Hoppa till innehåll
Media

Sote-toimijoilta kannatusta viiden alueen mallille

social- och hälsovårdsministeriet
Julkaisuajankohta 22.10.2014 13.16
Tiedote -

Alustava yhteenveto sote-järjestämislakiesitystä koskevien lausuntojen keskeisistä näkökohdista on valmistunut. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi laaditun lakiluonnoksen lausuntoaika päättyi 14.10.2014. Yhteensä yli 520 kuntaa, sairaanhoitopiiriä ja muuta toimijaa otti määräajassa kantaa lakiluonnokseen. Näiltä toimijoilta tuli ennätysmäärä vastauksia eli lähes 800 lausuntoa ja valtuustojen päätösasiakirjaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun kokoaminen viidelle sote-alueelle saa kunnilta ja muilta sote-toimijoilta kannatusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat pitävät sote-uudistusta tarpeellisena. Lakiluonnoksen tiettyjä kohtia on kuitenkin vielä hiottava, katsotaan sosiaali- ja terveysministeriön saamissa lausunnoissa.

Isommat kunnat toivovat tarkennusta rahoitukseen ja kustannusten jakoon, tuottamisvastuun määrittelyyn sekä uudistuksen taloudellisiin vaikutuksiin. Rahoitusmallin toivotaan olevan kunnille oikeudenmukainen. Näihin asioihin myös pienet kunnat toivovat tarkennuksia, mutta niitä mietityttävät myös vaikutusmahdollisuudet sote-alueen kuntayhtymässä sekä mitä tapahtuu lähipalveluille.

Lakiluonnoksen mukaan järjestämisvastuu on sosiaali- ja terveysalueella. Kaksi kolmannesta (64 %) kaikista vastaajista pitää järjestämisvastuun sisältöä tarkoituksenmukaisena. Vähiten säännöstä kannatetaan keskisuurissa kunnissa, joista lähes puolen (46 %) mielestä seei ole tarkoituksenmukainen. Näiden vastaajien mielestä järjestäjän ja tuottajan välinen työnjako jää säännöksen perusteella jossain määrin epäselväksi, erityisesti julkisen vallan käyttämisessä.

Pienistä kunnista 70 prosenttia pitää ehdotettua järjestämispäätöksen sisältöä tarkoituksenmukaisena. Puolet keskisuurista kunnista ei ole tyytyväinen myöskään järjestämispäätöksen määrittelyyn.

Lakiluonnoksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle tai kuntayhtymälle, joka pystyy huolehtimaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista yhtenä kokonaisuutena. Vain puolet kaikista vastaajista katsoo, että tuottamisvastuusta on säädetty tarkoituksenmukaisesti.

Pienissä kunnissa huolta lähipalveluista

Lakiluonnoksen mukaan palvelut on tarjottava lähellä palvelujen käyttäjiä, ja niitä voidaan keskittää vain laissa määritellyillä perusteilla. Noin 70 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että säännös palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta on tarkoituksenmukainen. Suurista yli 50 000 asukkaan kunnista peräti 95 prosenttia kannattaa säännöstä. Vähiten säännöstä tuetaan pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa, joista kolmannes ei pidä sitä tarkoituksenmukaisena.

Valtaosan mielestä lakiesitys turvaa kielelliset oikeudet. Lisäksi 60 prosenttia kuntavastaajista katsoo, että lakiesitys turvaa riittävän hyvin asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet.

Lakiesityksen mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen olisi jatkossakin ensisijaisesti kuntien tehtävä. Kaksi kolmasosaa kaikista lausunnonantajista pitää esitettyä työnjakoa tarkoituksenmukaisena. Noin 40 prosenttia keskisuurista kunnista ei pidä työnjakoa hyvänä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen erottamisen kunnan muusta toiminnasta katsotaan hankaloittavan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Palvelujen rahoitusta halutaan selvennettävän

Lakiluonnoksen mukaan kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla, jossa otetaan huomioon tarvetekijät, kuten ikärakenne ja sairastavuus. Lisäksi sote-alue voi päättää ottaa huomioon myös muita mahdollisia valtionosuustekijöitä. Kaksi kolmasosaa kuntavastaajista pitää säännöstä tarkoituksenmukaisena. Moni vastaaja on kuitenkin sitä mieltä, että kriteerit olisi määriteltävä laissa tarkemmin.

Sote-alueet puolestaan rahoittavat palvelujen tuottamisen. Sote-alue ja tuottamisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä sopivat rahoituksesta järjestämispäätöksessä. Korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain, sillä niihin vaikuttavat alueellinen palvelujen tarve sekä palvelujen vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Kuntavastaajista 70 prosenttia pitää säännöstä tarkoituksenmukaisena alueellisten erojen vuoksi. Kielteisesti vastanneiden mielestä korvausten pitää olla kaikille yhdenmukaisia, sillä se kannustaa tehokkuuteen.

Säännöksissä esitetään, että kunnan asukaskohtaista rahoitusosuutta tasataan kolmen vuoden ajan, jos se eroaa nykyisistä keskimääräisistä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista. Puolet kunnista pitää siirtymäaikaa riittävänä ja puolet toivoo sen olevan pidempi.

Uudet sote-alueet perustuvat nykyisiin erityisvastuualueisiin. Kuntia pyydettiin ottamaan kantaa siihen, mihin sote-alueeseen ne haluaisivat kuulua. Lausuntojen perusteella näyttää siltä, ettei siirtymisiä juurikaan ehdoteta.

Muutostukea odotetaan

Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2017 alussa. Lausuntojen perusteella toimeenpanon aikataulua pidetään liian kireänä. Lisäksi erityisesti isot kunnat toivovat ehdotettua suurempaa muutostukea uudistuksen toimeenpanoon.

Annetut lausunnot ovat julkisia ja luettavissa Haressa eli valtioneuvoston hankerekisterissä. Kattava lausuntoyhteenveto valmistuu marraskuussa. Kuntaliitto osallistuu lausuntopalautteen yhteenvetoon ja analysointiin. Hallitus antaa lakiesityksen eduskunnalle marraskuun lopussa.

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, p. 0295 163342
suunnittelija Kati Hokkanen, p. 0295 163727


Liitteet

Yhteenveto sote- järjestämislakiluonnosta koskevista lausunnoista 22.10.2014 (pdf 1243.6 kB)


 Muualla palvelussamme

 Lausuntopyyntö

  Sote-uudistus ja sote-sanasto

Muualla verkossa

 Lausunnot sote-uudistuksesta (Hare)

Tillbaka till toppen