Hoppa till innehåll
Statsrådet och ministerierna Media

STM:n talousarvioesitys vuodelle 2005

Social- och hälsovårdsministeriet
14.9.2004 8.00
Tiedote 267/2004

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksessä on noin 9,9 miljardia euroa. Määrä on runsas 500 miljoonaa euroa (5 %) kuluvan vuoden talousarviota suurempi. Talousarvioesityksessä painotetaan perheiden aseman sekä ikääntyneiden toimeentulon parantamista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä. Indeksiin sidottujen etuuksien määrät voivat muuttua, kun indeksien lopullinen arvo varmistuu.

STM:n esityksessä suurimmat määrärahojen lisäykset ensi vuonna aiheutuvat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon parantamiseksi ohjattavasta lisärahoituksesta, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamisesta, sairausvakuutukseen ehdotetuista uudistuksista ja kasvaneista sairausvakuutusmenoista sekä kansaneläkkeiden ja siihen sidottujen etuuksien tasokorotuksista. Rintamaveteraanien ja sotainvalidien erityisetuuksiin osoitetaan noin 21 miljoonaa euroa lisää. Toimeentuloturvamenojen indeksitarkistukset lisäävät menojanoin 47 miljoonaa euroa. Sairausvakuutuksen päivärahojen vähimmäismääriin tulee lisäystä 14,8 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahoista käytetään edelleen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen, eläkkeisiin, lapsilisiin ja sairausvakuutukseen.

Vuonna 2005 Suomen sosiaalimenojen arvioidaan olevan noin 41,8 miljardia euroa, josta valtion budjetin kautta rahoitetaan noin kolmannes. Tästä STM:n osuus on kaksi kolmannesta.

Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin lisää rahaa

Valtio jatkaa hyvinvointipalvelujen kehittämistä. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa on tavoitteena palvelujen toimivuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt useita kehittämishankkeita, jotka tukevat kuntia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin esitetään 3 529 miljoonaa euroa. Lisäystä kuluvaan vuoteen on noin 210 miljoonaa euroa (6,3 %). Valtionosuuksien lisäyksestä runsaat 110 miljoonaa euroa liittyy Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaiseen kuntien terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseen sekä Sosiaalialan kehittämishankkeen tarkoittamaan sosiaalialan kehittämistyöhön. Tästä lisäyksestä 11,4 miljoonaa euroa käytetään lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen korottamiseen, 7,1 miljoonaa euroa kuntien sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen turvaamiseen ja 91,7 miljoonaa euroa valtionosuusprosentin korottamiseen 0,80 prosenttiyksiköllä.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosentti nousee nykyisestä 31,82 prosentista 32,99 prosenttiin vuonna 2005. Lisäksi valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin on varattu 54,4 miljoonaa euroa. Tästä määrärahasta 30 miljoonaa euroa käytetään Kansallista terveydenhuollon hanketta tukeviin kehittämishankkeisiin. Loppuosa määrärahasta kohdennetaan Sosiaalialan kehittämishankkeen ja Alkoholiohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeisiin.

Talousarvioesitykseen liittyy 55,3 miljoonan euron korvaus lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin. Tämä on 8 miljoonaa euroa (17 %) enemmän kuin tänä vuonna.

Lapsiperheille lisää tukea - perhekustannuksia tasataan

Sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityisäitiysrahan vähimmäismäärää korotetaan 3,75 eurolla päivältä, joka tekee liki 94 euron korotuksen päivärahoihin kuukaudessa. Muutos korottaa vastaavasti myös kuntoutusrahalain mukaisen kuntoutusrahan vähimmäismäärää. Vähimmäispäiväraha on vuoden 2005 alusta 15,20 euroa päivältä. Korotukset kasvattavat valtion menoja yhteensä 14,8 miljoonaa euroa. Lisäksi 1.10.2005 lukien päivärahan määräytymisperusteita tarkistetaan ajallisesti lähekkäin olevien raskauksien sekä lyhyiden työsuhteiden osalta. Työnantajille aiheutuvia ns. perhekustannuksia tasataan aiempaa enemmän korottamalla maksettavaa vuosilomakustannusten korvausta 1.1.2005 lukien. Tarkistukset kasvattavat valtion menoja 4 miljoonaa euroa vuonna 2005.

Lasten kotihoidon tuen yhdestä lapsesta maksettavaa hoitorahaa korotetaan 42 eurolla kuukaudessa ja yksityisen hoidon tuen hoitorahaa 19,60 eurolla kuukaudessa 1.1. 2005 lukien. Korotuksen jälkeen lasten kotihoidon tuen hoitoraha on 294,28 euroa kuukaudessa ja yksityisen hoidon tuen hoitoraha 137,33 euroa kuukaudessa.

Lapsiasiavaltuutetun virka perustetaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen 1.9.2005. Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa valvoa ja edistää lasten oikeuksia ja etuja.

Veteraaneille lisää kuntoutusta ja etuuksia

Rintamaveteraanien ja sotainvalidien erityisetuuksiin osoitetaan valtion vuoden 2005 talousarviossa yhteensä 456 miljoonaa euroa. Rintamaveteraanien ja sotainvalidien asemaa ja säännönmukaista kuntoutusta tuetaan noin 21 miljoonan euron lisämäärärahalla. Rintamaveteraanien säännönmukaista kuntoutusta kehitetään niin, että kaikki halukkaat pääsevät kuntoutukseen vuosittain, vuoden 2005 alusta alkaen. Kuntoutuskäytäntöjä kehitetään siten, että avokuntoutuksen osuutta nostetaan. Erityisryhmien kuntoutukseen oikeutettujen piiriä laajennetaan. Kuntoutukseen piiriin pääsevät myös partisaanihyökkäysten uhrit, joille on myönnetty kertaluonteinen korvaus sekä karjankuljetuksiin sotatoimialueella osallistuneet miehet. Sotainvalidien kunnallisten avopalvelujen korvattavuuden rajaa alennetaan nykyisestä 25 prosentin haitta-asteesta 20 prosenttiin. Ruotsissa asuvat sotainvalidit, joiden haitta-aste on vähintään 20 prosenttia, tulevat vuoden 2005 alusta ateriakorvauksen piiriin. Kansaneläkkeen tasokorotus korottaa ylimääräistä rintamalisää enimmillään 3 eurolla kuukaudessa.

Lisätietoja  

Sairausvakuutusmenot kasvavat ja rahoitus uudistuu

Sairausvakuutusmenot kasvavat ensi vuonna arviolta 7 prosentilla, mikä aiheutuu pääasiassa sairauspäivärahamenojen ja lääkekorvausmenojen kasvusta. Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan kaikkiaan 3,7 miljardiin euroon vuonna 2005. Yhteensä valtio ohjaa kansaneläke- ja sairausvakuutusrahastoon 3,2 miljardia euroa, jossa mukaan luettuna on 1,0 miljardia euroa arvonlisäverotilitystä.

Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu edellisten vuosien tapaan 8,4 miljoonaa euroa. Julkisten liikennepalvelujen yhdistelemisestä arvioidaan saatavan säästöä vuonna 2005 yksi miljoona euroa. Julkisen terveydenhuollon hoidon saatavuuden turvaaminen poistaa erikoismaksuluokkaan maksettavat sairausvakuutuskorvaukset vuoteen 2008 mennessä. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen sairaanhoitokorvausten täyskustannusvastuu toteutetaan vuoden 2005 alusta lukien siten, että julkisen sairaanhoidon piirissä toteutettu hoito korvataan kunnille kuntalaskutuksen mukaisesti.

Sairausvakuutuksen rahoitus uudistetaan vuoden 2006 alusta. Sairausvakuutus jaetaan tuolloin työtulovakuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen. Työtulovakuutuksen kustantavat työnantajat ja työntekijät ja sairaanhoitovakuutus rahoitetaan vakuutettujen maksuilla ja valtion varoista.

Eläkemenot

Yhteensä eläkkeisiin on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan kautta ensi vuonna varattu runsaat 1,6 miljardia euroa. Määrärahasta kansaneläkkeisiin käytetään reilut 1,09 miljardia euroa, maatalousyrittäjien eläkkeisiin 414,1 miljoonaa euroa, yrittäjäeläkkeisiin 60 miljoonaa euroa ja merimieseläkkeisiin 37 miljoonaa euroa. Tästä noin 22 miljoonaa euroa aiheutuu eläkkeensaajille maksettavien etuuksien indeksikorotuksista.

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet, joiden osuus on noin 15 prosenttia kokonaiseläkemenoista, rahoitetaan pääasiassa työnantajien vakuutusmaksuilla sekä valtion varoista.

Eläkeuudistus voimaan vuoden 2005 alusta

Eläkeuudistuksella, joka tulee voimaan 1.1.2005, pyritään kannustamaan ikääntyvien työssäkäynnin jatkamista siten, että eläkkeellesiirtymisikä, joka on noin 59 vuotta, nousisi kahdella, kolmella vuodella. Vanhuuseläkeikä muuttuu joustavaksi siten, että eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen parantaa eläketurvaa. Lisäksi eläkejärjestelmällä on pyritty selkeyttämään ja tekemään eläkkeen määräytymisperusteita, esimerkiksi pätkätöiden osalta nykyistä oikeudenmukaisemmiksi. Työeläkettä alkaa kertyä 18 ikävuodesta eteenpäin. Eläkettä karttuu myös lastenhoidon ajalta ja opiskeluajalta. Vuoden 2009 alusta otetaan myös käyttöön ns. elinaikakerroin, jotta eläketurva voitaisiin sopeuttaa keskimääräiseen eliniän kasvuun.

Päivärahojen ja työeläkkeiden uusi indeksitarkistus

Vastedes kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan eläkeindeksillä, jossa elinkustannusten muutoksen paino on 80 % ja ansiotason muutoksen 20 %. Eläkkeen perusteena olevien ansioiden tarkistamisessa siirrytään palkkakertoimeen, jossa elinkustannusten muutoksen paino on 20 % ja ansiotason muutoksen paino on 80 %. Tätä samaa palkkakerrointa käytetään sairausvakuutuksen päivärahojen ja kuntoutusrahojen tulorajojen määrittelyssä sekä sairausvakuutuksen päivärahojen, kuntoutusrahojen ja poikkeustapauksissa myös työttömyyspäivärahan perusteena olevien ansioiden tarkistamisessa. Kuntoutusrahoja tarkistetaan jatkossa eläkeindeksillä. Kansaneläkeindeksi säilyy ennallaan. Muutoksilla on vähäinen vaikutus sairausvakuutusmenoihin.

Työttömyysturva

Työttömyysasteen on arvioitu laskevan nykyisestä 8,8 prosentista 8,5 prosenttiin vuonna 2005, mikä vähentää sekä työttömyyskassoille maksettavia valtionosuusmenoja että perusturvamenoja. Työttömän peruspäiväraha nousee elinkustannusten muutosta vastaavasti 23,16 eurosta 23,25 euroon päivää kohti. Yrittäjien työttömyysturvaa tarkistetaan siten, että siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi ja yrittäjästä palkansaajaksi, on mahdollista ilman etuuksien menettämistä. Yrittäjien työttömyysturvan tarkistamisen vaikutus kokonaismenoissa on vähäinen.

Työssä jaksamista tuetaan

Toimeentuloturvaa kehitetään ennaltaehkäisevin toimenpitein. Tavoitteena on työelämän vetovoiman lisääminen, jota toteutetaan erillisellä Veto-ohjelmalla. Ohjelmassa seurataan eläkeuudistuksen vaikutuksia ja edistetään työhyvinvointihankkeita. Erityisesti painotetaan työelämän laatua ja hyvää työturvallisuuskulttuuria. Samalla tehostetaan työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyötä sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Erillisillä toimenpiteillä ehkäistään syrjäytymistä ja köyhyyttä ja edistetään paluuta itsenäiseen selviytymiseen.

Kansaneläkkeisiin tasokorotus

Eläkkeiden vähimmäistason turvaamiseksi kansaneläkkeisiin tehdään 1.3.2005 alkaen tasokorotus, joka on 7 euroa kuukaudessa. Korotus nostaa myös muita kansaneläkkeen tasoon sidottuja etuuksia, kuten leskeneläkkeitä, ylimääräistä rintamalisää ja maahanmuuttajien erityistukea. Korotus lisää valtion menoja yhteensä 49 miljoonaa euroa vuonna 2005.

Työttömien eläketuki

Pitkäaikaisesti työttömien ikääntyneiden henkilöiden toimeentulo turvataan myöntämällä heille 1.5.2005 lukien eläketukea. Eläketukea voivat saada 1941-1947 syntyneet henkilöt, jotka ovat saaneet työttömyysturvaa yli 10 vuotta. Eläketuki on vähintään kansaneläkkeen suuruinen. Valtion rahoittama osuus tuesta on arviolta 16,7 miljoonaa euroa vuonna 2005, mutta työmarkkinatuen ja yleisen asumistuen menot vähenevät lähes vastaavasti.

Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoa tehostetaan

Maatalousyrittäjien työtapaturmien ja ammattitautien torjunnan tehostamiseksi Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen perustetaan työterveyshuollon tilakäyntirekisteri.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan entisellään. Työnantajien ja vakuutettujen pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärät nousevat.

Taulukko sosiaalivakuutusmaksuista  

Kainuun hallintokokeiluun kuuluvissa kunnissa poistetaan yksityisen sektorin, valtion liikelaitosten ja kuntatyönantajien sosiaaliturvamaksu vuosina 2005-2009. Lisäksi vuonna 2005 jatkuu edelleen Pohjois-Suomessa ja eräissä saaristokunnissa yksityisen sektorin ja valtion liikelaitosten työnantajan sosiaaliturvamaksun poisto. Syntyvän maksuvajeen kattamiseksi peritään muilta työnantajilta korotettua maksua. Korotus kohdennetaan kokonaisuudessaan kansaneläkemaksuun ja samalla poistetaan vuoden 2004 sairausvakuutusmaksun 0,014 prosenttiyksikön korotus. Yhteensä työnantajan kansaneläkemaksun korotus nämä huomioon ottaen vuonna 2005 on 0,016 prosenttiyksikköä. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu arvioidaan kasvavan 0,7 prosenttiin palkkasumman ensimmäisen 840 940 euron osalta ja muilta osin 2,7 prosenttiin. Työnantajien keskimääräisen työeläkemaksun arvioidaan nousevan 16,9 prosenttiin.

Työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärä nousee arviolta 0,25 prosenttiyksikköä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja työntekijän työeläkemaksun nousun johdosta. Lisäksi 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien henkilöiden osalta nousu on 1,55 prosenttiyksikköä, koska vuoden 2005 alusta lukien työeläkeuudistukseen liittyen 53-vuotiaat ja sitä vanhemmat työntekijät maksavat korkeampaa eläkemaksua. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu säilyy 1,5 prosenttina. Työntekijän perustyöeläkemaksun arvioidaan nousevan 4, 7 prosenttiin. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan nousevan 0,4 prosenttiin palkasta.

Maatalousyrittäjien ja yrittäjien työeläkemaksu, joka seuraa TEL -työeläkevakuutuksen keskimääräistä maksua, on oletettu olevan alle 53-vuotiaiden osalta 21,6 prosenttia ja 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta 22, 9 prosenttia.

Kuntoutus

Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytetään 100 miljoonaa euroa. Kansaneläkelaitos voi käyttää harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisiin kuntoutushankkeisiin 87,4 miljoonaa euroa ja kuntoutuksen kehittämishankkeisiin 12,6 miljoonaa euroa. Yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeita ovat muun muassa lasten ja nuorten psykiatrinen kuntoutus sekä geriatrinen kuntoutus. Kansaneläkelaitos päättää rahojen tarkemmasta käytöstä. Kuntoutuksen ajalta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi maksettavaa ylläpitokorvausta tarkistetaan 5,05 eurosta 8 euroon päivältä.

Resursseja lisätään

Tasa-arvovaltuutetun toimistoon perustetaan vuoden 2005 alusta uusi ylitarkastajan virka, jolla pyritään lisääntyneen työmäärän johdosta vahvistamaan tasa-arvoarvovaltuutetun toimiston resursseja. Tasa-arvovaltuutettu toimii STM:n yhteydessä itsenäisesti valvoen naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista.

Työterveyshuoltopalvelujen turvaamiseksi esitetään Työterveyslaitokselle 2,7 miljoonaa euroa, jolla se voi lisätä työterveyshuollon erikoislääkärien koulutusta. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen tarvitaan lisää opetusvoimavaroja sekä yliopistoissa että Työterveyslaitoksessa ja muissa työterveyshuoltoyksiköissä.


Lisätietoja

Apulaisosastopäällikkö Raimo Ikonen, puh. (09)160 73791
Laskentapäällikkö Arto Mynttinen, puh. (09) 160 73817 (virastot, laitokset)
Finanssisihteeri Arto Salmela, puh. (09) 160 74430 (kuntien valtionosuudet)
Finanssisihteeri Taimi Saloheimo, puh. (09) 160 73122 (toimeentuloturva)
Hallitusneuvos Anja Kairisalo, puh. (09) 160 74411 (sairausvakuutus)
Osastopäällikkö Kimmo Leppo, puh. (09) 160 73803 (terveysasiat)
Osastopäällikkö Aino-Inkeri Hansson, puh. (09) 160 73760 (perhe-ja sosiaaliasiat)
Kehitysjohtaja Klaus Halla, puh. (09) 160 73839 (veteraaniasiat)
Erityisavustaja Janne Metsämäki, puh. (09)160 73754 (yleis)
Erityisavustaja Terttu Savolainen, puh. 050-583 9912 (yleis)

Tillbaka till toppen