Hyppää sisältöön
Media

Mielen hyvinvointiin panostamalla parempi työelämä

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 19.5.2022 11.47
Kolumni

Työn psykososiaalisella kuormituksella on jo pitkään tunnistettu olevan keskeinen merkitys terveyteen. Henkisen työkuormituksen hallinta on osa työpaikkojen lakisääteisiä tehtäviä. Työympäristön riskien arvioinnin perusteella suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet, toteutetaan ne ja seurataan toimenpiteiden vaikuttavuutta. 

Vaikka työtä psykososiaalisten riskien hallitsemiseksi on tehty jo pitkään, on henkisen kuormituksen merkitys työssä korostunut entisestään. Aivotyö ja teknologian hyödyntäminen ovat tulleet yhä useammalla työpaikalla osaksi työn tekemisen arkea. Samalla fyysinen työkuormitus on joko vähentynyt tai pysynyt ennallaan monessa työssä. 

Työnteon tavoissa tapahtuvat muutokset, kuten digitalisaatio sekä etä- ja hybridityön lisääntyminen, vaativat monilla aloilla uudenlaisten keinojen löytämistä niin yhteisöllisyyden ylläpitämiseen kuin työkykyä edistävään johtamiseenkin. Viime vuosina erilaiset kriisitilanteet ovat olleet osana jokapäiväistä arkeamme ja koetelleet voimavarojamme monin tavoin. 

Työelämän murroksessa työn sisältö, työn tekemisen tavat ja muodot sekä itse työvoimakin muuttuvat. Se, millaista työelämä on ja erityisesti se, miten työelämässä voidaan, vaikuttaa yksilöiden hyvinvoinnin lisäksi organisaatioiden tuottavuuteen sekä yhteiskunnan sosiaaliseen kestävyyteen. Tällä hetkellä yhä useampi työntekijä kokee, että työ rasittaa henkisesti. 

Työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä tulee ennaltaehkäistä työyhteisötasolla

Työelämän riskien hallinnan tueksi on laadittu työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030. Linjausten tavoitteena on rakentaa työelämää, joka on terveellistä ja turvallista kaikilla työpaikoilla työnteon muodosta riippumatta. Psykososiaalisen kuormituksen ehkäisy on noussut keskeiseksi tulevaisuuden työn haasteeksi, johon pyrimme yhteistyössä työyhteisötasolla vastaamaan. Työntekijöiden mielenterveyden huomioiminen edistää laajasti hyvinvointia sekä toiminta- ja työkykyä ja siksi se tulee huomioida vahvasti kaikilla aloilla ja kaikilla työpaikoilla.

Psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa työyhteisötasolla keskeisiksi tekijöiksi nousevat esimerkiksi ennakointi ja työpaikkojen resilienssin vahvistaminen. Myös työtaakka ja työn henkinen kuormittavuus ja niiden hallinta vaikuttavat olennaisesti jaksamiseen. On selvää, että pitkittynyt koronapandemia sekä Euroopan muuttunut turvallisuustilanne kuormittavat työntekijöitä suoraan työhön liittyvien kuormitustekijöiden lisäksi. Uusimman Työolobarometrin ennakkotietojen mukaan palkansaajista 18 prosenttia oli täysin samaa mieltä, että työ rasittaa henkisesti ja jopa 46 prosenttia oli jokseenkin samaa mieltä. Vuonna 2021 palkansaajista 16 prosenttia koki stressiä melko tai erittäin paljon. Palkansaajista 15 prosenttia koki itsensä usein tai aina henkisesti uupuneeksi työssään. 

Viime vuonna työsuojeluviranomaiset tarkastivat psykososiaaliseen kuormitukseen liittyviä asioita noin 2000 tarkastuksella. Suurimmalla osalla näistä tarkastuksista todettiin puutteita ja annettiin velvoitteita. Erityisesti tarkastusten suuntaaminen työpaikoille, joihin ei ole aiemmin toteutettu työsuojeluvalvontaa, on ollut vaikuttavaa. Osalta näistä työpaikoista on puuttunut kokonaan työn vaarojen arviointi tai siinä on esiintynyt selkeitä puutteita. Myös lakisääteisen työterveyshuollon järjestämisessä ja työsuojelun yhteistoiminnassa on näillä tarkastuksilla todettu olevan puutteita, joita valvonnalla on saatu korjattua. 

Valvonnalla ja muulla vaikuttamistoiminnalla työnantajia on ohjattu tunnistamaan, vähentämään, hallitsemaan ja ennaltaehkäisemään haitallista kuormitusta työssä. Työnantajien tietämys työsuojelun yhteistoiminnasta, työnantajavastuista ja työterveyshuollon roolista kuormituksen hallinnassa on näin kasvanut. Työpaikoilta on saatu toistuvasti palautetta siitä, että tarkastuksella jaettu tieto on auttanut kehittämään työpaikan työsuojelutoimintaa ja se on tukenut työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyötä kuormituksen hallinnassa. Edelleen työtä riittää kuitenkin siinä, että työnantajat tunnistavat keskeisen roolinsa niin työympäristön mielenterveyttä edistävien arkikäytäntöjen luomisessa kuin henkistä terveyttä vaarantaviin tekijöiden puuttumisessa ja työkuormituksen hallinnassa jo varhaisessa vaiheessa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt selvitystyön, jonka tarkoituksena on arvioida työkuormituksen hallintaan liittyvien työsuojelusäännösten kehittämistarve. Kolmikantaisessa työryhmässä käydään läpi säännökset ja arvioidaan niiden päivitys- ja kehittämistarve. Tämä selvitystyö koskee ennen kaikkea psykososiaalisen työkuormituksen hallintaa. Työssä tullaan myös huomioimaan uudet työsuojelun haasteet kuten digitalisaatio ja etätyö. Selvitystyön pohjalta valmistellaan tarvittavat säädösmuutokset työturvallisuuslainsäädäntöön.

Vaikuttavat keinot mielenterveyden tukeen

Osana kansallista mielenterveysstrategiaa on käynnistetty Työelämän mielenterveysohjelma. Ohjelmassa on kehitetty digitaalinen työkalupakki, joka sisältää yhdeksän helppokäyttöistä, maksutonta työkalua työpaikkojen käyttöön. Työkaluilla voi arvioida ja hallita psykososiaalista kuormitusta. Työkalujen avulla on myös mahdollista vahvistaa työn voimavaroja ja kehittää organisaation resilienssiä.

Ohjelmassa kehitetään myös mielenterveyden tuen mallia työterveysyhteistyöhön. Mallin avulla mielenterveyden tuki voidaan kohdistaa ennaltaehkäisevään tukeen, joka toteutuu työyhteisön tasolla. Kuormittuneet tai mielenterveysongelmia kohdanneet työntekijät tarvitsevat myös yksilöllistä työkyvyn tukea ja myös sen suunnittelu ja toteuttaminen onnistuvat uuden mallin avulla paremmin. 

Tavoitteena on, että kehitetyn mallin avulla työpaikat panostavat ennaltaehkäisevästi mielenterveyttä tukeviin käytäntöihin, kuten hyvään johtamiseen, työn organisointiin, työilmapiiriin ja osaamisen vahvistamiseen. Työn murroksessa hyvä mielenterveys on työelämän menestystekijä, jota on välttämätöntä vahvistaa työtä kehittämällä. 

Tärkeää työtä psykososiaalisen kuormituksen hallinnan ja mielenterveyden edistämisen eteen tehdään monella tasolla ja monen eri toimijan toimesta. Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset ohjaavat yhteistyötä työpaikkojen tukemiseksi. Alan tutkimuslaitosten lisäksi mielenterveysalan järjestöt, työmarkkinajärjestöjen keskusjärjestöt ja liitot, työeläkevakuuttajat, koulutetut kokemusasiantuntijat sekä työterveyshuollon asiantuntijajärjestöt tekevät tärkeää työtä terveellisen ja turvallisen työelämän eteen. Henkisen hyvinvoinnin lisääminen työelämässä on poikkihallinnollista työtä, jota sosiaali- ja terveysministeriö tekee yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön ja opetushallituksen kanssa.

Haluan kiittää kaikkia näitä toimijoita, joiden yhteisellä työllä teemme parempaa työelämää. Samalla haluan myös toivottaa työpaikat tervetulleiksi liittymään mukaan joukkoomme ja osallistumaan paremman henkisen hyvinvoinnin kehittämiseen suomalaisilla työpaikoilla.

Hanna Sarkkinen
sosiaali- ja terveysministeri

 

Riskien hallinnan tukemiseksi luodut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030 täsmentävät sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa ja ohjaavat ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa, jotta työ olisi terveellistä ja turvallista kaikilla työpaikoilla työnteon muodosta riippumatta.

Työmpäristön ja työhyvinvoinnin linjausten toimeenpanosuunnitelman avulla konkretisoidaan niitä toimia, joiden avulla sosiaali ja terveysministeriö ja sen yhteistyökumppanit yhdessä edistävät painopisteiden tavoitteiden saavuttamista vuosina 2022–2023. Toimeenpanosuunnitelman laatimiseen on osallistunut laaja työelämävaikuttajien joukko ministeriöistä työmarkkinajärjestöihin, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioihin ja muihin työelämätoimijoihin.

Työelämän mielenterveysohjelma tuo työpaikoille ja työterveyshuoltoon helppokäyttöisiä välineitä työikäisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn. Tutustu mielenterveyttä vahvistaviin työkaluihin ja toimintamalleihin.

Sivun alkuun