Hoitotakuun tiukentaminen 

Tavoitteena on vahvistaa terveydenhuollon peruspalveluja ja parantaa palvelujen saatavuutta. 

Nopeammalla palveluihin pääsyllä voidaan ehkäistä ongelmien kasautumista ja pitkittymistä ja vähentää erityistason palveluiden tarvetta. Hoitoon pääsyn viivästyminen voi pahentaa asiakkaan tilannetta ja monimutkaistaa monien terveysongelmien hoitoa ja näin lisätä kustannuksia.

Nopeampi pääsy kiireettömään hoitoon perusterveydenhuollossa vähentää potilaiden tarvetta hakeutua päivystyspalveluihin. Tällöin potilaat ohjautuvat palveluihin, joilla voidaan vastata paremmin heidän tarpeisiinsa.

Laissa tiukennetaan perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikoja. Vielä 31.8.2023 voimaan asti olevan lain mukaan hoitoon on päästävä kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. 

1.9.2023 lähtien hoitoon tulee päästä 14 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista ja 1.11.2024 lähtien seitsemässä vuorokaudessa.

Tiukennettu hoitotakuu koskee hoitoa, jossa on kysymys sairastumisesta, vammasta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusista oireista tai toimintakyvyn alenemasta.

Hoitotakuu koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia.

Seitsemän vuorokauden enimmäisaika ei koske

• hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisia hoitotapahtumia, 
• perusterveydenhuollossa toimivan muiden lääketieteen erikoisalojen kuin yleislääketieteen erikoislääkärin vastaanottoja ,
• hoitotapahtumia, jotka tehdään yksinomaan terveydenhuollossa laadittavan todistuksen tai lausunnon saamiseksi,
• terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja kuten terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia eikä muita ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluita.

Nämäkin palvelut tulee kuitenkin järjestää kohtuullisessa ajassa enintään kolmen kuukauden kuluessa tai hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisesti. 

Eräitä palveluita eli seulontoja, tiettyjä määräaikaistarkastuksia sekä osaa rokotuksista ei koske myöskään kolmen kuukauden hoitoon pääsyn määräaika, koska tällaisten palveluiden antamisesta säädetään erikseen.

Psyykkisten terveysongelmien hoito on samalla viivalla fyysisten terveysongelmien hoidon kanssa, eli myös mielenterveyden ongelmissa on jatkossa oikeus päästä hoitoon seitsemässä vuorokaudessa (1.11.2024 alkaen).

Hoitoon pääsyn sääntely koskee erityisesti hoitoon hakeutumista, eli pääsyä lääkäriin tai, jos diagnoosiin perustuvalle hoidolle ei siinä vaiheessa ole tarvetta, pääsyä hoitajan tai esimerkiksi psykologin suoravastaanotolle.

Palvelut, joita ei koske seitsemän vuorokauden hoitotakuu, tulee järjestää kohtuullisessa ajassa enintään kolmen kuukauden kuluessa tai hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisesti.

Jos potilas tarvitsee lääketieteellistä arviota, lääkärin johdolla tehdään hoitosuunnitelma, jonka mukaan tarvittava jatkohoito toteutetaan.

Hoito on toteutettava hyvän hoitokäytännön mukaisesti ja annettava potilaalle hänen tarvitsemansa palvelut.

Hoito voi tarkoittaa, paitsi terveyskeskuksessa toimivan ammattilaisen antamaa hoitoa, myös esimerkiksi palvelusetelillä toteutettua lyhytpsykoterapiaa tai nettiterapiaa.

Eduskunta ei hyväksynyt kansalaisaloitetta terapiatakuusta (KAA 10/2019 vp), jossa terapiaan pääsyn enimmäisajasta olisi säädetty erikseen.

Eduskunta kuitenkin edellytti, että hallitus 

• selvittää erilaisten psykososiaalisten menetelmien ja lyhytpsykoterapian määritelmien täsmentämistarpeet, 
• arvioi näiden hoitomuotojen käyttöä ja toteutusta sekä 
• tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin näiden hoitomuotojen saatavuuden turvaamiseksi.

Vielä 31.8.2023 voimassa olevan lain mukaan hoidon tarve oli arvioitava kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. 

Jatkossa, 1.9.2023 lähtien, hoidon tarpeen arviointi tulee tehdä saman arkipäivän aikana, kun potilas ottaa yhteyttä toimintayksikköön. 

Hoidon tarpeen arvioinnissa tehdään yksilöllinen arvio 

• potilaan tutkimusten tai hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä 
• siitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön toteuttamaa hoitoa tai tutkimuksia potilas tarvitsee. 

Arvion hoidon tarpeesta tekee jatkossa laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, mikä tarkoittaa sitä, että jatkossa nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt perushoitajat ja lähihoitajat eivät voi tehdä hoidon tarpeen arviointia. 

Nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt, jotka lain voimaan tullessa 1.9.2023 tekevät perusterveydenhuollon sairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointia, saavat jatkaa hoidon tarpeen arviointia 31. päivään elokuuta 2027 saakka, jos heillä on tehtävään riittävä osaaminen ja kokemus.

Suun terveydenhuollossa arvion voi jatkossakin tehdä muukin terveydenhuollon ammattihenkilö, esimerkiksi hammashoitaja.

Laissa on säännökset myös niihin tilanteisiin, joissa potilas on arvion perusteella ohjattu ensin muun terveydenhuollon ammattilaisen kuin lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolle. 

Jos ensimmäisellä hoitokäynnillä todetaan, että potilas tarvitsee lääkäriä tai hammaslääkäriä, tämä lääkäriin pääsy on järjestettävä seuraavan seitsemän vuorokauden sisällä, ja hammaslääkäriin pääsy on järjestettävä seuraavan neljän viikon sisällä tai vaihtoehtoisesti kolmen kuukauden sisällä hoidon tarpeen arviosta.

Myös suun terveydenhuollon hoitotakuuaikoja perusterveydenhuollossa tiukennetaan. Hoitoon pääsyn enimmäisaika lyhenee kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.

Jos potilas on ohjattu hammashoitajan tai suuhygienistin vastaanotolle, ja todetaan tarve hammaslääkärin tutkimukselle tai hoidolle, pääsy hammaslääkärille on järjestettävä neljän viikon kuluessa palvelun tarpeen toteamisesta tai kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arviosta 

Jos hammaslääkäri toteaa tarpeen perusterveydenhuollossa toimivan erikoishammaslääkärin tutkimukselle tai hoidolle, pääsy erikoishammaslääkärille on toteutettava kolmessa kuukaudessa
Enimmäisaika ei koske tilanteita, joissa potilaalle on laadittu yksilöllinen hoitosuunnitelma, ellei esille tule seikkoja, joiden perusteella yksilöllisestä tutkimus- ja hoitovälistä tulee tai voidaan poiketa

Neuvolatoimintaan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat määräaikaistarkastukset järjestetään niitä koskevan lainsäädännön mukaan. Jos määräaikaistarkastuksen suorittaa hammashoitaja tai suuhygienisti, ja hän toteaa tarpeen hammaslääkärin tutkimukselle tai hoidolle, pääsy hammaslääkärille on järjestettävä neljän viikon kuluessa.

Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn enimmäisaikoihin ei ole tehty nyt muutoksia.

Hoitotakuu tiukentuu portaittain. 

1.9.2023 alkaen hoitotakuu on perusterveydenhuollossa 14 vuorokautta ja suun terveydenhuollossa neljä kuukautta. 

1.11.2024 alkaen hoitotakuu perusterveydenhuollossa on 7 vuorokautta ja suun terveydenhuollossa kolme kuukautta.

Porrastaminen mahdollistaa sen, että palvelunjärjestäjät voivat siirtyä tiukentuviin hoitoon pääsyn enimmäisaikoihin hallitummin, ja muutos ei ole kerralla niin suuri. Palvelunjärjestäjillä on aikaa muuttaa ja kehittää toimintaansa, jotta hoitotakuun toteuttaminen onnistuu. 

Voimaantulon porrastus mahdollistaa sen, että palvelunjärjestäjät voivat siirtyä tiukentuviin hoitoon pääsyn määräaikoihin hallitummin ja henkilöstön rekrytointiin on enemmän aikaa.

Lisähenkilöstön rekrytoinnin lisäksi olennaista on myös, että henkilöstötarpeeseen vastataan myös perusterveydenhuollon toimintatapojen pysyvillä muutoksilla, kuten työnjaon ja työskentelymallien muutokset sekä digitaalisten palvelujen käytön laajentaminen ja lisääminen.

Rekrytoinnin onnistumiseksi on kiinnitettävä huomiota myös terveyskeskustyön pito- ja vetovoimatekijöihin ja työn houkuttelevuuteen.

Henkilöstön saatavuuden takia arvioidaan, että ostopalveluilla on tärkeä rooli esityksen toimeenpanossa varsinkin ensimmäisinä vuosina ja jonoja purettaessa.

On arvioitu, että laskennallisesti perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kapasiteetin lisäys tarkoittaisi noin 226 lääkärin ja noin 208 sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan henkilötyövuoden panosta ensimmäisenä toimeenpanovuotena eli vuonna 2023. Seuraavina vuosina laskennallinen tarve kasvaisi vähitellen tarkoittaen 465 lääkärin ja 402 sairaanhoitajan henkilötyövuoden panosta vuonna 2024, 641 lääkärin ja 498 sairaanhoitajan henkilötyövuoden panosta vuonna 2025 ja 672 lääkärin ja 476 sairaanhoitajan henkilötyövuoden panosta vuodesta 2026 lukien. On todennäköistä, että osa laskennallisista henkilötyövuosista hankitaan ostopalveluita käyttämällä.

Lääkäreiden koulutuspaikkoja on lisätty, siten että joka vuosi valmistuu 300-400 lääkäriä enemmän kuin jää eläkkeelle. Sairaanhoitajakoulutusta on lisätty huomattavasti . Koulutuspaikan vastaanottaneiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoteen 2016 verrattuna. Vaikka sairaanhoitajia tarvitaan lisää myös iäkkäiden palveluihin, koulutusmäärien lisäykset kattavat lisääntynyttä tarvetta. 

Suun terveydenhuollossa pysyvä tarve lisähenkilöstölle on vähäisempää, koska jonojen purkaminen on monin paikoin mahdollista tehdä lisätöinä, ostopalveluina, palveluseteleillä ja toimintatapoja muuttamalla. Jonkin verran henkilöstöä tarvitaan lisää, jotta hoitojaksot eivät venyisi ja riittävät perusterveydenhuollon tasoiset erikoishammaslääkäripalvelut saadaan turvattua. 

Hyvinvointialueella on velvoite järjestää toimintansa siten, että joko sen omana tuotantona tai ostopalveluna on saatavilla tutkimus- ja hoitoaikoja siten, että potilailla on tosiasiallinen mahdollisuus saada palveluja säädetyissä enimmäisajoissa. 

Jos hyvinvointialue ei kykene antamaan hoitoa laissa säädetyissä enimmäisajoissa, sen on hankittava palveluita muilta palveluntuottajilta. Hyvinvointialueen on hoidon tarvetta arvioidessaan arvioitava sitä, pystyykö se tuottamaan tutkimukset ja hoidon määräajassa.

Arvioinnissa tulee myös arvioida sitä, tarvitseeko potilas tutkimusta tai hoitoa nopeammin kuin seitsemässä vuorokaudessa tai suun terveydenhuollossa kolmessa kuukaudessa. 

Vastaavasti YTHS:n ja Vankiterveydenhuollon yksikön tulee ostaa palveluja, jos se ei voi itse tuottaa niitä enimmäisajoissa.

Sote-järjestämislaissa säädetään hyvinvointialueen velvoitteesta omavalvontaan, jonka osana sillä on velvoite valvoa myös hoitoon pääsyn toteutumista.  Laissa on myös säädetty velvoite hankkia palvelut muilta tuottajilta, jos hyvinvointialue ei pysty itse tuottamaan hoitoa määräajassa.

Valvira ja aluehallintovirastot laillisuusvalvojina valvovat hoitoon pääsyn toteutumista. Niiden lainsäädännössä säädetään hallinnollisista pakkokeinoista, jos hoitoon pääsyä ei järjestetä laissa säädetyn mukaisesti (mm. hallinnollinen määräys, uhkasakko)

Hyvinvointialueen, YTHS:n ja Vankiterveydenhuollon yksikön tulee julkaista internetissä tietoja hoitoon pääsystä. Tämä tukee valvontaa.

Terveyskeskusten kiireettömistä lääkärikäynneistä vajaat 60 prosenttia toteutui viikossa syksyllä 2022.

Ajantasaisimmat koontitiedot hoitoonpääsystä perusterveydenhuollossa löytyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta:

• Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa  

Muutos koskee hyvinvointialueiden järjestämää perusterveydenhuoltoa, Kelan järjestämää ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tuottamaa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa sekä THL:n alaisen Vankiterveydenhuollon yksikön järjestämää vankiterveydenhuoltoa.

Hyvinvointialueen, YTHS:n ja Vankiterveydenhuollon yksikön tulee julkaista verkkosivuilla tietoa hoitoon pääsystä. Hoitoon pääsyä koskevat tiedot tuottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jolloin tieto on vertailukelpoista eri järjestäjien välillä. 

Perusterveydenhuollon avoterveydenhuollon toimintayksiköiden ja suun terveydenhuollon yksiköiden tiedot hoitoon pääsystä on julkaistava jatkossa kalenterikuukausittain. Tiedot toteutuneesta hoitoon pääsystä erikoissairaanhoidossa pitää julkaista neljän kuukauden välein, kuten nykyisinkin.