Masennusperusteiset eläkkeet keskittyvät naisvaltaisiin ammatteihin
Monista naisvaltaisista ihmissuhdeammateista siirrytään keskimääräistä useammin masennusperusteiselle eläkkeelle. Tämä koskee sekä naisia että miehiä. Asiantuntija-ammateissa masennus on merkittävämpi eläkkeen peruste kuin muut sairaudet.
Tiedot ilmenevät Ammatit ja masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet -tutkimuksesta, jossa selvitettiin eläkkeitä vuosina 1997-2006. Tutkimus on osa sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää Masto-hanketta, jonka tavoitteena on vähentää masennusperäistä työkyvyttömyyttä.
Naisilla masennusperusteisia eläkkeitä on erityisesti työntekijämäärältään merkittävillä aloilla. Naisten viidestä henkilövuosimäärältään suurimmasta ammattiryhmästä neljässä eläkkeitä alkoi keskimääräistä enemmän. Näitä ammattiryhmiä ovat toimistotyöntekijät, perus- ja lähihoitajat, siivoojat ja sairaala- ja keittiöapulaiset sekä sairaanhoitajat.
Miehillä viiden henkilövuosimäärältään suurimman ammatin joukossa masennusperusteisiä eläkkeitä oli keskimääräistä vähemmän.
Asiantuntija-ammateissa masennus oli suhteellisesti merkittävämpi eläkkeen peruste kuin muut sairaudet. Työntekijäammateissa myös muut sairaudet olivat usein työkyvyttömyyden syynä ja työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi kaikkiaan enemmän.
Naiset siirtyvät masennuksen vuoksi eläkkeelle miehiä useammin. Eroja sukupuolten välillä ei ollut lääkäreillä ja opettajilla. Näissä ammateissa myöskinmasennusperusteisten eläkkeiden alkavuus oli kaiken kaikkiaan pieni.
Ammattiryhmittäiset erot eläkkeiden alkavuudessa voivat johtua useista taustatekijöistä, kuten tehtävien kuormitus- ja voimavaratekijöistä sekä eroista työhyvinvointitoiminnassa, varhaisen tuen käytännöissä sekä työsuojelussa ja työterveyshuollossa. Taustalla saattaa olla myös eläkekäytännöt, kuten erilaiset vanhuuseläkeiät sekä ammattiryhmittäiset erot työttömyydessä ja työttömyyseläkkeen käytössä.
TaustaaMasennuksen vuoksi alkaneiden sairauspäivärahakausien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Vuoden 2008 tietojen perusteella eläkkeiden kasvu saattaa olla kuitenkin tasaantumassa. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden 2008 lopussa yhteensä noin 38 000 suomalaista. Masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkemenot 2008 olivat lähes 500 miljoonaa euroa ja sairauspäivärahakustannukset 110 miljoonaa euroa. Vuosittain noin 200 000 suomalaista sairastaa vakavaa masennusta.
Ennenaikaiselle eläkkeelle masennuksen vuoksi siirtyvät ovat tyypillisesti hiukan alle 50-vuotiaita naisia, jotka ovat keskimääräisesti paremmin koulutettuja kuin muista syistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet.
Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti vuonna 2007 nelivuotisen Masto-hankkeen masennukseen liittyvän työkyvyttömyyden vähentämiseksi. Hankkeen tarkoituksena on edistää työhyvinvointia lisääviä käytäntöjä, masennuksen ehkäisyä, hyvää hoitoa ja kuntoutusta sekä työssä jatkamista ja työhön paluuta masennuksen yhteydessä. Hankkeessa ovat mukana keskeiset hallinnonalat, työmarkkinajärjestöt ja kolmas sektori.
Kuntoutussäätiön ja Eläketurvakeskuksen toteuttama Ammatit ja masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet -tutkimus on osa Masto-hanketta. Tutkimuksen aineistossa oli 272 000, iältään noin 30-64-vuotiasta työvoimaan kuulunutta henkilöä.
Tutkimus antaa arvokasta tietoa masennusperusteisista työkyvyttömyyseläkkeistä. Tutkimusta jatketaan tarkastelemalla joidenkin taustatekijöiden yhteyttä työkyvyttömyyseläkkeiden ammattiryhmittäisiin eroihin. Nyt valmistuneen raportin pohdintaosassa esitetään alustavia olettamuksia ammattien välisten erojen syistä. Pohdinnan tarkoituksena on avata keskustelua näistä eroista ja mahdollisista jatkotoimista. Tuloksia käytetään hyväksi työssä masennusperusteisten eläkkeiden vähentämiseksi.
Masennusperusteiset eläkkeet eri ammateissa 1997-2006Naisilla masennusperusteisia eläkkeitä alkoi suhteellisesti eniten ajoneuvonkuljettajilla, varastotyöntekijöillä, lehdenjakajilla ja puhelinmyyjillä, puutarhatyöntekijöillä ja lomittajilla, esimiehillä ja johtajilla, siivoojilla, kassanhoitajilla, sairaanhoitajilla sekä perus- ja lähihoitajilla.
Vastaavasti miesten suurimman alkavuuden ammatteja olivat muun muassa fysioterapeutit, sosiaalityöntekijät, perus- ja lähihoitajat, virastojen ja laitosten asiantuntijat, maa- ja vesirakennusalan avustavat työntekijät, paperiteollisuustyöntekijät, meri- ja lentoliikenteen päälliköt, maalarit, varastonhoitajat, puutarhatyöntekijät ja lomittajat, veturinkuljettajat, toimittajat ja varastotyöntekijät.
Naisilla eläkkeiden alkavuus oli pieni mm. hienomekaanikoilla, käsityöläisillä, tekniikan ja luonnontieteiden asiantuntijoilla, lääkäreillä ja proviisoreilla, vahtimestareilla, operaattoreilla, opettajilla, pankki- ja postitoimihenkilöillä sekä maanviljelijöillä.
Miehistä alkavuus oli pieni mm. siivoojilla, sairaanhoitajilla, sotilailla, yliopisto-opettajilla ja tutkijoilla, teollisilla valmistajilla ja kokoonpanijoilla, konetekniikan asiantuntijoilla, vesiliikennetyöntekijöillä, lääkäreillä ja proviisoreilla, IT- ja sähköalan asiantuntijoilla sekä kirvesmiehillä ja maanviljelijöillä.
Asiantuntijatehtävissä naisista johtajilla, kassanhoitajilla ja vakuutusvirkailijoilla sekä sairaanhoitajilla alkoi uusia masennusperusteisia eläkkeitä keskimääräistä enemmän, mutta kaiken kaikkiaan näissä ammateissa jäätiin keskimääräistä vähemmän työkyvyttömyyseläkkeille. Miehillä vastaava tilanne oli sosiaalityöntekijöillä, virastojen ja laitosten asiantuntijoilla sekä toimittajilla ja taiteilijoilla.
LisätietojaMasto-hankkeen pääsihteeri Teija Honkonen puh. 040 8441560
tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola (Kuntoutussäätiö), puh. 045 657 8779
erikoistutkija Raija Gould (Eläketurvakeskus), puh. 010 7512154
Liitteet
Ammatit ja masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet -tutkimusLänk till en annan webbplats (pdf, 1124 kB)
Pääsihteeri Honkosen esitysLänk till en annan webbplats (pdf, 790 kB)
Muualla verkossa