Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 1.10.2003

28.8.2003 21.00

Tiedote N5-37382

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä ja siihen liittyvien muiden lakien muutokset (497-510/2003) tulevat voimaan 1.10.2003.

Laissa kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä (497/2003) säädetään eri hallinnonalojen yhteistyöstä ja asiakkaan asemaa koskevista periaatteista sekä yhteistyössä noudatettavista menettelytavoista. Siinä säädetään myös paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisen kuntoutuksen yhteistyöelinten kokoonpanosta ja tehtävistä. Lailla kumotaan aikaisempi kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä annettu laki.

Keskeisissä sosiaali- ja terveydenhuollon, työhallinnon ja vakuutusjärjestelmien laeissa (498-507/2003) on täsmennetty kuntoutuksen yhteistyösäännöksiä ja korostettu jokaisen tahon velvollisuutta ohjata asiakasta hänen tarvitsemiensa palvelujen piiriin yhteistyössä niitä järjestävien muiden tahojen kanssa.

Lisäksi on kuntoutusta koskeva yhteistyösäännös lisätty perusopetuslakiin, lukiolakiin ja ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin (508-510/2003).

Ennen yhteistyölain voimaan tuloa asetetut kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät, kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnat ja kuntoutusasiain neuvottelukunta jatkavat uuden lain mukaisina toimieliminä. Lain edellyttämät muutokset on niiden osalta tehtävä vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Uudet yhteistyöelimet asetetaan neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Yhteistyölain tarkoitus ja yhteistyömuodot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyötä koskevan lainsäädännön tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa saamaan hänen tarvitsemansa kuntoutuspalvelut. Tässä tarkoituksessa tehostetaan viranomaisten yhteistyötä ja tietojen vaihtoa. Lain tarkoituksena on myös selventää kuntoutujan asemaa ja osallistumista kuntoutusasiansa käsittelyssä.

Laki velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon, työhallinnon ja opetushallinnon viranomaisia sekä Kansaneläkelaitosta olemaan keskenään yhteistyössä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Näiden viranomaisten tulee myös toimia yhteistyössä muiden kuntoutusta järjestävien yhteisöjen kanssa.

Asiakasyhteistyö on ensisijaisesti osa viranomaisten tavanomaista työtä. Yhteistyötä varten on lisäksi paikalliset asiakasyhteistyöryhmät, alueelliset asiakas- yhteistyötoimikunnat ja valtakunnan tasolla kuntoutusasiain neuvottelukunta. Nämä yhteistyöelimet ovat jo toimineet aikaisemman lain perusteella. Nyt niiden tehtäviin ja kokoonpanoon tulee joitakin muutoksia.

Paikallinen yhteistyö

Uudella lailla halutaan korostaa paikallisten viranomaisten yhteistyövelvoitetta ja yhteistyön organisointia paikallisesti. Yhteistyömuotojen kehittämiseksi on kunnan alueella oltava kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä . Sen tehtävänä on sopia yhteistyön periaatteista ja menettelytavoista ja huolehtia yhteistyössä tarpeellisesta tietojen vaihtamisesta. Yhteistyöryhmä käsittelee myös edelleen yksittäisen asiakkaan kuntoutukseen liittyviä kysymyksiä silloin, kun se on tarpeen ratkaisujen löytämiseksi.

Kunnan tehtävänä on tähänkin asti ollut huolehtia siitä, että sen alueella toimii kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmä. Uutta on, että kunnan on nyt asetettava yhteistyöryhmä määräajaksi eli neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kunnan tehtävänä on myös tiedottaa kunnan asukkaille ja muille viranomaisille ja yhteisöille ryhmän toiminnasta ja kokoonpanosta.

Yhteistyöryhmän asettaminen ja sen toiminnasta huolehtiminen on kunnan sisäinen asia. Yhteistyöryhmän poikkihallinnollinen merkitys huomioon ottaen sen voisi asettaa ja täydentää esimerkiksi kunnanhallitus. Yhteistyöryhmä ei kuitenkaan ole kunnan toimielin. Asiakasyhteistyöstä ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa kukin toimintaan osallistuva yhteisö itse.

Kunnat voivat myös sopia, että niillä on yhteinen yhteistyöryhmä. Tähän asti toimineista yhteistyöryhmistä noin puolet on ollut useammalle kunnalle yhteisiä, useimmiten niin, että terveyskeskuskuntayhtymässä on ollut yhteinen yhteistyöryhmä.

Yhteistyöryhmässä on oltava vähintään yksi sosiaalihuollon, terveydenhuollon, opetus- ja työvoimaviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen ja muiden tarpeellisten yhteisöjen nimeämä edustaja. Uutta on, että myös opetushallinnon edustus kuuluu peruskokoonpanoon. Asioiden käsittelyä varten yhteistyöryhmä voi jakaantua jaostoihin. Tarvittaessa yhteistyöryhmän on kutsuttava kokouksiin myös muiden viranomaisten, yhteisöjen ja laitosten edustajia ja lisäksi se voi kuulla myös muita asiantuntijoita.

Yhteistyöryhmän kokoonpano ja edustajien valinta määräytyy jokaisen kunnan tai kuntayhtymän koon ja olosuhteiden mukaan. Suurissa kaupungeissa on yhteistyöryhmä usein jakaantunut useampaan alueelliseen ryhmään. Yhteistyöryhmän kokoonpanossa on myös otettava huomioon uuden lain korostama viranomaisten yhteistyön yleinen organisointi ja yhteistyön edellyttämä tietojen vaihto.

Kun yhteistyöryhmä käsittelee yksittäisen kuntoutujan asioita on toisaalta tärkeää, että ryhmän kokoukseen osallistuu sellaisia eri tahojen edustajia, jotka ovat perillä kuntoutujan tilanteesta.

Yhteistyölain voimaantulosäännösten mukaan jatkavat aikaisemmin asetetut yhteistyöryhmät uuden lain mukaisina kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhminä. Lain edellyttämät muutokset on tehtävä vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli 1.10.2004 mennessä.

Kuntoutujan asian käsittely

Kuntoutujalla on oikeus saada hänen kuntoutuksensa yhteistyötä koskeva asia käsiteltäväksi asiakasyhteistyöryhmässä. Myös kuntoutujan asiaa hoitavalla viranomaisella, yhteisöllä tai laitoksella on oikeus saada asia käsiteltäväksi yhteistyöryhmässä. Asian käsittelemiseksi on oltava kuntoutujan kirjallinen suostumus.

Yhteistyöryhmän tehtävänä on etsiä kuntoutujan kuntoutustarpeita vastaavia ratkaisuja ja arvioida eri palveluvaihtoja sekä suunnitella, edistää ja seurata asiakkaan kuntoutuksen toteutumista. Yhteistyöryhmä on tarvittaessa apuna kuntoutujan kuntoutussuunnitelman laatimisessa.

Yhteistyöryhmän tehtävänä on myös varmistaa, että kuntoutujalle on yhteistyössä hänen kanssaan nimetty kuntoutukseen perehtynyt yhteyshenkilö .

Kuntoutujalla on oikeus tulla kuulluksi asiassaan ja osallistua sen käsittelyyn kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä. Ryhmä voi kuntoutujan kirjallisella suostumuksella kuulla myös kuntoutujalle läheisiä henkilöitä.

Kuntoutujalle on annettava selvitys kuntoutuksen vaihtoehdoista ja muista kuntoutukseen liittyvistä sekoista. Kuntoutujan yksilölliset tarpeet kuten esimerkiksi äidinkielen, myös viittomakielen käyttö on otettava huomioon asian käsittelyssä.

Tietojen saaminen, luovuttaminen ja säilyttäminen

Kuntoutujaa koskevan asian ja häntä koskevan tietojen käsittelyssä sovelletaan mitä hallintomenettelyä koskevassa lainsäädännössä, kielilaissa (148/1922), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja henkilötietolaissa (523/1999) säädetään. Uusi hallintolaki (434/2003) ja uusi kielilaki (423/2003) tulevat voimaan 1.1.2004.

Jokainen, joka saa kuntoutujan asian käsittelyn yhteydessä häntä koskevia tietoja, on velvollinen pitämään ne salassa siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Sen lisäksi kuntoutujaa koskevia salassa pidettäviä tietoja saa antaa sivullisille vain kuntoutujan kirjallisella suostumuksella. Yhteistyöryhmä ei myöskään saa ilman kuntoutujan kirjallista suostumusta antaa kannanottoa viranomaiselle taikka muulle yhteisölle tai laitokselle.

Yhteistyöryhmällä ja kuntoutujan yhteyshenkilöllä on oikeus saada kuntoutujaa koskevia salassa pidettäväksi säädettyjä tietoja kuntoutujan suostumuksen mukaisesti.

Yhteistyöryhmän toiminnassa syntyvien henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä yhteistyöryhmä. Yksittäistä kuntoutujaa koskevat asiakirjat talletetaan asian käsittelyn päätyttyä erillisarkistona asianomaisen kunnan terveyskeskukseen. Kuntoutujaa koskevien arkistoitujen asiakirjojen tietojen luovuttamisesta ja muusta käsittelystä vastaa terveyskeskus. Asiakirjoja säilytetään kymmenen vuotta asian käsittelyn päättymisestä.

Alueellinen yhteistyö

Lääninhallitus asettaa kutakin sairaanhoitopiirin aluetta varten kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Uusi yhteistyölaki antaa mahdollisuuden asettaa yhteisen toimikunnan useampaa sairaanhoitopiiriä varten. Lääninhallituksen tehtävänä on yhteen sovittaa läänin alueen toimikuntien työtä.

Yhteistyötoimikuntaan kuuluu keskeisten kuntoutuksen alalla toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntoutusasiakkaita edustavien järjestöjen, muiden yhteisöjen ja laitosten, opetus- ja työhallinnon sekä Kansaneläkelaitoksen nimeämä edustaja. Lisäksi yhteistyötoimikunnan on kutsuttava kokouksiinsa myös muiden viranomaisten, vakuutusjärjestelmien, yhteisöjen ja laitosten sekä työnantajien ja työntekijöiden edustajia ja kuultava asiantuntijoita.

Yhteistyötoimikunnan tehtävä on suunnitella, edistää ja seurata yhteistyölain mukaista yhteistyötä ja käsitellä asiakasyhteistyötä koskevia periaatteellisesti tärkeitä kysymyksiä. Toimikunnan on huolehdittava paikallisten yhteistyöryhmien työn edistämisestä ja järjestettävä niille tarvittavaa ohjausta ja koulutusta.

Useimpien yhteistyötoimikuntien toimikausi päättyy vuoden 2003 lopulla. Uusien toimikuntien asettamisessa otetaan huomioon uuden lain edellyttämät muutokset kokoonpanossa sekä mahdollisuus asettaa yhteinen toimikunta useampaa sairaanhoitopiiriä varten.

Valtakunnallinen yhteistyö

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston neljäksi vuodeksi kerrallaan asettama kuntoutusasiain neuvottelukunta . Sen tehtävän on ohjata, kehittää ja yhteen sovittaa viranomaisten, yhteisöjen ja laitosten yhteistyötä sekä alueellisten asiakasyhteistyötoimikuntien toimintaa.

Tarkemmat säännökset kuntoutusasiain neuvottelukunnasta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston 21.9.2000 asettaman kuntoutusasiain neuvottelukunnan toimikausi päättyy 2.10.2003. Tarkemmin tiedot neuvottelukunnan toiminnasta on internetissä http://www.KUNK.fi.

Muutokset muussa lainsäädännössä

Keskeisissä sosiaali- ja terveydenhuollon, työhallinnon ja vakuutusjärjestelmien laeissa on täsmennetty kuntoutuksen yhteistyösäännöksiä ja jokaisen tahon velvollisuutta ohjata asiakasta hänen tarvitsemiensa palvelujen piiriin.

Jos asiakas tarvitsee kuntoutusta, joka ei ole säädetty asianomaisen viranomaisen tai yhteisön tehtäväksi tai jota tämän ei ole tarkoituksenmukaista järjestää, on kuntoutujalle annettava tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista ja ohjattava hänet kuntoutukseen tai muiden palvelujen piiriin yhteistyössä niitä järjestävien tahojen kanssa. Sama velvoite koskee eläkejärjestelmiä, jos eläkehakemus hylätään.

Tietojen antovelvoitteen ja ohjausvelvoitteen täyttäminen edellyttää eri tahojen yhteistyön ja tietojen vaihdon tehostamista.

Yhteistyötä ja ohjausvelvoitetta koskevat lainmuutokset ovat seuraavat:

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä (497/2003)

Laki kansanterveyslain 23 §:n muuttamisesta (498/2003)

Laki erikoissairaanhoitolain 10 a §:n muuttamisesta (499/2003)

Laki sosiaalihuoltolain 17 §:n muuttamisesta (500/2003)

Laki työvoimapalvelulain 10 ja 17 §:n muuttamisesta (501/2003) Laki on sittemmin kumottu. Vastaavat säännökset sisältyvät lakiin julkisista työvoimapalvelusta (1295/2002), joka tuli voimaan 1.1.2003 (katso 3 luku 4§ 1 mom. ja 11 luku 1 §).

Laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta (502/2003)

Laki työntekijän eläkelain 4 §:n muuttamisesta (503/2003)

Laki valtion eläkelain 18 b §:n muuttamisesta (504/2003)

Laki kansaneläkelain 36 §:n muuttamisesta (505/2003)

Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta (506/2003)

Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta (507/2003)

Kuntoutuksen yhteistyösäännös on lisätty opetushallinnon keskeisiin lakeihin:

Laki perusopetuslain muuttamisesta (508/2003)

Laki lukiolain muuttamisesta (509/2003)

Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (510/2003)

Lisätietoja:

hallitusneuvos Marja-Liisa Partanen, puhelin (09) 160 74350, [email protected] ,