Kolumni
Kustannusvaikuttavuus on tärkeä, mutta rajallinen priorisoinnin työkalu

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittely on vaikea tehtävä. Kustannusvaikuttavuus on tässä pohdinnassa keskeinen periaate. Mutta mitä sillä tarkoitetaan?

Kun kyse on rajallisista resursseista ja lähes rajattomasta sote-palvelujen kysynnästä, joudutaan väistämättä tekemään valintoja. Näiden valintojen pitää olla läpinäkyviä, perusteltuja ja oikeudenmukaisia.

Kustannusvaikuttavuus on yksi keskeinen priorisointiperiaate, joka on valittu mukaan palveluvalikoiman periaatteiden säädösvalmisteluun. Kustannusvaikuttavuutta tarkastellaan myös suhteessa muihin periaatteisiin, esimerkiksi tarveperiaatteeseen. Tällöin arvioitaisiin ensin, onko palvelulle todellista tarvetta, ja vasta sen jälkeen vertaillaan eri vaihtoehtoja kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta.

Kustannusvaikuttavuus tarkoittaa sitä, että valitaan hoidoista tai palveluista se vaihtoehto, joka tuottaa suurimman hyödyn suhteessa sen aiheuttamiin kustannuksiin. Kyse ei ole kustannusten minimoimisesta vaan sen arvioimisesta, kuinka hyvin käytetyt resurssit tuottavat tavoiteltuja tuloksia.

Kustannusvaikuttavuus on aina suhteellinen arvio. Hoitoa tai palvelua verrataan vaihtoehtoisiin menetelmiin tai tilanteeseen, jossa ei tehdä mitään. Näin ollen kustannusvaikuttavuuden arviointi edellyttää sekä taloudellista että sisällöllistä harkintaa ja esimerkiksi sen punnitsemista, mitä ja miten hyötyjä arvioidaan, tai millä aikavälillä vaikutuksia tarkastellaan. 

Sidosryhmien sosiaali- ja terveysministeriölle antamassa palautteessa korostuu esimerkiksi huoli siitä, miten pitkän aikavälin hyödyt huomioidaan osana ennaltaehkäisevien tai varhaisen tuen palvelujen kustannusvaikuttavuutta. 

Sote-ammattilaiset painottavat koko väestön terveyttä ja tarpeita 

Sote-ammattilaisille tekemässämme kyselyssä kustannuksiin ja kustannusvaikuttavuuteen liittyvät kysymykset jakoivat mielipiteitä. Samalla oli selvää, että kysymyksenasettelulla oli merkitystä.

Sote-ammattilaiset painottivat koko väestön terveyttä ja tarpeita suhteessa yksittäisen asiakkaan kalliiseen hoitoon. Enemmistö vastaajista kannatti vakavasti sairaiden hoidon priorisoimista. Sen sijaan yksittäisten kalliiden hoitojen oikeutus useamman lievemmin sairaan kustannuksella sai vähemmän kannatusta.

Kustannusvaikuttavuus ei tarkoita sitä, että yksittäisen ihmisen hoidon tai avun kustannuksille asetettaisiin jonkinlainen yläraja. Kyselyissämme tällainen kustannuskatto ei saanut kannatusta.

Yhtenäiset rakenteet ja kriteerit kustannusvaikuttavuuden arviointiin

Tuore selvityksemme terveydenhuollon menetelmien arvioinnista (HTA, Health Technology Assessment) osoittaa, että kustannusvaikuttavuutta sovelletaan Suomessa jo, mutta ei kattavasti. Terveydenhuollon menetelmien arviointitoiminta painottuu vahvasti lääkkeiden arviointiin muiden hoitojen ja palvelujen jäädessä vähemmälle huomiolle. Erityisesti sosiaalihuollossa kustannusvaikuttavuuden arviointi on toistaiseksi ollut vähäistä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon laajassa kentässä tarvitaan yhtenäisten periaatteiden lisäksi yhtenäisiä rakenteita ja selkeitä soveltamisohjeita. Ne mahdollistavat vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arvioinnin nykyistä laajemmin. 

Kustannusvaikuttavuuden pitäisi olla työkalu, joka auttaa tekemään vielä parempia ja oikeudenmukaisempia päätöksiä. Mutta kuten mitä tahansa työkalua, sitä pitää osata käyttää.

Suvi Mäklin

Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana sosiaali- ja terveysministeriössä strategia- ja talousyksikössä vaikutusten arvioinnin tehtävissä.