Työelämän mielenterveysohjelman työkalut lisäävät työhyvinvointia ja vähentävät poissaoloja

Hyviä uutisia työelämästä: mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt laskuun ja työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään mielenterveyssyistä yhä harvemmin.
Työelämän mielenterveysohjelma on tukenut työpaikkoja mielenterveysongelmien ehkäisemisessä ja mielenterveyden edistämisessä vuodesta 2021. Viesti työ
paikoille on, että toimia kannattaa mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Mielenterveyden edistämisestä hyötyvät kaikki työyhteisön jäsenet, eivätkä ratkaisut usein maksa mitään.
Työelämän mielenterveysohjelma tavoitti kahden viime vuoden aikana liki 4000 suomalaista työpaikkaa. Noin 14 000 esihenkilöä, työntekijää, HR:n edustajaa tai työterveyshuollon asiantuntijaa on vahvistanut omaa mielenterveysosaamistaan ohjelman koulutuksilla. Mielenterveysohjelman hankkeiden verkkosivuilla on 400 000 käyntiä ja joka neljäs on ladannut työkaluja käyttöön.
Työkalujen ja toimintamallien avulla voi mm. arvioida omaa tai työyhteisön kuormitusta ja palautumista, sujuvoittaa aivotyötä tai kehittää työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä mielenterveyden tuessa. Nuoria työntekijöitä ja heidän esihenkilöitään varten on kehitetty räätälöityjä ratkaisuja työuran alkuun. Työelämän mielenterveysohjelman toimenpiteet on valittu jo aiemmin vaikuttavaksi arvioitujen tai toimiviksi testattujen työkalujen ja toimintamallien joukosta.
Valmennuksilla on saatu aikaan kustannussäästöjä
Tuore Työterveyslaitoksen raporttiLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä avaa mielen hyvinvointia vahvistavien valmennusten vaikuttavuutta. Tarkastellussa olleet Työuran uurtaja-valmennukset ja Vahvistin-vertaisryhmät tutkitusti lisäävät mahdollisuuksia löytää onnistuneita uraan liittyviä ratkaisuja, vahvistavat kykyä selviytyä vastoinkäymisistä ja lisäävät koettua työkykyä.
Pitkien sairauspäivärahajaksojen riski puolittuu valmennukseen osallistuneilla työntekijöillä. Suurilla työpaikoilla säästöjä kertyy jopa viiden henkilötyövuoden palkkakustannusten verran. Laskelmat perustuvat vain menetetyn työpanoksen kustannuksiin – näin ollen arvio on varovainen ja toimenpiteiden vaikuttavuuspotentiaali vieläkin merkittävämpi.
Pitkien mielenterveyssyistä myönnettyjen sairauspäivärahojen hintalappu on Kelan laskelmien mukaan yli miljardi euroa vuodessa. Mielenterveysohjelman työkalujen käytöllä on saavutettavissa huomattavaa säästöpotentiaalia yhteiskunnallisissa kustannuksissa.
Vielä ei kuitenkaan ole juhlien aika. Kaikesta ponnistelusta huolimatta mielenterveyssyistä johtuvia poissaoloja on edelleen yli 5 miljoonaa työpäivää vuodessa. Joka vuosi 20 täyttä ratikkalastillista työikäisiä jää eläkkeelle mielenterveyssyistä. Siksi käynnistimme toissa viikolla kolmikantaisen työryhmän selvittämään uusia keinoja ehkäistä ennalta mielenterveysongelmia ja varhaista eläköitymistä. Pitkäjänteinen yhteistyö mielenterveyden edistämiseksi jatkuu.
Jaana Vastamäki
kirjoittaja työskentelee sosiaali- ja terveysministeriössä työelämän mielenterveyden erityisasiantuntijana ja toimii Työelämän mielenterveysohjelman hankepäällikkönä
Työelämän mielenterveysohjelma toteutuu osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.