Työryhmä: Yhtenäiset syövän hoito- ja laatukriteerit koko terveydenhuoltoon
Syövän hoidon kehittämistä pohtinut työryhmä esittää, että samoja valtakunnallisia syövän hoito- ja laatukriteerejä olisi käytettävä sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. Syövän diagnostiikan, hoidon ja seurannan on perustuttava valtakunnallisiin tai kansainvälisiin suosituksiin. Uusien hoitojen hyödyt, haitat ja kustannukset on arvioitava tarvittaessa valtakunnallisesti.
Työryhmä luovutti perjantaina 5. maaliskuuta esityksensä syövän hoidon kehittämiseksi peruspalveluministeri Paula Risikolle.
Tavoitteena on parantaa tai ainakin säilyttää nykyiset hyvät hoitotulokset tasa-arvoisesti koko maassa ja eri väestöryhmissä. Arvioiden mukaan syöpään sairastuu vuonna 2020 yli 33 000 ihmistä, mikä on 27 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. Syövän aiheuttamien kustannusten arvioidaan kasvavan vuodesta 2004 vuoteen 2020 noin kolminkertaisiksi eli 1,5 miljardiin euroon vuodessa.
Työryhmä esittää myös vaativan syövän hoidon keskittämistä ja henkilöstölisäyksiäTyöryhmän mukaan vaativa kirurgia sekä erityisosaamista tai kalliita investointeja edellyttävä diagnostiikka ja hoito on keskitettävä. Osa syöpähoidoista voitaisiin toteuttaa lähellä potilaan asuinpaikkaa, mutta suunnitella keskitetysti. Perusterveydenhuollon osuutta syöpäpotilaiden seurannassa ja oireenmukaisessa hoidossa on lisättävä. Parantumattomasti sairaan syöpäpotilaan oireita lievittävää hoitoa on voitava toteuttaa kaikkialla terveydenhuollossa laadukkaasti.
Työryhmä esittää myös, että potilaan osallistumista hoitoon lisätään, ja sähköisiä tietojärjestelmiä sekä vuorovaikutteista ja monikanavaista viestintää hyödynnetään enemmän.
Syövän hoitoon tarvitaan työryhmän mielestä lisää henkilöstöä, koska syöpäpotilaiden ja vaativien hoitojen määrän arvioidaan kasvavan selvästi. Erityisesti tarvitaan onkologeja, patologeja, syöpää hoitavia sairaanhoitajia ja yleislääkäreitä. Työryhmä esittää, että kaikkiin yliopistosairaaloihin lisätään onkologian alan koulutusvirkoja ja alan houkuttelevuutta parannetaan.
Lisäksi työryhmä esittää syövän hoitoon ja diagnostiikkaan aikarajoja, joiden mukaan esimerkiksi hoito olisi järjestettävä kuuden viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Kuvantamiseen ja kudosnäytteiden tutkimiseen saisi kulua enintään viikko, ja liitännäishoidot olisi aloitettava viimeistään neljän viikon kuluttua kirurgisesta hoidosta, ellei potilaan tila sitä estä.
Työryhmän ehdotus pikaiselle lausuntokierrokselleSosiaali- ja terveysministeriön maaliskuussa 2009 asettaman työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotukset, joilla syövän hoitojärjestelmää kehitetään terveystaloustieteellisesti kestävällä tavalla vuoteen 2020 mennessä.
Työryhmän tekemästä ehdotuksesta pyydetään lausunnot maaliskuun loppuun mennessä, jonka jälkeen päätetään jatkotoimista. Syövän hoidon tutkimusta pohditaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vetämässä projektissa, jossa selvitetään kansallisen syöpäkeskuksen perustamisen mahdollisuutta.
"Työryhmän tehtävänä oli keskittyä syövän hoidon kehittämiseen, minkä se on toteuttanut ansiokkaasti. Ehdotuksia työstetään nyt eteenpäin ja jatkotyössä katsotaan kokonaisuuden muita osia. Syövän hoidon lisäksi on tarkasteltava potilaan koko polkua perusterveydenhuollon kautta erikoissairaanhoitoon: taudin toteamisesta aina kuntoutukseen ja seurantaan asti. Myöskään ennaltaehkäisyä ei saa unohtaa", totesi ministeri Risikko.
LisätietojaTyöryhmän puheenjohtaja Terhi Hermanson, puh. 050 581 5669
Osastonylilääkäri Johanna Mattson, HYKS, puh. 040 737 1642
Lääkintöneuvos Raija Asola, STM, puh. 09 160 73901
Liitteet
Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010-2020 (STM:n selvityksiä 2010:6)
Syövän hoitoa kehittävä työryhmä