Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaa hyvinvointikuulemiset kaikille oppilaille
Tuomas Kurttilalla on kunnianhimoinen tavoite. Hänen mielestään kansallisen Kouluterveyskyselyn tulokset pitäisi käsitellä kaikkien perusopetukseen osallistuvien lasten kanssa. Lapsiasiavaltuutettuna toimiva Kurttila on tehnyt asiasta esityksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja Opetushallitukselle, jotka ovat valmistelemassa parhaillaan ohjeistusta tulosten käsittelystä.
Tuomas Kurttilalla on kunnianhimoinen tavoite. Hänen mielestään kansallisen Kouluterveyskyselyn tulokset pitäisi käsitellä kaikkien perusopetukseen osallistuvien lasten kanssa. Lapsiasiavaltuutettuna toimiva Kurttila on tehnyt asiasta esityksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja Opetushallitukselle, jotka ovat valmistelemassa parhaillaan ohjeistusta tulosten käsittelystä.
Aina kun Kouluterveyskyselyn tulokset tulevat, ne täytyy esitellä kaikille lapsille ja nuorille.
- Aina kun Kouluterveyskyselyn tulokset tulevat, ne täytyy esitellä kaikille lapsille ja nuorille. Niistä täytyy käydä keskustelua. Se on eettisesti oikein. Tieto täytyy palauttaa lapsille, joilta se on tullut, Kurttila haastaa.
Kouluterveyskyselyyn vastaa perusopetuksessa 4., 5., 8. ja 9. luokan oppilaat, vuonna 2017 noin 160 000 oppilasta. Yhtenäisiä käytäntöjä tulosten käsittelyyn ei ole. Kurttila vertaa tilannetta siihen, että työpaikalla tehdään työtyytyväisyyskysely, jonka tuloksia ei koskaan kerrota henkilöstölle.
- Herättäisi ihmetystä, jos aikuisten kanssa tehtäisiin näin, hän sanoo.
Kuulemiset lasten kanssa eivät ole hyvän tahdon eleitä. Ne ovat lasten oikeus, ja tuovat arvokasta ymmärrystä tuloksista. Kurttila kertoo kaksi esimerkkiä.
- Toimistoni järjestää lasten ja nuorten kuulemisia aiheista, jotka ovat yhteiskunnallemme vaikeita ja joissa täytyy saada aikaan petrausta. Yhdessä tilanteessa nuoret maahanmuuttajat kertoivat arjestaan ja tyttöjen ympärileikkauksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johto totesi olevansa tiedoista järkyttynyt. Oli hätkähdyttävää, kuinka kykenemätön suomalainen yhteiskunta oli ollut ottamaan puheeksi haitallisia kulttuuritraditioita. Ilman kuulemista emme olisi päässeet aiheeseen kiinni, hän sanoo.
Toisen esimerkin Kurttila kertoo kuulemisesta, jossa käsiteltiin näkövammaisten lasten arjen esteitä.
- Pieni poika kertoi, ettei koskaan ehtinyt välitunnille, koska hissi oli aina varattu. Syynä hissin käyttöön oli, että portaikossa ei ollut näkötunnisteita. Näin pienestä oli kiinni, että lapsi pääsisi välitunnilla leikkimään ja osaksi vertaisiaan, kavereita. Lasten ja nuorten kuulemisesta voi syntyä sanoitusta, joka voi yllättää meidät. Oleellista myös on, että syntyy uudenlaista kriittisyyttä lasten edustuksellista osallisuutta ja kuulemista kohtaan. Esimerkiksi tämän pojan kokemusta ei omista kukaan muu kuin tämä lapsi. Ei ehkä tiedäkään siitä. Muun muassa hallituksen kärkihankkeiden ohjausryhmiin on istutettu lapsia ja nuoria vailla ymmärrystä omasta roolista. Tämä on yksiselitteisesti väärin.
Järjestöt, poliisi ja vanhemmat mukaan kuulemisiin
Lähtökohtaisesti Kouluterveyskyselyn perusteella tehtäviä hyvinvointikuulemisia eivät vetäisi muutenkin kuormittuneet opettajat, vaan oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollon ja nuorisotyön osaajat. Kyselyissä nousee esille myös ilmiöitä, jossa opettaja ei ole paras asiantuntija.
- Onnistuneimmat tilaisuudet ovat sellaisia, joissa osallistetaan myös kodit. Joissakin kouluissa oppilaat ovat kutsuneet omat vanhempansa käsittelemään nuorten kannalta tärkeitä asioita. Osallistujia on tullut huomattavasti normaalia enemmän, Kurttila sanoo.
Nuorten ongelmat, kuten päihteet ja väkivalta, voivat olla aikuisille vieraita ja pelottavia, Kurttilan mukaan niitä ei pidä kuitenkaan peittää. Pitää osata tuoda asiat esiin lapsille sopivalla tavalla.
Ja ongelmien lisäksi pitää tunnistaa myös vahvuudet.
- Vahvuuksien kautta ymmärrämme, mikä me olemme yhteisönä, ja mikä on minun osani ja ikävaiheen mukainen vastuuni yhteisössä. Jos yhden kerran vuodessa käymme tämän keskustelun, se on viisaasti käytettyä aikaa.
Tutkimustiedon käsittely kaikkien lasten kanssa on Kurttilan mielestä parempi ratkaisu kuin edustuksellinen kuuleminen.
- On ongelmallista, jos kuulemme vain niitä, jotka ovat meitä lähellä. Jos kaupungista on yksi nuori edustamassa maakunnallisessa vaikuttamiselimessä, on jälleen kerran kysyttävä, miten eettisesti oikea ratkaisu tämä on, hän sanoo.
Lapsivaikutusten arviointi velvoittavaksi
Kurttilan mielestä Lapsistrategian pitäisi ehdottaa lapsivaikutusten arvioinnin säätämistä velvoittavaksi.
- Kolme hallitusohjelmaa on kirjannut, että lainsäädännön vaikutusarviointia ja spesifisti lapsivaikutusten arviointia täytyy kehittää. Tämä ei ole edennyt viimeisen neljän vuoden aikana suuntaan, jossa pitäisi olla. Vaikutukset lapsiin pitää arvioida, tämän täytyy tapahtua systemaattisesti ja osaavasti, ja tämän pitää myös vaikuttaa kaikkeen päätöksentekoon, Kurttila sanoo.
Arviointi velvoittaisi kaikilla hallinnon tasoilla, esimerkiksi valtiolla, kunnissa, maakunnissa, mutta myös järjestöissä, uskonnollisissa yhteisöissä ja työmarkkinajärjestöjen valmistelussa.
- Kun annan esimerkiksi ministeriöille lausuntoja lakiesityksistä, esitykset sisältävät liian harvoin arvion siitä, miten lakiesitys vaikuttaa lapsiin. Arvioitavia asioita voisivat olla esimerkiksi kauppojen aukioloajat tai työllisyyden hoidon aktiivimalli. Niillä on isoja välittömiä ja välillisiä vaikutuksia lapsiin aikuisten kautta.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus sinänsä jo velvoittaa lapsen edun huomioon ottamiseen ja sitä kautta vaikutusarviointiin.
- Mutta tämä päättelyketju on liian pitkä, tarvitsemme omaa suoraa velvoittavaa lainsäädäntöä, Kurttila sanoo.
***
Jos saisin päättää…
Sarjassa ohjausryhmän jäsenet kertovat, minkä yhden asian he nostaisivat Lapsistrategiaan.
Sarjassa aiemmin ilmestyneet:
Ammattiapu pitää tuoda lasten ja perheiden maaperälle
Jokaiselle lapselle iltasatu kolme kertaa viikossa
Nordean Olli Kärkkäinen toivoo parempia mittareita palvelujen arvolle
Olli Luukkainen ehdottaa: Koulupolun alusta nelivuotinen kokonaisuus
Valtiosihteeri Martti Hetemäki haluaa nuoret miehet töihin jotta syntyvyys nousisi
Niina Junttila ehdottaa lasten ja opettajien kuunteluvälituntia
