Työelämään osallistuvien määrää voidaan lisätä tukemalla työkykyä
Työikäisen väestön osallistumista työelämään on lisättävä. Opinnoista valmistuvien tulisi siirtyä opinnoista työelämään saumattomasti. Työkyvyttömyys ei saisi aiheuttaa pitkiä katkoksia työuraan eivätkä työurat saisi päättyä ennenaikaisesti työkyvyttömyyteen.
Jotta työllisyysastetta saataisiin nostettua, työurien olisi pidennyttävä molemmista päistä. Esimerkiksi opintojen myöhäinen aloitusikä ja korkea valmistumisikä lyhentävät työuria alkupäästä. VATT datahuoneen mukaan valmistumisikä oppilaitoksissa on noin 30 vuotta. Suomessa eläkkeelle jäädään aikaisemmin kuin esimerkiksi Ruotsissa.
Vuonna 2024, ikäryhmässä 20–24-vuotiaat, 11 % ei ollut tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kurssikoulutuksessa, työssä tai asepalveluksessa.
Työkykyä tuettava läpi työurien
Työuran pidentyminen edellyttää, että ihmiset pysyvät työkykyisinä. Työikäisen väestön pitäminen työkykyisenä ja ennenaikaisen eläköitymisen ehkäiseminen perustuvat työkyvyn edistämiseen ja tukemiseen.
Työkyky ei muodostu vain terveydentilasta – siihen vaikuttavat myös toimintakyky, arvot, asenteet, motivaatio, osaaminen, työyhteisö, johtaminen ja voimavarat suhteessa työolosuhteisiin ja työn vaatimuksiin.
Jokaisen on itse aktiivisesti pidettävä yllä työkykyään, mutta myös hyvä työympäristö ehkäisee työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia, edistää työkykyä, työn terveellisyyttä ja turvallisuutta ja tukee työyhteisön toimintaa.
Osaamista kehittämällä edistetään korkeaa työelämään osallistumista ja kestävää työelämää
Osaamisen kehittäminen edistää korkeaa työelämään osallistumista ja kestävää työelämää. Esimerkiksi nuorille työttömyysetuuden ehtona on velvollisuus hakea koulutukseen. Ammatillinen kuntoutus puolestaan tukee niitä, jotka eivät terveydentilansa vuoksi voi jatkaa aiemmassa ammatissaan tai työssään.
Työelämään pääsyä voidaan tukea työhön oppimisella, työssä oppimisella ja ohjauksella. Työpaikkojen vetovoimaa voidaan vahvistaa esimerkiksi kehittämällä työolosuhteita ja esihenkilötyötä.
Työpaikan yhteistoiminta vahvistaa työpaikkojen veto- ja pitovoimaa
Työpaikkojen veto- ja pitovoimatekijöitä on tärkeää vahvistaa työpaikan yhteistoiminnalla. Esimerkiksi työolosuhteiden kehittämisessä tarvitaan niin työntekijöiden työyhteisötaitoja kuin hyvää esihenkilötyötä
Työhön paluuta voidaan nopeuttaa muokkaamalla työtä ja tarjoamalla soveltuvaa, työelämäosallisuutta tukevaa koulutusta.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Tietopohjaisen päätöksenteon vahvistamisen koordinaatioryhmän Kestävä työelämä -alatyöryhmä on koonnut tietokoosteet työikäisen väestön työelämään osallistumisen lisäämisestä, väestön työurien vahvistamisesta työkykyä tukemalla ja nuorten työelämään kiinnittymisen ja osallistumisen taustatekijöistä sekä osallistumiseen vaikuttavista keinosta.
Reetta Orsila, neuvotteleva virkamies ja Kimmo Tarvainen, lääkintöneuvos
Kirjoittajat työskentelevät sosiaali- ja terveysministeriössä asiantuntijoina.
