Hyvinvointi Suomessa 2045 – miten varaudumme yhdessä vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin

”Mitä jos tulevaisuuden hyvinvointi ja terveys syntyisivät hyvästä arjesta, luonnosta ja läheisistä ihmissuhteista ja se jakautuisi tasaisesti? ” Tämä on suora sitaatti 18.9.2025 julkaistusta tulevaisuusselonteon 1. osasta. Sen valmisteluun ovat osallistuneet kaikki ministeriöt.

Tulevaisuusselonteon tarkoitus on parantaa päätöksenteon ja hallinnon strategista valmiutta.

Selonteko kokoaa yhteen tulevien vuosien vaihtoehtoisia kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia Suomessa. Ennen kaikkea se auttaa meitä ennakoimaan ja varautumaan erilaisiin vaihtoehtoihin muuttuvassa maailmassa.

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulmasta on tärkeää, että tulevaisuusselonteko auttaa meitä vahvistamaan kyvykkyyttämme turvata kestävä hyvinvointi kaikissa olosuhteissa.

Kaikilla hallinnonaloilla järjestettiin syksyllä 2024 työpajoja, joiden tuotokset ovat rikastuttaneet tulevaisuuselonteon globaaleja skenaarioita. Samalla työpajoissa hahmotettiin tarkemmin, mitä Suomessa tarvitaan ja miten varaudumme erilaisten mahdollisuuksien ja riskien varalta, joita skenaarioihin sisältyy.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on ratkaisevaa, kuinka hyvin ymmärrämme hyvinvointiin vaikuttavien asioiden kokonaisuuden ja ihmisten arjen eri elämäntilanteissa – nimenomaan ihmisten näkökulmasta.

Tulevaisuuden kannalta ei ole merkityksetöntä, kuka määrittelee mahdolliset ja toivottavat kehityskulut, eli kenellä on toimivalta määritellä erilaisia tulevaisuuksia osana päätöksentekoa.

Tästä syystä sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii hyödyntämään tulevaisuustyöskentelyssään enenevästi myös kansalaisten näkemyksiä ja sitomaan niitä toiminnan suunnitteluun.

Osana tulevaisuusselonteon valmistelua ja Sitran Tulevaisuusvalta -hanketta Kela ja sosiaali- ja terveysministeriö järjestivät työpajoja kansalaisille. Niiden antia hyödynnetään STM-konsernin strategisessa kehittämisessä.

Alkuvuodesta 2025 järjestetyissä työpajoissa pohdittiin, miltä toivottu tulevaisuus näyttäisi vuonna 2045. Työpajojen lisäksi toteutettiin digitaalinen kysely kansalaisille.

Työpajojen ja kyselyn tuloksissa tulevaisuuden yhteiskunnan toivottiin olevan nykyistä yhteisöllisempi, kiireettömämpi, arvomaailmaltaan ihmisläheisempi, tasa-arvoisempi ja moninaisuutta ja luonto- ja ympäristöarvoja kunnioittavampi.

Jatkona kansalaisille suunnatuille työpajoille järjestimme koko hallinnonalallamme yhteisen työpajan maaliskuussa 2025. Siellä työskentelimme kuvitellen eri elämäntilanteiden kautta ihmisten hyvinvointia ja arkea vuonna 2045 neljässä eri skenaariossa. Elämäntilanteet valittiin siten, että niissä voidaan arvioida ministeriön perustehtävän toteutumista: miten turvata ihmisten toimintakyky, toimeentulo ja sote-palvelut.

Isossa kuvassa päätöksenteon valmistelu nojaa voimakkaasti edelleen asiantuntijatietoon ja järjestelmälähtöisiin näkökulmiin. Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen päätöksentekoon on kuitenkin keskeistä, jotta päätöksenteko voi heijastaa laajemmin yhteiskunnassa esiintyviä arvoja ja ristiriitoja.

Demokraattisen päätöksenteon pitäisi kyetä jatkossa huomioimaan paitsi asiantuntijatietoa, myös kansalaisten kokemuksia, arvoja ja näkemyksiä tulevaisuudesta. Tarvitsemme uusia rakenteita, jotka mahdollistavat kansalaisten osallistumisen päätöksentekoon jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa.

Riikka Pellikka
erityisasiantuntija

Kirjoittaja työskentelee sosiaali- ja terveysministeriössä strategiayksikössä muun muassa STM-konsernin strategian, ennakoinnin ja hyvinvointitalouden parissa.