Yhteistyö ja yhteiskuntavastuu ratkaisevat, voidaanko verotuksella tukea arjen valintoja
Arjen terveysvalinnat tehdään usein huomaamatta. Niihin vaikuttavat ympäristö, saatavuus ja hinta. Vaikka suomalaiset tiedostavat terveelliset ruokavalinnat, nykyinen ruokaympäristö vaikeuttaa niiden toteuttamista.
Käyttäytymistaloustiede puhuu tuuppauksesta (engl. nudge) eli keinoista, joilla terveelliset valinnat tehdään helpommiksi. Esimerkiksi ruokien sijoittelu ja esillepano kaupassa ja ravintolan linjastossa vaikuttavat usein siihen, mitä ostamme ja kulutamme. Myös hinta määrittää valintojamme, ja verotus on yksi keino vaikuttaa hintaan. Verotuksen hyödyistä ruokailutottumusten ohjaamisessa on keskusteltu pitkään ilman yksimielisyyttä.
Tarvitsemme uusia, vaikuttavia ja laajasti väestöön kohdistuvia keinoja, jotka tukevat terveellisiä valintoja. Väestön ikääntyessä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen korostuu. Yksi aikamme suuri terveyspoliittinen kysymys, mutta myös työvoima- ja talouspoliittinen haaste, on ylipainon ja lihavuuden merkittävä yleistyminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan Suomessa noin neljänneksellä aikuisista on lihavuutta, ja osuuden ennustetaan nousevan 40 prosenttiin vuoteen 2040. Lihavuus lisää riskiä sairastua muun muassa diabetekseen, sydänsairauksiin ja mielenterveyden häiriöihin. Lisäksi sillä on vaikutus työkyvyttömyyteen ja sairauspoissaoloihin. Vuonna 2025 julkaistun suomalaisen FinWeight -tutkimuksen mukaan lihavuuden hoitamattomuus maksaa yhteiskunnalle yli 2,5 miljardia euroa vuodessa. Arviossa ovat mukana sekä suorat terveydenhuollon kustannukset sekä epäsuorat kustannukset.
Verotuksella voidaan vaikuttaa kulutustottumuksiin monin tavoin
Suomi on ollut edelläkävijä tupakkapolitiikassa. Tupakkaveron korotukset ovat vähentäneet päivittäistä tupakointia 23 prosentista (2000) alle 12 prosenttiin (2023). Uusi haaste ovat nuorten suosimat nikotiinituotteet, kuten sähkösavukkeet ja nikotiinipussit.
Terveysperusteista verotusta suunniteltaessa tulee huomioida myös kotimaisen ruoan kilpailukyky. Kotimainen ruoka on osa kestävää ruokajärjestelmää ja huoltovarmuutta. Verotuksen vaikutukset tulee huomioida kotimaisen ruoantuotannon elinvoimaisuuden tukemisessa.
Myös kansainväliset kokemukset tukevat verotuksen käyttöä
Iso-Britanniassa, Unkarissa ja Meksikossa virvoitusjuomavero on vaikuttanut kulutukseen. Haittaverotus voi samalla kannustaa teollisuutta parantamaan tuotteiden ravintosisältöä. Suomessa valtiovarainministeriön valmistelema kuusiportainen virvoitusjuomaveromalli on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Uuden mallin odotetaan tukevan terveellisiä valintoja entistä tehokkaammin.
Maailman terveysjärjestö WHO ja Pohjoismainen ministerineuvosto suosittelevat terveysperusteisia veroratkaisuja osaksi kansallista terveyspolitiikkaa. Myös Suomessa asiantuntijat ovat ehdottaneet laaja-alaisempaa terveysperusteista veroa osana terveyserojen kaventamista. Esimerkiksi monien asiantuntijoiden ehdottama tuoreiden hedelmien ja vihannesten arvonlisäveron poisto olisi yksi mahdollisuus edistää väestöterveyttä.
Terveysperusteinen verotus on herättänyt vastakkainasettelua, josta on syytä siirtyä ratkaisuihin
Yksi esitetty huoli on, että verotus rasittaa pienituloisia. Kohdentamalla verot epäterveellisiin tuotteisiin ja tukemalla terveellisten vaihtoehtojen saatavuutta voidaan tukea juuri pienituloisten mahdollisuuksia terveyttä edistäviin valintoihin. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että verotus voi ohjata käyttäytymistä ja edistää tuotekehitystä.
On tärkeää, että nyt valmisteilla olevan virvoitusjuomaveron käyttöönottoon liitetään vaikutusten arviointi. Epäterveellisten tuotteiden määrittelyssä ravintosisältötiedot voisivat mahdollistaa kohdennetun ja asteittaisen veromallin. Verotuksen hallinnollista taakkaa voidaan keventää digitaalisilla ratkaisuilla. Pitkällä aikavälillä terveysperusteisen verotuksen voidaan perustellusti odottaa tuovan tuloja valtiolle sekä säästävän terveydenhuollon menoissa. Ihmisten valinnanvapautta muutoksella ei rajoiteta – verotus on ennen kaikkea kannustin terveellisiin valintoihin.
Ratkaisuja löytyy, jos niitä halutaan
Verotuksen hyödyntäminen väestön terveyden edistämisessä vaatii tiivistä yhteistyötä: kaupan ala, elintarviketeollisuus, päättäjät ja asiantuntijat voivat yhdessä rakentaa ratkaisuja, jotka tukevat terveellisiä valintoja ja kansanterveyttä. Tämä on osa laajempaa yhteiskuntavastuuta, jossa jokaisella toimijalla on roolinsa.
Terveellisen ravitsemuksen tukemiseen tarvitaan monia keinoja: ruokakasvatusta, viestintää, terveellisten vaihtoehtojen parempaa saatavuutta ja selkeitä elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä. Verotus on vain yksi tärkeä osa kokonaisuutta. Kun eri tahot toimivat yhdessä, voidaan luoda kestäviä ratkaisuja, jotka tukevat terveellistä arkea ja kaventavat terveyseroja.
Veli-Mikko Niemi, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö
Pekka Pesonen, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö