Hyppää sisältöön
Media

Neuvolan seuraavat sata vuotta käynnistyvät hyvinvointialueilla

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 6.9.2022 10.14
Kolumni

Satavuotisjuhliaan viettävä neuvola on valmis uusiin haasteisiin ja kehittymään. Nykypäivän neuvoloissa tuetaan mielenterveyttä ja terveitä elämäntapoja ja toivotetaan tervetulleiksi kaikki vanhemmat.

Neuvolatyöllä on mahdollisuus jälleen uuteen kehitysharppaukseen, sillä hyvinvointialueet laativat parhaillaan neuvolasuunnitelmia, joissa tulee huomioida myös riittävä henkilöstöresursointi, työhyvinvointi ja hyvä johtaminen.

Hyvinvointialueiden kannattaa investoida ehkäiseviin palveluihin, kuten neuvolaan, aloittaessaan toimintansa vuoden 2023 alusta. Keskeisintä on huolehtia neuvolan henkilöstövoimavaroista ja tarjota palvelut kaikille perheille, samalla kuitenkin huomioiden perheiden yksilölliset tuen tarpeet. Osa perheistä tarvitsee lisäkäyntejä neuvolaan ja muuta apua, johon neuvolasta voidaan ohjata. 

Neuvolan tulevaisuudesta keskustellaan Valtakunnalliset neuvolapäivät –juhlawebinaarissa torstaina 8.9.2022.

Neuvolassa kohdataan perheet kokonaisvaltaisesti

Terveystarkastukset muodostavat neuvolan palvelujen kivijalan. Terveysseurannan lisäksi tapaamiseen sisältyy neuvontaa lapsen ikätason mukaisesti ja perheen yksilöllisen tarpeen perusteella. Universaalit palvelut muotoutuvat yksilöllisesti.

Kaikille järjestetyissä neuvolapalveluissa tehdään kansanterveystyötä. Lapsen lisäksi vanhempien terveystottumukset ja hyvinvointi ovat keskusteluissa keskiössä etenkin laajoissa, koko perheen terveystarkastuksissa, joita on järjestetty vuodesta 2011 lähtien. Vanhempien hyvinvointi ja terveys muodostavat lapselle turvallisimman kasvuympäristön. Vanhempien mielenterveyttä tukemalla tuetaan myös lasta. Mielialasta ja psykososiaalisesta hyvinvoinnista keskustelu sisältyy jokaiseen terveystarkastukseen. Raskausajan ja synnytyksen jälkeistä masennusta seulotaan lapsen molemmilta vanhemmilta enenevässä määrin, koska puoliso voi sairastua siihen yhtä hyvin. Masennuksen ehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen on meneillään tutkimushankkeita, joissa hyödynnetään digipalveluja tunnistamisessa ja hoidossa. Palvelu- ja hoitoketjujen muodostaminen mielenterveyteen liittyvissä asioissa on yksi keskeisimpiä yhteistyön muotoja perustason palveluiden ja erikoissairaanhoidon kanssa.   

Miten edistää luottamusta ja asioiden puheeksi ottamista?

Parhaimman hyödyn asiakasperhe ja työntekijä saavat terveydenhoitajan yhdistelmätyöstä, jolloin hän työskentelee sekä äitiys- että lastenneuvolassa. Tämän on todettu lisäävän tuttuutta, kotikäyntejä, asiakastyytyväisyyttä sekä masennuksesta toipumista. Yhdistelmätyö onkin lisääntynyt 2010-luvulta.  

Korona-aika on rapauttanut neuvolapalveluja, kun terveystarkastuksista alettiin karsimaan tai tarkastuksia ei pystytty järjestämään säädöksen ja suosituksen mukaisesti (Hakulinen ym. 2022). Henkilöstöä siirrettiin erilaisiin koronatehtäviin, jolloin neuvolapalvelujen saatavuus ja omahoitajamalli alkoivat kärsiä. Palveluvelkaa on syntynyt paikoin hyvinkin paljon, kun määräaikaisia tarkastuksia on jouduttu perumaan tai niiden ajankohtaa siirtämään. Oman hoitajan palvelujatkumo ei ole aina toteutunut, kun henkilöstöä on ollut siirrettynä muihin tehtäviin ja sijaisjärjestelyjä on tehty tärkeimmiksi arvioitujen palvelujen turvaamiseksi. Terveystarkastusten muodostama kokonaisuus on jatkumo, joka edistää luottamusta ja asioiden puheeksi ottamista. Se on neuvolatoiminnan yksi keskeisistä toimintaperiaatteista ja tavoitteista, jonka saavuttaminen on korona-aikana tehtyjen kuntien henkilöstöratkaisujen vuoksi ollut monissa kunnissa mahdotonta. Tätä palveluvelkaa on nyt pikaisesti purettava. 

Perheiden tarpeet huomioiva neuvolatyö

Neuvola kohtaa erilaisia perheitä ja kannustaa vanhempia itse määrittelemään, miten he haluavat itseään kutsuttavan vanhempina. Avioliiton ulkopuolella syntyvän lapsen kohdalla lapsen isä on voinut vuodesta 2016 lähtien tunnustaa isyytensä äitiysneuvolassa jo raskausaikana sekä vanhempien on samalla mahdollista sopia yhteishuoltajuudesta. Aiemmin isyyden tunnustaminen oli mahdollista lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan vastaanotolla. Uusi käytäntö tukee vanhemmuutta ja se otettiin vastaan erittäin positiivisesti. Vastaavasti käytäntö uudistui 2019 hedelmöityshoitoja saaneiden naisparien kohdalla äitiyden tunnustamisessa.

Neuvoloiden asiakastyytyväisyyskyselyjen (THL) mukaan perheet ovat erittäin tyytyväisiä luottamuksellisuuteen, vuorovaikutukseen terveydenhoitajan kanssa, työntekijän läsnäoloon ja aitoon kiinnostukseen perheestä. Kysely toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016 ja sen jälkeen parin vuoden välein.  Osallistujaperheiden määrä on vaihdellut näinä vuosina 4 500 – 10 000. Vanhemmat vastaavat verkkokyselyyn nimettöminä. Kehittämishaasteena esille on tuotu vanhemman uupumuksen, isien sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen nykyistä parempi huomioiminen sekä jatkuvuuden turvaaminen.

Neuvola haluaa uudistua väestön ja yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Tätä varten voidaan säädöspohjaa päivittää. Neuvolapalveluiden siirtyessä kunnista hyvinvointialueille neuvolapalveluiden järjestämiseen liittyvää kansalliseen hyvinvointialueiden ohjaukseen tullaan kiinnittämään huomiota. 

Neuvolaan kannattaa tulla avoimin mielin ja sellaisena kuin on. Neuvolan pitkän historia ei saa muodostua sukupolvelta toiselle siirtyväksi ennakkoluuloksi siten, että palvelujen ajatellaan omien vuosikymmenten takaisten kokemusten perusteella edelleenkin kohdistuvan pelkästään lapseen ja fyysisiin mittauksiin. Neuvolapalveluissa koko perhe on asiakkaana ja mikään asia ei ole sellainen, etteikö siitä voisi puhua neuvolassa. Hyvinvoiva perhe on neuvolatoiminnan keskeisenä tavoitteena ja sitä sen tulee olla myös tulevaisuudessa.


Tuovi Hakulinen, tutkimuspäällikkö, dosentti, THL
Pia Suvivuo, erityisasiantuntija, TtT, STM

Satavuotiaan neuvolan kunniaksi järjestetään Valtakunnalliset neuvolapäivät -juhlawebinaari torstaina 8.9.2022.

Lue myös:          

 


 

Sivun alkuun