

Hyvinvointialueella on velvoite järjestää toimintansa siten, että joko sen omana tuotantona tai ostopalveluna on saatavilla tutkimus- ja hoitoaikoja siten, että potilailla on tosiasiallinen mahdollisuus saada palveluja säädetyissä määräajoissa. 

Jos hyvinvointialue ei kykene antamaan hoitoa laissa säädetyissä enimmäisajoissa, sen on hankittava palveluita muilta palveluntuottajilta. Hyvinvointialueen on hoidon tarvetta arvioidessaan arvioitava sitä, pystyykö se tuottamaan tutkimukset ja hoidon määräajassa.

Arvioinnissa tulisi myös arvioida sitä, tarvitseeko potilas tutkimusta tai hoitoa nopeammin kuin seitsemässä vuorokaudessa tai suun terveydenhuollossa kolmessa kuukaudessa. Sama koskisi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa ja vankiterveydenhuoltoa.

Sote-järjestämislaissa säädetään hyvinvointialueen velvoitteesta omavalvontaan, jonka osana sillä on velvoite valvoa myös hoitoon päästyn toteutumista.  Laissa on myös säädetty velvoite hankkia palvelut muilta tuottajilta, jos hyvinvointialue ei pysty itse tuottamaan hoitoa määräajassa

Valvira ja aluehallintovirastot laillisuusvalvojina valvovat hoitoon pääsyn toteutumista, ja niiden lainsäädännössä säädetään hallinnollisista pakkokeinoista, jos hoitoon pääsyä ei järjestetä laissa säädetyn mukaisesti (mm. hallinnollinen määräys, uhkasakko)

Hyvinvointialueen tulee julkaista internetissä tietoja hoitoon pääsystä. Tämä tukee valvontaa.

Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa syksyllä 2021 -THL:n tilastoraportin 45/2021 mukaan
lokakuussa 2021 kiireettömille lääkärin avosairaanhoidon vastaanottokäynneille pääsi noin 60
prosentissa käynneistä viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista kaikkien aluehallintovirastojen
(AVI) alueilla. Yli kolme kuukautta lääkärin vastaanottokäyntiä odotettiin Pohjois-Suomen ja Lapin aluehallintoviraston alueella yhdessä prosentissa hoitoon pääsyn käynneistä. Mukana tarkastelussa ovat etäasioinnit ja fyysiset käynnit. Aluehallintovirastojen toimialueittain tarkasteltaessa tässä oli eroja Itä-Suomen 63 prosentista Lounais-Suomen ja Lapin 51 prosenttiin. 

Potilaat pääsevät sairaanhoitajan vastaanotolle yleensä nopeammin kuin lääkärin vastaanotolle. Lokakuussa 2021 88 prosenttia käynneistä kiireettömään hoitoon sairaan- / terveydenhoitajan vastaanotolle toteutui viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista tapauksissa, joissa hoitoonpääsyyn kulunut aika oli tiedossa. 

THL:n Avohilmotilastojen mukaan helmikuussa 2022 kiireettömille lääkärin avosairaanhoidon
vastaanottokäynneille pääsi 75 prosentissa käynneistä 14 vuorokauden sisällä hoidon tarpeen
arvioinnista. Maakunnista hoitoon pääsy oli parasta Keski-Pohjanmaalla (97 % vastaanotto-käynneistä toteutui 14 vuorokauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista) ja Pohjois-Karjalassa
(93 % käynneistä toteutui 14 vuorokauden sisällä). Haasteellisin tilanne oli Pohjois-Savon,
Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunnissa, käynneistä hoitoon pääsy toteutui 14 vuorokauden
sisällä vastaavasti 54 %:ssa, 66 %.ssa ja 69 %:ssa. Kainuun maakunnassa raportoitujen hoitoopääsykäyntien määrä oli liian pieni johtopäätösten tekemiseksi.

Helmikuussa 2022 kiireettömille sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan avosairaanhoidon vastaanottokäynnille pääsi 95 prosentissa käynneistä 14 vuorokauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Lapin ja Uudenmaan maakunnissa 97 % käynneistä toteutui 14 vuorokauden sisällä.
Haasteellisin tilanne oli Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Savon maakunnissa, joissa käynneistä toteutui 14 vuorokauden sisällä 79 % ja 83 % vastaavasti.

Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa syksyllä 2021 -THL:n tilastoraportin 45/2021 mukaan
lokakuussa 2021 kiireettömille hammaslääkärin vastaanottokäynneille pääsi noin 90 prosentissa
käynneistä kolmen kuukauden sisällä ja noin 2 prosentissa käynneistä yli kuuden kuukauden
sisällä hoidon tarpeen arvioinnista kaikkien aluehallintovirastojen alueilla. 

Aluehallintovirastokohtaiset prosenttiosuudet olivat: Pohjois-Suomi 97 (1), Etelä-Suomi 91 (2), Lappi 90 (1), ItäSuomi 87 (1), Länsi- ja Sisä-Suomi 78 (4) ja Lounais-Suomi 75. 
prosenttia. 

Muutos koskee hyvinvointialueiden järjestämää perusterveydenhuoltoa, Kelan järjestämää ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tuottamaa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa sekä THL:n alaisen Vankiterveydenhuollon yksikön järjestämää vankiterveydenhuoltoa.

Hyvinvointialueen, YTHS:n ja Vankiterveydenhuollon yksikön tulisi julkaista verkkosivuilla tietoa hoitoon pääsystä. Hoitoon pääsyä koskevat tiedot tuottaisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jolloin tieto olisi vertailukelpoista eri järjestäjien välillä. 

Perusterveydenhuollon avoterveydenhuollon toimintayksiköiden ja suun terveydenhuollon yksiköiden tiedot hoitoon pääsystä tulisi jatkossa julkaista kalenterikuukausittain. Erikoissairaanhoidosta tiedot toteutuneesta hoitoon pääsystä tulisi julkaista neljän kuukauden välein, kuten nykyisinkin.