Hoppa till innehåll
Statsrådet och ministerierna Media

Sata-komitealta useita ehdotuksia sosiaaliturvan uudistamiseksi

Social- och hälsovårdsministeriet
18.12.2009 12.41
Tiedote -

Sata-komitean loppumietinnön ehdotukset liittyvät perusturvan ja ansioturvan parantamiseen, työllisyyden edistämiseen, sosiaaliturvan selkeyttämiseen ja byrokratialoukkujen vähentämiseen. Komitean loppumietinnössä on yli 50 ehdotusta sosiaaliturvan riittävyyden, kannustavuuden, selkeyttämisen ja kestävyyden parantamiseksi. Loppumietintö luovutettiin 18. joulukuuta sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle.

Komitean peruslinjaukset julkistettiin viime tammikuussa. Komiteassa jo aiemmin käsitellyistä ja toteutettavaksi päätetyistä toimenpide-ehdotuksista suurin osa on jo toteutumassa. Lisäksi komitean työn yhteydessä työmarkkinajärjestöt sopivat niin sanotun sosiaalitupon yhteydessä lukuisista ehdotuksista koskien muun muassa työttömyysturvaa, eläkkeitä ja vuorotteluvapaata.

Perusturvaan parannuksia

Sata-komitea esitti alkuvuodesta peruslinjauksissaan muun muassa takuueläkettä, joka nostaa täyttä kansaneläkettä saavan yksinäisen henkilön eläkettä noin 100 euroa kuukaudessa, perusturvan indeksisuojan laajennusta, joka turvaa perusturvaetuuksien reaaliarvon tulevaisuudessa, sekä kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottamista, joka parantaa nettomääräisen perusturvan tasoa. Loppumietinnössään Sata-komitea ehdottaa sosiaaliturvan parantamiseksi muun muassa omaishoidon tuen siirtämistä kelalle, työmarkkinatuen harkinnanvaraisuuden poistamista ja yleisen asumistuen yksinkertaistamista.

Yleistä asumistukea yksinkertaistettaisiin ja samalla asumistukea ohjataan erityisesti lapsiperheille. Hyväksyttävät enimmäisasumismenot määräytyisivät ainoastaan ruokakunnan pääluvun ja asuinkunnan mukaan. Perusomavastuu määräytyisi suoraan ruokakunnan rakenteen ja tulojen mukaan. Komitean käsityksen mukaan selvitystyötä eri asumisen tukimuotojen  yhdistämiseksi on syytä jatkaa.

Komitea liittäisi hoitotuen osaksi hoidettavan hoitosuunnitelmaa. Hoitotuesta ja omaishoidon tuesta muodostettaisiin yksi kokonaisuus ja samalla omaishoidontuen palkkion toimeenpano siirtyisi kunnilta Kelan vastuulle. Uudistuksen lähtökohtana on vanhusten ja vammaisten kotihoidon tukeminen, joka mahdollistaa kustannusten paremman hallinnan ikääntyneiden määrän kasvaessa. Kunnat suorittaisivat omaishoidon tuen tarpeen arvioinnin valtakunnallisin kriteerein. Kunnilla olisi edelleen mahdollisuus maksaa paikallisesti tarpeellisiksi katsottuja lisiä omaishoidon tukeen.

Komitea on tarkastellut vaihtoehtoisia malleja terveydenhuollon yhtenäisen maksukaton aikaansaamiseksi yhdistämällä kunnallinen terveydenhuollon maksukatto ja sairausvakuutuksen lääkekustannusten vuosiomavastuuosuus. Yhdistetyn maksukaton ulkopuolelle jäisi sairausvakuutuksen matkakustannusten katto. Jatkovalmistelun lähtökohtana tulisi olla kustannusneutraali tasakattomalli.

Perusturvan parantamiseksi komitea esittää lisäksi aktivointilisän korottamista kuuteen euroon, vähimmäispäivärahan omavastuukauden lyhentämistä ja julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön edistämistä. Lisäksi komitea esittää, että perusturvaetuuksien tason riittävyys on selvitettävä neljän vuoden välein ja arvioitava onko tarvetta tehdä perusturvaan hintakorjausten lisäksi myös reaalitasoa koskevia muutoksia.

Työllisyyden esteitä pienemmäksi ja toimeentuloturvan tarpeet vähemmäksi

Perusturvan parantamista koskevien ehdotusten lisäksi komitean loppumietinnössä on toimeentuloturvaa ja työllistymismahdollisuuksien lisääviä esityksiä. Ne koskevat erityisesti työttömyys- ja koulutusturvaa, kuntoutusta ja työterveyshuoltoa sekä aktiivisia toimia työllisyyden edistämiseksi.

Komitea luopuisi työmarkkinatuen tarveharkinnasta. Puolison ja samassa taloudessa asuvien vanhempien tulot eivät vaikuttaisi myönnettävään työmarkkinatukeen. Lisäksi toimeentuloturvan kannustavuutta lisättäisiin työttömyysturvan sovittelua yksinkertaistamalla ja työllistämissetelikokeilulla.

Komitea parantaisi vaikeasti työllistyvien ja osatyökykyisten työllistymisedellytyksiä  sairauspäivärahan enimmäisajan joustolla. Komitean asettaa tavoitteeksi työpankkitoiminnan vakinaistamisen ja ehdottaa mallin kehittämiseksi kokeilua jatkettavaksi. Lisäksi komitea korottaisi eläkkeen lepäämään jättämiseen liittyvää kiinteämääräistä ansaintarajaa, ottaisi käyttöön osatyökyvyttömyyseläkkeen kansaneläkkeessä, lisäisi työssäkäyntilisän vammaistukeen ja kehittäisi kuntouttavaa työtoimintaa.

Komitea tarkistaisi toimeentulotuen perusosan alentamisen kriteereitä koulutuksesta kieltäytymisen osalta alle 25-vuotiaiden ammattikouluttamattomien kohdalla.

Työllistymismahdollisuuksien parantamiseen liittyviä ehdotuksia ovat aktivointisuunnitelman aikaistaminen ja sen seurannan tehostaminen sekä oikea-aikaisen ja viivytyksettömän kuntoutuksen toteutumisen tukeminen.

Selkeämpää sosiaaliturvaa ja vähemmän byrokratialoukkuja

Sosiaaliturvalainsäädännön selkeyttämiseksi Sata-komitea käynnistäisi kehittämisohjelma sosiaaliturvalainsäädännön kokoamiseksi johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Sosiaaliturvalainsäädännön uudistaminen toteutettaisiin vaiheittain. Lisäksi asioimista keskitettäisiin ja sosiaaliturvan käsittelyaikoihin liittyviä vaatimuksia laajennettaisiin. Myös päätöksien oikaisumenettelyjä laajennettaisiin.

Työttömyysturvassa otettaisiin käyttöön yksi työttömyydenaikainen perusturvaetuus, joka toteutettaisiin yhdistämällä peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Muutos toteutettaisiin siinä vaiheessa, kun työmarkkinatuesta poistetaan tarveharkinta.

Komitean ehdottaman sosiaaliturvan palveluverkoston kautta asiakas saisi kaikki sosiaaliturvaan liittyvät asiansa vireille yhdessä pisteessä ja sähköisten järjestelmien kautta viivytyksettömästi oikealle viranomaiselle. Sosiaaliturvan palveluverkosto muodostuisi kunnallisen yhteispalveluverkoston yhteyteen. Sosiaaliturvan toimijat määrittelisivät itse kuntakohtaisesti osallistumisensa yhteispalvelupisteeseen ja siinä tarjottavat palvelut.

Työttömyysturvaetuuksien, yleisen asumistuen ja opintotuen käsittelylle tulisi käsittelytakuu eli 30 vuorokauden mittainen käsittelyaika. Työttömyysturvassa käsittelyajat otettaisiin käyttöön vuoden 2011 alusta. Opintotuen ja yleisen asumistuen hakemusten käsittelyajat määriteltäisiin näitä etuuksia koskevien kokonaisuudistusten yhteydessä.

Useat sosiaaliturvan käsittelyn selkiyttämiseen tähtäävät ehdotukset edellyttävät sähköisen asioinnin ja tiedonsiirron  edistämistä.

Sata-komiteassa oli esillä useita vaihtoehtoja toimeentulotuen hallinnoimiseksi, joista loppuvaiheessa nykyisen menettelytavan rinnalle hahmoteltu malli olisi sisältänyt perustoimeentulotuen siirron Kelalle. Komitea ei kuitenkaan tehnyt asiaa koskevaa esitystä, koska komitean jäsenten näkemykset tarkoituksenmukaisesta ratkaisusta poikkesivat toisistaan.

Uudistukset toteutettava julkisen talouden raameissa

Kokonaisuudessaan komitean esittämien toimenpiteiden kustannusvaikutukset ovat noin 640 miljoonaa euroa. Uusien toimenpiteiden välittömät kustannukset ovat arviolta 105 miljoonaa euroa. Nettokustannukset jäävät todennäköisesti pienemmiksi toimeentulotuen ja muun sosiaaliturvan tarpeen pienenemisen, verotulojen kasvun ja työllisyysvaikutusten myötä. Kustannuksiltaan suurimat yksittäiset toimenpide-ehdotukset ovat työmarkkinatuen tarveharkinnasta luopuminen (30 milj.), kansaneläkkeen osatyökyvyttömyyseläke (18 milj.), aktivointilisän korotus (15 milj.), yleisen asumistuen yksinkertaistaminen (12 milj.), vähimmäismääräisen sairauspäivärahan omavastuuajan poistaminen (11 milj.), kuntouttavan työtoiminnan korvauksen porrastaminen kunnille (8 milj.) ja lääkinnällisen kuntoutuksen ikärajan nosto (8 milj.). Muiden toimenpide-ehdotusten osalta välittömät kustannusvaikutukset ovat joko alempia tai julkisia menoja säästäviä.

Jo aiemmin toteutettavaksi päätettyjen toimenpide-ehdotuksien kustannusvaikutukset ovat noin 535 miljoonaa euroa. Kustannusvaikutuksiltaan merkittävimmät toimenpiteet ovat perusvähennyksen korotus (195 milj.), takuueläke (111 milj.), työttömyyspäivärahan, työvoimapoliittisen koulutuksen ja omaehtoiden opiskelun tuen sekä ylläpitokorvauksien muutokset (105 milj.), prosenttivähennyslaki (72 milj.) sekä indeksisuojan laajennus (35 milj.).

Komitean ehdotukset muodostavat kokonaisuuden, jonka tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Ehdotukset sosiaaliturvan uudistamiseksi voidaan komitean mukaan toteuttaa vain julkisen talouden kestävyyden rajoissa.

Komitea on tarkastellut sosiaaliturvan haasteita nimenomaan pitkällä tähtäyksellä, jolloin vakavimman uhan sosiaaliturvan kestävyydelle asettaa ikärakenteen muutos. Tämän vuoksi monet ehdotuksista tähtäävät työllisyysasteen nostamiseen tulevaisuudessa. Komitean käsityksen mukaan ehdotukset avaavat uusia mahdollisuuksia työ- ja toimintakyvyn parantamiseen, osaamisen edistämiseen, osatyökykyisten työllistymiseen ja ylipäätänsä työllistymisesteiden poistamiselle. Ne voivat ratkaisevasti parantaa monien ihmisten toimeentuloa, kun työllisyystilanne taantuman jälkeen muuttuu. Lähiajat on huolehdittava aktiivitoimenpiteiden ja siihen liittyvän aktivointilisän avulla työkyvyn säilymisestä ja toimeentulosta.

Lisätietoja

Sata-komitean puheenjohtaja Markku Lehto, p. (09) 160 73881
Sata-komitean pääsihteeri Lauri Pelkonen, p. (09) 160 74202, 050 3637012
Sata-komitean sihteeri Pasi Moisio, p. 020 610 7228


Liitteet

Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA) ehdotukset sosiaaliturvan uudistamiseksi (Selvityksiä 2009:62)   Markku Lehdon esitys tiedotustilaisuudessa (pdf, 84 kB)
Ministeri Hyssälä Sata-komitean tiedotustilaisuudessa (pdf, 28 kB)


Weblähetys tiedotustilaisuudesta

Weblähetys Sata-komitean tiedotustilaisuudesta 14.12.2009

Tillbaka till toppen