Talouskasvu takaa hyvinvoinnin rahoituksen

Tämän vuoden alussa ministeriössä viimeistelty sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 on nyt ajankohtaisempi kuin arvattiinkaan. "Taantuman uhatessa on tärkeää vahvistaa hyvinvoinnin pohjaa tukemalla työllisyyttä ja huolehtia samalla, että yhteistä kakkua jaetaan oikeudenmukaisesti", sanoo finanssineuvos Marja-Liisa Parjanne.

Talouskasvulla vahvistetaan hyvinvoinnin rahoituksen pohjaa, Parjanne painottaa. "Emme elä idealismilla."

Kun talous alkoi taantua vuosien 2008-2009 vaihteessa, Suomi pystyi ottamaan velkaa ja turvaamaan hyvinvoinnin tason. Jos nyt tulee uusi taantuma, ei enää olekaan samanlaista varaa lainata lisää, sillä kasvavaa velkaa jäisi liikaa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Velka sinänsä ei ole paha asia, ja velanotto on julkisen talouden mahdollisuus huolehtia tehtävistään.

"Olennaista on, millä vauhdilla velka kasvaa. Uutta velkaa ei voi jatkuvasti ottaa nopeammassa tahdissa kuin talous kasvaa. Sukupolvien välisen vastuun pitää olla tasapainossa", Parjanne painottaa.

Jos valtio ei voi ottaa lisää lainaa, tulee paine leikata menoja. Jos leikkaukset tehdään kaavamaisesti, se voi johtaa sosiaaliturvan ja palvelujen heikentämiseen. Se puolestaan uhkaa sosiaalista kestävyyttä.

"Oikeudenmukaisuutta on vaikeampi toteuttaa, kun jaettavaa on vähemmän", Parjanne toteaa.

Parjanne painottaa, että tällä hetkellä taloudellinen tilanne ei vielä vaaranna suomalaisten hyvinvointia, kunhan huolehditaan, että ihmiset käyvät töissä ja pysyvät terveinä. Lisäksi pitää uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen organisointia ja tuotantotapoja.

"Sosiaalinen kestävyys on yhtä tärkeää kuin taloudellinen kestävyys. Ne kytkeytyvät toisiinsa ja tukevat toinen toisiaan."

Työllisyyden tukeminen on olennaista, kun vastataan suhdannetilanteeseen ja taistellaan taantumaa vastaan. Sama lääke pätee väestön ikärakenteen muutokseen varautumiseen.

Terveys ja toimintakyky vaikuttavat keskeisesti julkisen talouden kestävyyteen: "Jos ihmisten terveys kohenee jatkossakin niin, että suurin osa eliniän pitenemisen tuomista lisävuosista on terveitä, kestävyysvaje pienenee huomattavasti", Parjanne kuvaa.

Kevään hallitusneuvotteluissa ihmisiä hämmensi käsite kestävyysvaje, ja vaihtelevat laskelmat siitä.

"Kestävyysvaje on arvio siitä, onko julkisen talouden velka hallittavissa pitkällä aikavälillä. Kestävyysvajetta voidaan laskea monella tavalla, ja erilaiset laskelmat tuovat erilaisia lukuja. Tärkeintä ei ole tuottaa yhtä konkreettista lukua, vaan osoittaa, mitkä asiat vaikuttavat julkisen talouden kestävyyteen", Parjanne selvittää.

Bruttokansantuote kuvaa taloudellista hyvinvointia ja taloudellisia mahdollisuuksia koko yhteiskunnan tasolla. "Hyvinvoinnin mittaaminen keskimääräisellä tasolla ei kerro esimerkiksi eriarvoisuuden kasvusta. Onkin tärkeää mitata myös muita hyvinvoinnin ja elämänlaadun ulottuvuuksia. Hyvinvoinnin eri puolia kuvaavia mittareita kehitellään parhaillaan sekä Suomessa että muissa maissa."

Marja-Liisa Parjanne muistuttaa, että talouskasvua ei saisi tavoitella elinympäristön kustannuksella. "Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Hyvään elämään kuuluu laadukas ja terveyttä tukeva elinympäristö."

Toimittanut: Irma Heiskanen-Haarala