Katse tulevaisuuteen kehittämistyöhön panostamalla
Suomen kestävän kasvun ohjelman toteutus sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä etenee. Hyvinvointialueiden hankkeissa tehtävä kehittämistyö on tärkeä osa uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja rakentaa osaltaan hyvinvointipalveluiden tulevaisuutta. Kansalliset kehittämisprojektit ovat työn tukena.
Hoidon jatkuvuus on suuri mahdollisuus
Jos meillä olisi käytössä hoito, joka tutkitusti vähentää kuolleisuutta, parantaa suurten kansansairauksien hoitotuloksia, potilasturvallisuutta ja potilastyytyväisyyttä ja auttaa kustannusten hallinnassa, olisiko meillä varaa olla käyttämättä tuota hoitoa?
Neuvolan seuraavat sata vuotta käynnistyvät hyvinvointialueilla
Satavuotisjuhliaan viettävä neuvola on valmis uusiin haasteisiin ja kehittymään. Nykypäivän neuvoloissa tuetaan mielenterveyttä ja terveitä elämäntapoja ja toivotetaan tervetulleiksi kaikki vanhemmat.
Täytyykö sosiaaliturvan saamiselle olla jokin syy? - Tulevaisuuden sosiaaliturvan periaatteet päätetään syksyllä
.png/ed9c7f45-8711-df72-ad8e-bf2fae0f6281?version=1.0&t=1645105131490&width=1200)
Sosiaaliturvakomitea työstää syksyn aikana välimietintöä, jossa päätetään, millaista sosiaaliturvan pitkän aikavälin rakenteellista ja toiminnallista uudistusta komitea valmistelee toisella kaudellaan. Syksyn aikana onkin linjattava, millaiselle etuuksien rakenteelle ja niiden saamisen periaatteille tulevaisuuden sosiaaliturvaa rakennetaan. Komitean toimeksiannossa uudistukselle asetetut tavoitteet antavat suuntaa keskeisten valintojen tekemiseen niin rakenteen kuin yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien osalta.
YEL-uudistuksen tarkoituksena on yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen
Kesäkuussa eduskunnalle annettu hallituksen esitys laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta eli niin sanottu YEL-uudistus on herättänyt julkisuudessa paljon keskustelua. Uudistuksen taustalla on vuonna 2017 sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistetty työryhmätyö yrittäjän eläkevakuutuksen kehittämiseksi sekä nykyisen hallituksen hallitusohjelmakirjaus, jossa päätettiin selvittää keinoja yrittäjän eläke- ja muun sosiaaliturvan parantamiseksi. Lakiesityksen tarvetta on lisännyt Finanssivalvonnan viime vuonna esittämät puutteet yrittäjien työtulojen vahvistamisessa.
Korona tappaa edelleen
Yhteiskunnassa on levinnyt laajasti näkemys, että korona olisi ohi ja olisimme siirtyneet jo epidemian jälkeiseen aikaan. Kansainvälinen kehitys ei tue tällaista näkemystä.
Sosiaaliturvan uudistamisen kaikissa vaihtoehdoissa on hyviä ja huonoja puolia
.jpg/c0c2da5e-8972-20a0-3cbd-9589afd7d4f9?version=1.0&t=1655373895044&width=1200)
Miksi haluamme uudistaa sosiaaliturvaa? Mitä vikaa nykyisessä järjestelmässä on? Näihin kysymyksiin sosiaaliturvakomitea on pyrkinyt vastaamaan koko kuluvan kauden ajan. On helppoa keksiä kaikenlaista uutta ja mukavaa, mutta olemassa olevien rakenteiden ja toimintojen uudistaminen on vaikeampaa, koska kaikissa vaihtoehdoissa on sekä hyviä että huonoja puolia. Siksi riittävän yksimielisyyden löytäminen siitä, mikä on ratkaisua vaativa ongelma, puhumattakaan ratkaisuista, on hidasta ja vaikeaa.
Satavuotiaan neuvolan tulevaisuus hyvinvointialueilla
Neuvolatoiminta täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Se sai alkunsa Helsingissä, Lastenlinnan halkoliiteriin remontoidussa huoneessa muun muassa arkkiatri, lastentautien professori Arvo Ylpön ja ylisairaanhoitaja, vapaaherratar Sophie Mannerheimin perustamana.
Perhevapaat tasan – jakaminen ratkaistaan perheissä, laissa ja työpaikoilla
Elokuussa voimaantulevan perhevapaauudistuksen tavoitteena on edistää hoivavastuun ja perhevapaiden tasa-arvoista jakautumista. Vapaiden jakamiseen pyritään kiintiöimällä vanhempainvapaat puoliksi. Lähtökohta on hyvä, sillä nykyisin vapaat jakautuvat huomattavan epätasaisesti ja hoivavastuuta kantavat pääosin naiset. Tällä on vaikutuksia työelämän hankalimpiin tasa-arvokysymyksiin, kuten naisten palkkoihin, urakehitykseen, eläkkeisiin ja työelämäsyrjintään. Perhevapaauudistus antaa mahdollisuuksia työelämän tasa-arvon lisäämiseen ja sukupuolten palkkaerojen pienentämiseen. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää isoja muutoksia myös työpaikoilla.
Avohuollon apteekit tulevaisuudessa – lääkelogistiikasta kohti rationaalista lääkehoitoa
Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaista lääkeasioiden uudistuksen valmistelua on aloitettu tällä hallituskaudella. Apteekkitalouden ja lääkkeiden vähittäisjakelun kokonaisuuden suunnittelu aloitettiin helmikuussa 2021, jolloin lääkeasioiden uudistuksen koordinaatioryhmän nimeämä apteekkijaos aloitti valmistelutyönsä.
Mielen hyvinvointiin panostamalla parempi työelämä
Työn psykososiaalisella kuormituksella on jo pitkään tunnistettu olevan keskeinen merkitys terveyteen. Henkisen työkuormituksen hallinta on osa työpaikkojen lakisääteisiä tehtäviä. Työympäristön riskien arvioinnin perusteella suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet, toteutetaan ne ja seurataan toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Perhevapaauudistus vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta
Nykyiset perhevapaat ja hoivavastuut jakautuvat epätasaisesti sukupuolen mukaan. Naiset ovat päävastuussa lasten hoivasta ja pitävät suurimman osan perhevapaista. Miesten osuus vapaiden käytöstä on pieni. Erityisesti pitkät ja toistuvat poissaolot työelämästä vaikuttavat haitallisesti varsinkin naisten työuriin ja ylläpitävät sukupuolten palkkaeroja.
Sosiaaliturvaa tarvitaan ekologisesti kestävään hyvinvointiin siirryttäessä
Ilmastonmuutos, biodiversiteetin väheneminen ja luonnonvarojen liikakäyttö muodostavat kestävyyskriisin, joka uhkaa ihmiskunnan hyvinvointia. Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan ja riippumattomuuteen fossiilisista polttoaineista on saanut viime päivinä aivan uudenlaista merkitystä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Istanbulin sopimus velvoittaa toimimaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi
Elämme epävarmoja aikoja maailmaa ravistelevien kriisien keskellä. Jo muutaman vuoden olemme pakon edessä etsineet uusia toimintatapoja terveyttä uhkaavan globaalin koronapandemian keskellä. Usein kriisitilanteissa, erityisesti aseellisissa konflikteissa, on ollut nähtävissä, että naisiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen väkivalta lisääntyvät. Pandemian aikana kasvua on meillä Suomessa tapahtunut ainakin yhteydenotoissa auttaviin puhelimiin ja chat-palveluihin. Tarkempia tietoja pandemian ja koronarajoitusten vaikutuksista naisiin kohdistuvaan ja lähisuhdeväkivaltaan tarvitaan jatkossa tilanteen arvioimiseksi.
Ministeri Sarkkinen:
Tästäkin selvitään
Juuri kun koronakriisin yhteiskunnallisesti akuutein vaihe on alkanut väistyä, sukeltaa Eurooppa sotilaalliseen kriisiin. Venäjän täysin tuomittava hyökkäys Ukrainaan järkyttää meitä kaikkia syvästi.
Lääkehoitoon parempaa tiedonhallintaa ja digitaalisia ratkaisuja
Lääkehuollon kokonaisuutta uudistetaan osana pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaa. Lääkehoidon tiedonhallinnan jaos edistää näitä tavoitteita tiedonhallinnan ja digitaalisten välineiden ja palveluiden kehittämisen alueilla.
Kilpailua ja yhteistyötä tasa-arvon eteen
Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE julkaisi tasa-arvoindeksin lokakuun 2021 lopussa, nyt kuudennen kerran. Indeksi mittaa sukupuolten tasa-arvoa koskevia muutoksia EU-jäsenmaissa ja EU-tasolla vuodesta 2010 lähtien. Kilpailua parhaista sijoituksista käydään tietysti jäsenmaiden välillä.
Yhteinen työkalu tarpeen kestävän kehityksen edistämiseksi
Tavoite taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästä kehityksestä on yhteinen, mutta siinä eteneminen on ollut tarpeeseen nähden liian hidasta. Yksittäisten tavoitteiden näkökulmasta valmistellut ehdotukset uhkaavat jäädä tehottomiksi ja kohtaannoltaan vinoiksi. Ilman yhteisvaikutusten tunnistamista ja riittäviä kompensoivia toimenpiteitä ehdotukset jäävät usein toteuttamiskelvottomiksi. Siksi eri hallinnonalojen toimenpiteiden yhteensovittamiseksi tarvitaan yhteistä hyvinvointitalouden tarkastelukehikkoa varmistamaan kokonaisuuden tasapainoisuus ja hyväksyttävyys.
Lisää huomiota nuorten mielenterveyden tukemiseen
Ahdistus- ja masennusoireet ovat korkeakouluopiskelijoilla yleisempiä kuin koko muulla aikuisväestöllä. Joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistus- ja masennusoireista. Nämä erittäin huolestuttavat tiedot käyvät ilmi THL:n ja Kelan toteuttamasta korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT).
Nuorten ääntä tarvitaan sosiaaliturvauudistuksessa
Jotta sosiaaliturvauudistuksen kaltainen mittava yhteiskunnallinen uudistus on poliittisesti mahdollinen ja laajasti hyväksytty, sen on hyödynnettävä niiden näkemyksiä, joiden elämän aikana uudistus erityisesti vaikuttaa.
— 20 Merkintöjä per sivu