Hyppää sisältöön
Media

Ministeri Sarkkinen:
Tästäkin selvitään

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 1.3.2022 8.49
Kolumni
sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen

Juuri kun koronakriisin yhteiskunnallisesti akuutein vaihe on alkanut väistyä, sukeltaa Eurooppa sotilaalliseen kriisiin. Venäjän täysin tuomittava hyökkäys Ukrainaan järkyttää meitä kaikkia syvästi.

Moni tuntee nyt surua ja huolta ukrainalaisten tilanteesta, ja pelkoa myös omasta ja Suomen tulevaisuudesta. Vaikka Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, ovat Euroopan vakaus ja turvallisuustilanne heikentyneet. Huolet ja pelot omasta ja läheisten turvallisuudesta ovat ymmärrettäviä. Sodan mielettömyys synnyttää ahdistusta.
 
Pitkittyneen koronakriisin jälkeen ja Ukrainan kriisin myötä monen henkinen jaksaminen saattaa olla koetuksella. Henkistä joustavuutta ja kriisinsietokykymme koetellaan. Muiden ihmisten, ystävien ja läheisten kanssa on hyvä keskustella omista ajatuksista ja tunteista. 

Huolet ovat kevyempiä kantaa, kun ne voi kantaa yhdessä. Erityisen tärkeää on, että lasten ja nuorten kanssa puhutaan tilanteesta ja asioita käsitellään ikätasoon sopivalla tavalla kotona ja kouluissa. Voi olla hyvä idea laittaa väkivaltakuvastoa sisältävät some-alustat tauolle kokonaan. Vinkkejä asioiden käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa löydät mm. Mieli ry:n  ja MLL:n sivuilta.

Sota Euroopassa nostaa sodan omakohtaisesti tai perheenjäsenten kautta kokeneissa helposti esiin muistoja ja traumoja. Ikäihmisten on syytä voida osallistua keskusteluun. Ikäihmisiä voi tukea puhumaan, mikäli sotauutiset herättävät vanhoja muistoja. Yksin oleminen uutisten keskellä voi tuntua pelottavalta. Yhdessä vietetty aika on usein parasta tukea.

Mikäli huolet yltyvät liian kovaksi kantaa, on itse kunkin tärkeää pyytää apua ja tukea. Tukea antavat muun muassa monet sosiaali-ja terveysjärjestöt, esimerkiksi Mieli ry:n ylläpitämä kriisipuhelin ja kriisikeskukset. Myös SPR on koonnut hyvän listauksen, miten toimia, jos sota järkyttää mieltä.
 
Meidän kaikkien on välillä hyvä myös unohtaa maailman murheet, ajatella ja tehdä jotain ihan muuta. Me kaikki tarvitsemme elämäämme myös jotain muuta ajateltavaa. Ei ole väärin ajatella välillä jotain muuta kuin maailman murheita. Ei ole väärin etsiä iloa ja huumoria elämäänsä.
 
Suomalaiset ovat osoittaneet yhteisvastuuta ja sopeutumiskykyä koronakriisin aikana. Nyt tätä samaa odotetaan myös Ukrainan kriisin seurauksena. Vaikka Suomi ei ole sodan osapuoli, tuemme Ukrainaa yhdessä muiden EU-maiden kanssa ja maailmanpoliittinen tilanne tulee jollain tavalla heijastumaan myös meidän elämään Suomessa. Yhdessä kuitenkin selviämme, tästäkin.
 
Näinä historian synkkinäkin aikoina toivon, että jaksamme ja muistamme nähdä ihmisen. Tästä tilanteesta on syyttäminen Putinin hallintoa, ei Venäjän kansaa, eikä varsinkaan Suomessa asuvia venäläisiä. Tilanne aiheuttaa ymmärrettävästi myös suuttumusta, mutta ei anneta vihalle ja ennakkoluuloille sijaa Suomessa, eikä syytetä tilanteesta kriisiin osattomia tavallisia ihmisiä. Putinin hallinto haluaa asettaa ihmisiä toisiaan vastaan ja kylvää vihaa ja ennakkoluuloja. Ei anneta tällaisen ajattelun voittaa. Jokapäiväisissä kohtaamisissa ja valinnoissa on maailmaa muuttava voima.
 
Vaikka välillä näyttää pahasti siltä, ettei ihmiskunta ole vieläkään viisastunut ja historian virheitä toistetaan yhä uudestaan, antaa historia myös perspektiiviä ja lohtua. Ennenkin on eletty, ja ennenkin on selvitty, mitä vaikeimmista tilanteista. Kaikessa tyhmyydessäänkin ihminen on uskomattoman sopeutumiskykyinen ja sitkeä luontokappale.

sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen

Sivun alkuun