Perhevapaauudistus vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta
Nykyiset perhevapaat ja hoivavastuut jakautuvat epätasaisesti sukupuolen mukaan. Naiset ovat päävastuussa lasten hoivasta ja pitävät suurimman osan perhevapaista. Miesten osuus vapaiden käytöstä on pieni. Erityisesti pitkät ja toistuvat poissaolot työelämästä vaikuttavat haitallisesti varsinkin naisten työuriin ja ylläpitävät sukupuolten palkkaeroja.
Elokuussa voimaantulevan perhevapaauudistuksen tavoitteena on lisätä sukupuolten tasa-arvoa lastenhoidossa ja perhevapaiden pitämisessä. Uudistuksella voidaan vahvistaa tasa-arvoa myös työelämässä ja auttaa samapalkkaisuuden edistymistä. Tasa-arvotavoitteiden toteutumisen edellytyksenä kuitenkin on, että lakimuutos vaikuttaa käytännössä perheiden päätöksiin ja erityisesti isien käyttämien perhevapaiden määrään.
Perhevapaiden epätasainen jakautuminen aiheuttaa työelämän tasa-arvo-ongelmia
Perhevapaiden käyttäminen on huomattavan sukupuolittunutta. Naiset pitävät vapaista valtaosan, ja miesten pitkät perhevapaat ovat edelleen poikkeus. Kaikista korvatuista vanhempainpäivärahapäivistä miesten osuus on vain 11 prosenttia. Vanhempien kesken vapaasti jaettavissa vapaissa ero on vielä suurempi: naiset käyttävät niistä 96 prosenttia. Käytännössä äidit siis käyttävät vanhempainvapaan kokonaan, kun taas isät käyttävät heille korvamerkityn, noin yhdeksänviikkoisen isyysvapaan – ainakin osittain. Viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaata. Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset isät ovat häntäpäässä vapaiden käytössä. Tilanne on ollut pitkään sama, vaikka myös nykyjärjestelmässä vanhemmat ovat voineet jakaa vapaan haluamallaan tavalla.
Tutkimusten perusteella perhevapaiden käyttöön vaikuttavat vanhempien koulutustaso, perheen taloudellinen tilanne ja äidin työmarkkina-asema. Perhevapaat jakautuvat tasaisimmin korkeasti koulutetuilla vanhemmilla. Isien vapaiden käyttämättä jättämistä taas selittää perheiden pienituloisuus, isän toimiminen yrittäjänä, isän oleminen työelämän ulkopuolella sekä se, ettei äidillä ole työsuhdetta mihin palata. Lisäksi perheissä saatetaan ajatella, että parhaiten tienaavan ei kannata jäädä pois töistä. Todellisuudessa rahallinen vaikutus on usein ajateltua pienempi, mikä johtuu esimerkiksi vapaalle jäävän verotuksen kevenemisestä. Vanhempainpäivärahat ovat myös ansiosidonnaisia, eli suurituloisempi saa suuremman päivärahan.
Raskauteen, vanhemmuuteen ja perhevapaiden käyttämiseen perustuva syrjintä on merkittävä tasa-arvo-ongelma. Jopa puolet tasa-arvovaltuutetulle tulevista työelämänyhteydenotoista liittyy raskaus- ja perhevapaasyrjintään. Tyypillisiä syrjintätilanteita ovat määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen ja työhön paluuseen liittyvät ongelmat. Myös lapsettomat naiset voivat joutua kokemaan syrjintää, joka perustuu työnantajan oletuksiin tulevasta perheellistymisestä.
Perhevapaiden jakautumisen nykytilanne vaikuttaa monella tavalla kielteisesti naisten työmarkkina-asemaan ja työuriin ja sitä kautta palkkoihin ja myöhemmin eläkkeisiin. Sukupuolten palkkaero on Suomessa huomattava, ja erojen pienentämisessä myös perhevapaajärjestelmällä on iso merkitys.
Perhevapaauudistus tuo uusia keinoja tasa-arvon ja samapalkkaisuuden edistämiseen
Perhevapaauudistus modernisoi perhevapaita ja laajentaa käsitystä lapsen hoivaajista. Uudistuksen keskeinen lähtökohta on vapaiden tasainen jakautuminen vanhempien kesken. Jatkossa myös perhevapaalainsäädännön perusteella vanhemmilla on sukupuolesta riippumatta tasapuolinen vastuu lapsesta.
Uudistuksen myötä vanhempainrahakausi pitenee ja vanhempainraha kiintiöidään tasaisesti. Kahden vanhemman perheissä kumpikin saa yhtä suuren, 160 päivärahapäivän kiintiön, josta korkeintaan 63 päivää on mahdollista luovuttaa toiselle. Tutkimuksissa on havaittu, että erityisesti isälle korvamerkityt kiintiöt johtavat perhevapaiden tasaisempaan käyttöön, koska isät yleensä pitävät heille kiintiöidyt vapaat. Uudistuksen myötä toisen vanhemman kiintiö kasvaa selvästi nykyisestä, ja sen voi arvioida lisäävän isien perhevapaiden käyttöä. Muutos tukee työelämän tasa-arvoa ja palkkatasa-arvon edistymistä, ja se voi pitkällä aikavälillä vähentää erityisesti äitien työurakatkoksia, vanhemmuuteen ja perhevapaisiin liittyvää syrjintää ja pitkien vapaiden kielteisiä palkkavaikutuksia.
Uudistus lisää myös perhevapaiden joustavuutta, mikä helpottaa jatkossa vapaiden jakamista ja työn ja perheen yhteensovittamista. Uudessa järjestelmässä vapaita voi pitää useassa osassa ja osa-aikaisesti, ja osan omasta kiintiöstä voi luovuttaa oman puolison lisäksi myös vanhemmalle, lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle. Uudistus saattaa lapset ja perheet yhdenvertaiseen asemaan ja lisää samalla yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa työelämässä.
Jotta uudet joustomahdollisuudet tulevat käytännössä mahdollisiksi kaikilla työpaikoilla, erilaiset perhemuodot ja -tilanteet on tärkeää huomioida myös työ- ja virkaehtosopimuksissa. Uudistuksen vaikutusten ja käytännön toteutuksen kannalta keskeistä on esimerkiksi se, mitä aiempien sopimusten palkallisille äitiys- ja isyysvapaille tapahtuu. Nykyisessä järjestelmässä äitiysvapaan palkallinen osuus on tyypillisesti ollut pidempi kuin isyysvapaiden palkallinen osuus. Jatkossa erillistä äitiys- ja isyysvapaata ei ole, sillä raskausajalta maksettavan raskausrahan jälkeen maksetaan sukupuolesta riippumatonta vanhempainrahaa. Sen käyttötarkoitus – lapsen hoitaminen – ei riipu siitä, kuka vanhempainvapaata käyttää.
Perhevapaauudistus on tärkeä muutos sukupuolten tasa-arvon ja perheiden yhdenvertaisuuden kannalta, ja se antaa uusia keinoja tasa-arvon edistämiseen työelämässä ja palkkauksessa. Uudistukselle on kasattu isoja odotuksia, jotka toteutuvat kuitenkin käytännössä vain, jos isät jäävät kotiin lasten kanssa selvästi aiempaa useammin ja pidemmäksi aikaa. Se taas edellyttää, että vapaiden tasajakoon tartutaan perheissä, ja että vapaiden pitäminen onnistuu mutkattomasti kaikilla työpaikoilla.
Outi Viitamaa-Tervonen, projektipäällikkö
Milla Sandt, projektikoordinaattori