Työelämän kehittäminen 

Hyvinvoiva työntekijä, hyvinvoiva työyhteisö ja turvallinen työympäristö luovat perustaa kestävälle työelämälle ja tuottavuudelle. Sosiaali- ja terveysministeriö kehittää työelämää strategisten tavoitteidensa mukaisesti. Kehittäminen perustuu tutkittuun tietoon ja sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä työelämän eri toimijoiden kanssa. 

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset 

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee työsuojelua ja työterveyshuoltoa, työkykyä ja työhyvinvointia käsitteleviä strategioita ja toimintapoliittisia linjauksia.  

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset, joiden tavoitteena on, että työ on terveellistä ja turvallista kaikilla työpaikoilla työnteon muodosta riippumatta. Linjaukset tarkentavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa. 

• Työelämä, työsuojelu
• Sosiaali- ja tervyesministeriön konsernin strategia

Työelämän kansallinen kehittämisstrategia  

Kansallisessa strategiatyössä muodostetaan työelämän kehittämistä ohjaava visio ja valinnat sen saavuttamiseksi. Työssä rakennetaan yhteistä ymmärrystä työelämän nykytilasta ja uusista mahdollisuuksista. Strategia tuo työelämän kehittämiseen siinä tarvittavaa tutkimustietoa, laaja-alaista näkemystä ja pitkäjänteisyyttä. 

Strategiatyötä tehdään laajassa yhteistyössä eri ministeriöiden, työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämätoimijoiden kesken. Strategia valmistuu maaliskuussa 2026.  

• Työelämän kehittämisstrategia (tem.fi)

Hankkeet ja ohjelmat kehittämisen tukena 

Hankkeilla ja ohjelmilla on erityinen rooli mm. uusien toimintamallien ja työelämää tukevien työkalujen tuottamisessa sekä hyvien käytäntöjen levittämisessä. Työelämän kehittämistä tuetaan myös tarkoitukseen perustettujen rahastojen kautta.

Tällä hallituskaudella käynnissä ovat TYÖ2030-ohjelma, Työelämän mielenterveysohjelma, Työkykyinen Suomi -ohjelma sekä vanhan Työkykyohjelman laajennus.

• Työelämäohjelmat 2024-2027

Sosiaali- ja terveysministeriö tukee työelämän kehittämishankkeita myöntämällä rahoitusta erilaisten rahoitusmekanismien kautta, esimerkiksi EU:n rakennerahastojen ja kertaluontoisen EU:n elpymisvälineen eli Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta. 

• Kestävän kasvu ohjelma
• EU:n rakennerahastot (ohjelmakausi 2021 - 2027)