Hyppää sisältöön
Media

Satavuotiaan neuvolan tulevaisuus hyvinvointialueilla

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 10.6.2022 11.05
Kolumni

Neuvolatoiminta täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Se sai alkunsa Helsingissä, Lastenlinnan halkoliiteriin remontoidussa huoneessa muun muassa arkkiatri, lastentautien professori Arvo Ylpön ja ylisairaanhoitaja, vapaaherratar Sophie Mannerheimin perustamana.

Mannerheimin lastensuojeluliiton rooli neuvolatoiminnan käynnistämisessä oli keskeinen. Vuonna 1944 toiminnasta tuli lakisääteistä. Joka kuntaan oli 1949 mennessä perustettava äitiys- ja lastenneuvola. Kansanterveyslain (1972) myötä neuvolasta tuli osa kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämää terveyskeskusta. Nyttemmin Terveydenhuoltolaki (2010) sekä Valtioneuvoston asetus (338/2011) ohjaavat neuvolatoimintaa.

Neuvolatoiminnan alkuvuosikymmeninä imeväis- ja äitiyskuolleisuus laski Suomessa merkittävästi, hygieniataso kodeissa parani, infektiotaudit ja tuberkuloosiluvut alenivat ja systemaattinen rokotustoiminta käynnistyi. Nykypäivän neuvoloissa järjestetään koko perheen hyvinvointiin keskittyviä laajoja terveystarkastuksia – yksi ennen lapsen syntymää ja kolme sen jälkeen. Isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää on ollut mahdollista neuvolassa vuodesta 2015. Mahdollisuutta käytetään paljon. Vastaava  mahdollisuus on ollut vuodesta 2019 hedelmöityshoitoja saaneiden naisparien kohdalla äitiyden tunnustamisessa. Neuvolajärjestelmä on edelleen lasten hyvän rokotuskattavuuden avaintekijä. Neuvoloiden asiakastyytyväisyyskyselyn 2021 mukaan asiakkaat ovat tyytyväisiä luottamuksellisuuteen, terveydenhoitajan kiinnostuneisuuteen perheen asioista ja päätöksentekoon yhteistyössä perheen kanssa.

Neuvola on suomalaisen terveydenhuollon kruunujalokivi. Se on yksi yhteiskuntamme keskeisiä investointeja lapsiin ja perheisiin - tulevaisuuteen. Neuvola on universaali palvelu, joka on tarkoitettu kaikille lasta odottaville, alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Se tavoittaa käytännössä kaikki suomalaiset lasta odottavat ja lapsiperheet. Neuvolapalvelujen perustan muodostavat määräaikaiset terveystarkastukset, joihin sisältyy terveysneuvonta. Neuvolassa arvioidaan myös lasta odottavien, lapsen ja perheen tilanne kokonaisvaltaisesti ja räätälöidään tuki sitä tarvitseville.

Neuvolapalvelut osana sote-uudistusta

Osana sote-uudistusta kuntien vastuulla olevat neuvolapalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden palveluiksi. Hyvinvointialueilla onkin nyt erinomainen mahdollisuus muodostaa uusi neuvolatoiminnan kokonaiskuva, joka parhaimmillaan vie neuvolatoimintaa eteenpäin seuraavat sata vuotta. Tarkasteltavaksi tulee ottaa neuvolapalveluiden resurssit, johtaminen, toimintatapojen tasalaatuisuus ja saavutettavuus sekä hyvinvointialuetasoiset kehittämistarpeet ja niitä vastaavien toimenpiteiden suunnittelu. Tarkasteluun tulee myös neuvoloiden palveluverkkojen tarkastelu hyvinvointialueittain: miten ja missä kunnissa, kaupunginosissa ja toimipisteissä neuvolapalveluita järjestetään hyvinvointialueella.

Hyvinvointialueilla neuvolapalveluiden erityispiirteet on tunnistettava. Toiminnan logiikka on erilainen kuin esim. terveysasemilla tai muissa sote-palveluissa. Kaikki lapsiperheet käyttävät palveluita, määräaikaistarkastukset muodostavat suunnitelmallisen jatkumon ja perheitä tavataan säännöllisesti. Tämä tekee neuvolapalveluista muihin sote-palveluihin nähden erityisen. Tarvitaan hyvää neuvolatyön johtamista ja toiminnan kehittämistä asiakkaan tarpeiden suuntaan, henkilöstö osallistaen ja henkilöstön hyvinvointi huomioiden. 

Lapsiperheiden palveluiden sote-integraatio


Neuvola on keskeinen osa lapsiperheiden sote-palveluja. Neuvola toimii ”sisäänheittoväylänä” tai ”solmukohtana” muihin sote-palveluihin – sikäli kun niihin on tarvetta. Pulmien ja mahdollisten palvelutarpeiden tunnistaminen ja ohjaus muihin palveluihin kuuluu neuvolan perustehtävään. 

Hyvinvointialueilla on luotava neuvolapalvelujen, muun perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen väliset yhteistyörakenteet.  Myös yhteistyösuhteet kuntiin jääviin palveluihin, kuten varhaiskasvatukseen, ja järjestöjen toimintaan tulee rakentaa toimivaksi.

Neuvola on sote-palveluiden kruununjalokivi ja sellaisena sen tulee säilyä – universaalina, muihin sote-palveluihin integroituneena palveluna kehittyen ja uudistuen ajan ja asiakkaiden muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Lämpimät onnitteluni satavuotiaalle neuvolalle, neuvoloiden henkilökunnalle sekä pienille ja isoille asiakkaille!

 

Aki Lindén
Perhe- ja peruspalveluministeri 

 

Lue myös:

Sivun alkuun