Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet 2004 - 2007

Tavoite- ja toimintaohjelma on suunnattu erityisesti kunnille. Siihen sisältyy myös valtionhallintoon ja muille valtakunnallisen tason toimijoille kohdistettuja toimenpidesuosituksia, joilla tuetaan kuntia. Ohjelma on luonteeltaan suositus. Se on valmisteltu yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, eri hallinnonalojen sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän tila ja rahoitus vaihtelevat kunnittain. Tavoite- ja toimintaohjelman suosituksilla pyritään osaltaan pienentämään palvelujen järjestämisessä esiintyviä perusteettomia eroja. Tavoite- ja toimintaohjelman valtakunnallinen tuki toteutetaan valtiontalouden kehyspäätösten sekä vuosittain tehtävien mitoitus- ja kohdentamispäätösten mukaisesti. Ohjelmakaudella lisärahoitusta kohdennetaan erityisesti Kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja Sosiaalialan kehittämishankkeen tavoitteiden mukaisesti. Palveluja ei voida kuitenkaan kehittää pelkästään lisävoimavarojen turvin, vaan usein on tarpeen suunnata voimavaroja uudelleen.

Suomalaisten terveys parantuu jatkuvasti, mutta eri väestöryhmien väliset erot ovat säilyneet suurina ja osin jopa kasvaneet. Tulo- ja koulutustasoltaan heikoimpien ihmisten terveydentila ja sosiaalinen hyvinvointi on parantunut hitaammin kuin muiden väestöryhmien. Myönteiseen kehitykseen liittyy myös uhkia, esimerkiksi ihmisten ylipainoisuus ja alkoholin liikakäyttö. Väestön ikääntyminen, maan sisäinen muuttoliike ja kansainvälistyminen ovat myös toimintaympäristön muutoksia, jotka vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekoon eri tasoilla.

Palveluiden saatavuus

Asiakkaan ja potilaan vuorovaikutuksessa ja kohtelussa on edelleen parannettavaa. Tavoitteena on, että palveluketjun toiminta vastaa asiakkaan tarpeisiin aiempaa paremmin. Tätä tavoitetta tuetaan ohjelmakaudella mm. tietoteknisten välineiden ja ratkaisujen avulla.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee myös lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka koskevat hoitoon pääsyä kohtuuajassa sekä asiakkaan palvelutarpeen arviointia.

Hammashuollon järjestäminen on turvattava terveyskeskus- ja erikoissairaanhoidossa.

Kunnat järjestävät omakieliset palvelut suomen- ja ruotsinkielisille, saamenkielisille, viittomakieltä käyttäville ja mahdollisuuksien mukaan myös maahanmuuttajille.

Lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelut

Äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa kehitetään tehostamalla moniammatillista yhteistyötä. Vuonna 2004 julkaistava lastenneuvolatoiminnan opas linjaa neuvolatyön kehittämistä.

Kuntien on kiinnitettävä huomiota siihen, etteivät päivähoidon lapsiryhmäkoot kasva liian suuriksi ja että erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten palvelut turvataan. Myös perhepäivähoidon saatavuutta lisätään ja perhepäivähoitajien asemaa parannetaan.

Perhepalveluverkostoja kehittämällä tuetaan vanhemmuutta. Perhekeskustoiminta luo mahdollisuuksia perheiden omien voimavarojen ja vertaistuen hyödyntämiselle.

Lapsiperheiden psykososiaalisten palveluiden järjestelmä on pirstaleinen ja lapsiperheiden on vaikea hahmottaa sitä. Palvelujen saatavuudessa on suuria alueellisia eroja ja eikä palveluja ole riittävästi. Julkisen sektorin ja erityisesti sairaanhoitopiirien tulisi ottaa vastuu psykiatrisesta kuntoutuksesta.

Ikäihmisten palvelut

Ohjelmakauden tärkeimpänä tavoitteena on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään. Erityisesti pyritään lisäämään kotipalvelujen määrää. Valtakunnallisen tason tavoitteeksi asetetaan, että kotipalvelujen kattavuus oli 25 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä (asiakkaat vuoden aikana). Palveluseteli otetaan käyttöön ikäihmisten kotipalveluissa vuoden 2004 alusta.

Tavoite- ja toimintaohjelman painotuksina on otettu huomioon myös omaishoidon tuen kehittäminen sekä ikäihmisten harrastustoiminnan ja liikuntaharjoittelun tukeminen.

Mielenterveystyö

Kuntien tulee selvittää mielenterveystyön toteutuksessa olevat epäkohdat. Kunnissa on painopistealueena ehkäisevä mielenterveystyö, joka vaatii eri toimialojen yhteistyötä. Myös lasten ja nuorten psykososiaalista kehitystä tukevat toiminnot ja varhaisten mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen ja hoito ovat etusijalla. Julkisen sektorin ja erityisesti sairaanhoitopiirien vastuuta psykiatrisesta kuntoutuksesta korostetaan.

Päihdetyö

Sosiaalitoimen ja terveyskeskusten tulee varmistaa, että päihdeongelmat todetaan ja että päihdeongelmaiset saavat tarvitsemaansa hoitoa. Tavoitteena on, että alkoholin käytön ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa.

Valtakunnallisella tasolla tavoitteita tuetaan valmisteilla olevilla Alkoholiohjelmalla 2004 - 2007 sekä Huumausainepoliittisella ohjelmalla.

Työvoima ja palvelujen rahoitus

Osaava, riittävä ja hyvinvoiva henkilöstö on sosiaali- ja terveydenhuollon tärkein voimavara. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeet kasvavat monia muita aloja voimakkaammin. Tästä syystä kuntien olisi kiinnitettävä huomiota sekä nykyisen henkilöstön täydennyskoulutukseen että alan vetovoimaan. Tavoite- ja toimintaohjelmakaudella on tavoitteena myös kokoaikaisten ja pysyvien työsuhteiden lisääminen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen pääperiaatteita ei ole tarkoitus muuttaa ohjelmakaudella. Lähivuosina tullaan kuitenkin suuntaamaan lisärahoitusta erityisesti Kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden määräytymisperusteita on tarkoitus tarkistaa eräiltä osin hallitusohjelman mukaisesti toteutettavan uudistuksen osana vuoteen 2005 mennessä. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikan uudistamista koskeva selvitystyö on vireillä.

Lisätietoja antavat hallitusneuvos Jouko Narikka, puh. (09) 160 73857 ja erikoistutkija Pirjo Marjamäki, puh. (09) 160 73228.