Kolumni: Hyvinvointialueuudistuksen seuraavat tärkeät askeleet: tekoäly ja yhteistyö

Hallituksen puoliväliriihessä keväällä 2025 tehtiin useita merkittäviä linjauksia, joilla tuetaan hyvinvointialueiden tulevaisuuden kehitystä.

Alueet ovat kahden täyden toimintavuoden jälkeen edelleen vakiintumisen ja kehittämisen tilassa, mutta suunta on selvä.

Hyvinvointialueiden toiminnan painopiste on siirtymässä yhä enemmän vaikuttavuuteen, ennaltaehkäisyyn ja teknologian täysimääräiseen hyödyntämiseen sekä alueiden lisääntyvään yhteistyöhön.

Yksi keskeisimmistä avauksista on tekoälyn voimakas integrointi sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Hyvinvointialueilla on tehty sosiaali- ja terveysministeriön avustuksella jo runsaasti kehitystyötä tekoälyn hyödyntämisessä.

Tulokset ovat kiistattomat: tekoälyn laaja-alainen hyödyntäminen mahdollistaa merkittävän sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuuden nousun. 

Hallitus on sitoutunut purkamaan lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä tekoälyn käytöltä ja tukemaan hyvinvointialueita teknologian hyödyntämisessä tietoturvallisesti.

Käytännön tavoitteet ovat konkreettisia: parempilaatuiset palvelut ja ammattilaisten muuhun kuin varsinaiseen potilastyöhön, kuten kirjaamiseen ja tilastointiin, kuluvan ajan minimointi. 

Tekoälyn käyttöönoton vaikutukset voivat olla todella mullistavia. Kun rutiininomaiset, aikaa vievät tehtävät automatisoidaan, vapautuu sote-ammattilaisille aikaa varsinaiseen asiakastyöhön. Tämä ei lisää pelkästään tehokkuutta. Se parantaa myös palvelun laatua ja potilasturvallisuutta. 

Samalla mahdollistuu dataan pohjautuva, ennakoiva terveydenhuolto: tekoäly voi havaita riskitekijöitä ja oireita jo ennen kuin ihminen itse niitä tunnistaa. Kanta-järjestelmän kehittäminen niin, että tekoäly pystyy käsittelemään tietoa reaaliaikaisesti ja poikkihallinnollisesti, on tässä keskeistä. 

Mutta teknologinen murros ei yksin riitä. Tekoälyn rinnalla hallitus painottaa rakenteellisia uudistuksia: omalääkärimallien laajentamista, omaishoidon tukemista, palvelusetelien käyttöä ja alueiden välistä yhteistyötä. Näin pyritään vahvistamaan palveluiden saatavuutta, jatkuvuutta ja vaikuttavuutta.

Yhtä kaikki, tekoäly ei ole hopealuoti vaan väline. Se vaatii strategista otetta, osaamista ja ennen kaikkea eettistä kompassia. Hyvinvointialueiden johdon ja valtion tehtävä on nyt varmistaa, että teknologia palvelee ihmistä, ei toisinpäin.

Yhteistyö hyvinvointialueiden välillä entistä tiiviimmäksi

Toiseksi merkittäväksi teemaksi puoliväliriihessä nostettiin hyvinvointialueiden välinen yhteistyö. 

Hallitusohjelman mukaisesti alueita ohjataan aiempaa laajempaan yhteistyöhön, työnjakoon ja yhteensovittamiseen. Tämä koskee erityisesti ICT-ratkaisuja, kyberturvallisuutta ja harvoin tarvittavia sosiaali- ja terveyspalveluja. 

Tämä ei ole vain hallinnon hienosäätöä vaan välttämätöntä henkilöstöresurssien järkevää käyttöä yhdenvertaisten palveluiden turvaamiseksi koko maahan. Yhteistyön kautta voidaan myös jakaa osaamista ja parhaiden käytäntöjen hyödyntämistä – erityisesti silloin, kun tekoälyn ja digitalisaation kaltaiset isot investoinnit vaativat laajempaa mittakaavaa.

Hallituksen tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja turvallisuutta. Tekoälyn viisas käyttöönotto sosiaali- ja terveyspalveluissa voi osaltaan lunastaa tämän lupauksen – mutta vain, jos se tehdään ihmiskeskeisesti ja vastuullisesti.

Kaisa Juuso
sosiaali- ja terveysministeri