Avohuollon apteekit tulevaisuudessa – lääkelogistiikasta kohti rationaalista lääkehoitoa

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaista lääkeasioiden uudistuksen valmistelua on aloitettu tällä hallituskaudella. Apteekkitalouden ja lääkkeiden vähittäisjakelun kokonaisuuden suunnittelu aloitettiin helmikuussa 2021, jolloin lääkeasioiden uudistuksen koordinaatioryhmän nimeämä apteekkijaos aloitti valmistelutyönsä. 

Apteekkitalouden kehittämisen tavoitteena on pienentää apteekkijärjestelmän osuutta lääkehoidon kustannuksista vaarantamatta lääkkeiden saatavuutta, palveluiden saavutettavuutta tai rationaalisen lääkehoidon toteutumista. Tavoitteena on julkaista apteekkijärjestelmän kehittämisehdotuksia ja vaikutusten arvioita sisältävä selvitys vuodenvaihteessa 2022-2023.

Avohuollon apteekkijärjestelmää kehitetään terveyspoliittisista lähtökohdista 

Riittävä lääkkeiden ja apteekkipalveluiden maanlaajuinen saatavuus ja saavutettavuus on varmistettava myös tulevaisuudessa. Kehittämistoimilla halutaan taata, että asiakkaiden rationaalinen eli turvallinen, laadukas, vaikuttava, yhdenvertainen ja laadukas lääkehoito toteutuisi jatkossa yhä paremmin. 

Apteekkijaos keskittyy tällä hallituskaudella arvioimaan apteekkien kokonaistalouden ja sen tulevaisuuden suuntaviivojen uudistustarpeita. Taloutta ei voi uudistaa ilman koko apteekkijärjestelmän tarkastelua. Arviointityössä on tunnistettava käynnissä oleva hoitajamitoituksen rahoitusvalmistelu ja sen vaikutukset apteekkitalouteen.

Lääkkeiden vähittäisjakelu on hyvin vahvasti säädeltyä. Asianmukainen ja turvallinen lääkejakelu vaatii jatkossakin vahvaa sääntelyä.

Lääkkeiden vähittäisjakelun tavoitteiden määrittely aloitettu

Lääkehuolto on kiinteä osa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää. Suomessa julkista velvoitetta lääkkeiden vähittäisjakelusta toteuttavat yksityiset toimijat eli apteekit lupajärjestelmän ja tiukan sääntelyn avulla. Kehittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne mahdollistaa lääkkeiden vähittäisjakelijoiden roolin tarkastelun osana tätä kokonaisuutta.

Apteekkijaoksessa on aloitettu avohuollon lääkkeiden vähittäisjakelun tavoitteiden määrittely. Määrittelytyö on käynnistynyt nykytilan ja sen haasteiden sekä asiakkaiden tarpeiden tunnistamisella sekä lääkkeiden vähittäisjakelun jakeluun osallistuvien toimijoiden tehtäväkokonaisuuksien tunnistamisella. Lisäksi tullaan kartoittamaan kehittämistarpeita ja -keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Lääkkeiden etämyynti kasvoi koronavuosien aikana

Apteekkien etämyynti on kasvanut maltillisesti jo pidemmän aikaa, mutta selkeä kasvu myynnissä on tapahtunut koronavuosien aikana. Lääkkeiden etämyynnin osuus on kuitenkin edelleen hyvin maltillinen suhteutettuna avohuollon kokonaislääkemyyntiin. Lääkkeiden etämyyntiä pitääkin kehittää osana apteekkikokonaisuutta. Korona-ajan kokemukset niin lääkkeiden etämyynnissä kuin muutenkin apteekkitoiminnassa huomioidaan valmistelutyössä.

Apteekkien erillisyhtiöt ja apteekkien omistajuus tarkastelussa

Apteekkitalouden kokonaistarkastelussa on otettava huomioon myös apteekkien yhteydessä toimivat erillisyhtiöt, joita vuonna 2018 oli noin 40 prosentilla apteekeista. Erillisyhtiöiden kautta apteekit myyvät ei-lääkkeellisiä tuotteita kuten esimerkiksi ravintovalmisteita ja kosmetiikkaa. Erillisyhtiöt vähentävät merkittävästi apteekkitalouden läpinäkyvyyttä, koska niiden myynti ei ole apteekkiveron alaista myyntiä. Erillisyhtiöiden tulot eivät näy osana apteekin tuloa, ja tietojen yhdistäminen on vaikeaa muun muassa erilaisten yritysmuotojen ja verotuskäytäntöjen johdosta.

Osana apteekkitalouden valmistelutyötä arvioidaan myös hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti mahdollisuutta laajentaa apteekkien omistajapohjaa. 

Sidosryhmät mukana valmistelussa

Valmistelua on tehty poikkihallinnollisesti eri ministeriöiden ja virastojen kesken, mutta myös sidosryhmiä on haluttu kuulla. Sidosryhmätilaisuuksia on järjestetty ja niitä tullaan järjestämään jatkossakin. Sidosryhmätilaisuudet ovat tukeneet jaoksen valmistelutyötä ja tilaisuuksien aktiivinen keskustelu on osoittanut, että apteekkijärjestelmän kehittämiselle löytyy yhteistä tahtoa.

Anne Hautala, erityisasiantuntija